Kel onni on…

..Se onnen näyttäköön. Eräs ystävättäreni kirjoitti aamulla Facebookissaan olevansa onnellinen, ja pohti samassa statuksessaan, että saako sellaista edes sanoa ääneen. Minä olen sitä mieltä, että todellakin saa, ja nimenomaan pitää. Maailmassa on niin paljon huonoja asioita, kateutta ja negatiivisuutta. Jos joku ihminen ärsyyntyy toisen onnesta, ärsyyntymisen sijaan kannattaisi ehkä tehdä omalle elämälleen jotakin. Itse pyrin

Read more

Tossut rullasivat tasaisesti

Olipas mahtava lenkkikeli! Kaivari kylpi auringossa ja asteitakin oli sopivasti. Hyvällä porukalla juostessa olisi jaksanut pidempäänkin. Tosin Naisten Kymppiin ja puolimaratoniin aion varustautua iPodilla enkä aio hölöttää juoksukaverieni kanssa. Bassojytke auttaa minua tsemppaamaan ja tekee askeleesta lennokkaamman. Äskeinen hieman vajaa viiden kilsan juoksulenkki oli vasta toinen vauvan saannin jälkeen. Sen huomioon ottaen juoksu sujui ihan mukavasti.

Read more

Päivähaaveilua

Ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat olla rehellisiä itselleen ja toteuttaa unelmiansa. Itsekin olen hyvällä tiellä matkalla kohti haaveitani. Hiljattain luin Metro-lehdestä toimistopäälliköstä, joka kyllästyi papereiden pyörittelyyn, alkoi blogata ja työskentelee nykyään valokuvaajana. Ystävä- ja tuttavapiirissä on myös kaikenlaista jännittävää ollut ilmassa jo pitkän aikaa: eräs ryhtyy yksityisyrittäjäksi, toinen muutti kaupungista maalle lapsuudenkotiinsa, kolmas jätti kokopäivätyönsä toimistossa

Read more

Vähemmän hiilareita..

..Virkeämpi ja keveämpi oloko? Vielä ei ainakaan ole tunnettavissa mitään merkkejä. Aloitin fyysisen elämäntapamuutokseni sunnuntaina syömällä ison kasan suklaapatukoita. Yöheräilyt ovat saaneet aikaan sen, että keho on suorastaan janonnut sokeria. Olen ollut koukussa ennen kaikkea kokikseen. Ennen join light-versiota, mutta raskauden aikana vaihdoin ehtaan tavaraan. Ja se, kun ihmiset toteavat, että no kyllähän sä voit

Read more

Pieniä kirahveja ja erikoisia bussikeskusteluja

Kävimme kuopukseni Piksun kanssa tänään maalta kaupungissa ja aloitimme päivän herkullisella aamiaisella designhotelli Klaus K:ssa viihdyttävässä ja kauniissa seurassa. Entisen työkaverin kanssa oli kiva höpistä niitä näitä, mutta jatkuvasti puhe tahtoi kääntyä lapsiin ja vauvoihin. Ja erityisesti vauvoille elintärkeisiin asioihin, kuten pieniin ekologisiin kirahveihin. Bussimatkalla kohti kotia saimme seuraa vaunuvälikköön. Olen ottanut tavakseni kuunnella musiikkia

Read more

Leve lattepappor!

Kun tähän mennessä olen tehnyt töitä lähinnä harrastelumielessä äitiysvapaallani, niin pian koittaa arki. Palaan töihin 34 päivän päästä, kun vaihdamme vuoroja ja puolisoni jää kotiin hoitamaan kuopustamme. Enkä koe olevani lainkaan huono äiti, sillä minusta on tärkeää, että isällä on mahdollisuus olla kotona lapsensa kanssa ja todella tutustua häneen. Eläköön koti-isät! Leve lattepappor! Ja onhan minulla

Read more

Retkellä unimaailmassa

Olen alkanut kirjoittaa uniani ylös. Osallistun kevään kuluessa ryhmään, jossa vuorollaan jokaisen ryhmäläisen uni käydään läpi, uneksitaan, sitten sitä tulkitaan ja pohditaan ammattimaisen terapeutin johdolla. Äärimmäisen kiinnostavaa! Unet ovat portti alitajuntaan ja niiden sanotaan opettavan lisää itsetuntemuksesta. 1980-luvulla keskuudestamme poistunut psykoanalyytikko ja kirjailija Erich Fromm on sanonut unien kertovan itsellemme tärkeitä viestejä. Minua kiinnostaa kovasti,

Read more

Vaunulenkillä

Joskus talvella liikuntavajareissani mouhosin siitä, ettei vaunulenkkeily ole kunnollista liikuntaa. No ei sitä voi sisäpyöräilyn tuomaan hulluun endorfiinihurmioon verrata, mutta joudun ottamaan sanojani hieman takaisin. Reipasvauhtinen 1,5 tunnin kävely mäkisessä maastossa ja paikoin lumisohjoisia teitä pitkin toimi ainakin tänään. Testasin uudet tossuni, hyvältä tuntuivat. Lähdin kävelemään eri suuntaan kuin yleensä, ja maisema yllätti: Ihan kuin

Read more

Kaapelia ja lattepappoja

Heräsin tänään talviaikaa jo ennen kuutta kirjoittamaan. Siunattu rauha! Minulla on työpiste makuuhuoneessa, mutta salakavalasti olen siirtynyt lehtiöineni avokeittiöömme ja vallannut puolet ruokapöydästä. Tämä on pian historiaa, sillä kuukauden päästä siirrän työpöytäni tänne. Toukokuussa aloitan työhuoneella, jossa työskentelee muutama valokuvaaja, muun muassa ystäväni. Jee! Olen tästä järkyttävän innoissani. Rakastan Kaapelitehdasta, ja jo yläasteen kevätprojektissa haaveilin, että

Read more