Vihaisin tarvitsee eniten…

…rakkautta. Onpas ollut viikko. Kun töissä naputtaa konetta kaikki päivät, en ole illalla jaksanut enää kirjoittaa riviäkään. Enkä ole ottanut siitä huonoa omatuntoa, koska näin on nyt! Mutta paljon on tapahtunut. Koti on laitettu pian pakettiin ja muuttaa osoitetta. Ehkä parhaiten valmisteltu ja ensimmäinen muutto ikinä, mikä ei ole aiheuttanut stressiä. Tai sitten olen vain

Read more

Kehon kevätremontti

.. on jälleen alkanut tässä osoitteessa. Kohta pitää kiskoa sortsit jalkaan ja farkkujen alta paljastuvat valkoiset, kuivat kanankoivet. Iik. Tervehdys siis rasvapurkkien ihmemaailmasta! Täällä olen kuorruttanut itseäni jos jonkinlaisiin voiteisiin ja löytänyt ihan mahtavan, kerrankin kuivalle atopiaan taipuvaiselle iholleni sopivan vartalovoiteen sekä testannut katajavoidetta treenin rasittamille lihaksille. Urheilija ei tervettä päivää nää, kuuluu vanha sanonta, eikä

Read more

Toinen satsi Sisäistä voimaa…

…on vihdoin olemassa. Mietin tässä hiljattain, että meneekö itselläni mikään asia ikinä kertalaakista nappiin. (No totta kai menee.) Olin vain sortua pieneen marttyyriuteen, mutta onneksi lakkasin sanomasta, että aina (no ihan ainako? No ihan varmastiko?) minulle käy näin. Pakko oli kyllä vielä lohkaista sekin, että no totta kai kaikki (no muka ihan kaikkiko?) kusee, kun

Read more

Tunteiden myrsky

Monenlaista on ollut, niin hyvää kuin huonoakin. Pientä stressiä on ollut ilmassa, mutta niinpä vain olen senkin onnistunut kanavoimaan hyvällä tavalla ulos itsestäni. Myös ne menneisyyden möröt aiheuttivat tässä päivänä eräänä paitsi pahaa mieltä myös pienen sotkun, jolloin olin jo toivoa, että olisinpa voinut palata elämässäni alla olevaan hetkeen ja toimia toisin, tehdä nykytiedollani parempia valintoja. Koska paluu

Read more

Kaupunkirakkautta

Tukholma on kaupunki, jonne palaan aina uudelleen ja uudelleen. Kaupunki, jossa vain on niin hyvä fiilis ja energia. Kaupunki, jossa voisin kuvitella asuvani, jos en rakastaisi myös Helsinkiä niin paljon. Olen kerran käynyt siellä työhaastattelussa, valitettavasti flaksi ei käynyt. Muuten ehkä asuisin siellä vieläkin. Kaupunki, jonne pitää päästä vähintään pari kertaa vuodessa. Mieluiten kolme. Tiesittekö, että Tukholma

Read more

Joogaa kotona

Kun ei muuten ehdi, niin ei ehdi. Eikä liikunnan tulisi olla asia, josta ottaa stressiä, vaan päinvastoin. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, kuinka olen niin monta kertaa aloittanut joogan, mutta aina se on jostain syystä jäänyt. Hm, kuinkahan monta kymppikorttia olenkaan ostanut, josta olen saanut käytettyä vain kerran pari ennen kortin vanhenemista… Noin 15 vuotta sitten eli muutama vuosi

Read more

Tänä viikonloppuna…

Tuijotan merelle ja tunnen itseni vapaaksi. Huolen ja stressin iskiessä kysyn itseltäni, ovatko ajatukseni totta. Pysähdyn todella kuuntelemaan, kun linnut laulavat. Syön ruokani ajatuksella ja pureskelen sen hyvin, ilman kiirettä ja hotkimista. Hymyilen ventovieraalle. Puhun vierasta kieltä. Vietän aikaa rakkaideni kanssa ilman, että näprään kännykkääni vartin välein. Keskityn kuuntelemaan ja todella kuulemaan. Nauran paljon. Katson

Read more

Pienet suuret jutut

Vaikka osaa olla pienestä tyytyväinen, ei se silti tarkoita sitä, etteikö saisi olla tavoitteita. Tavoitteet, haaveet ja unelmat pitävät ihmisen käynnissä, mutta silti voi olla tässä hetkessä. Ja jokin lamppu on syttynyt, kun huomaa, että ne pienet jutut ovatkin kaukana pienestä. Ne ovat isoja. Valtavia. Merkittäviä. Joskus ne voivat tuntua elämää suuremmilta. Sellaiset hetket jäävät

Read more

Draaman ainekset…

..olisivat voineet olla ilmassa, mutta laskin kymmeneen. Hyvä minä. Tässä hiljattain minun oli mahdollista valita, olenko loukkaantunut draamakuningatar, joka nostaa mekkalan vai huokaisenko syvään, valitsen näin on nyt -asenteen ja opettelen nauramaan eräälle sotkulle. Valitsin jälkimmäisen, taputaputapu. Ja oikeasti kyse ei ole mistään maailmaa mullistavasta asiasta, mutta toki minun hengentuotoksestani, joka on itselleni tärkeä ja rakaskin.

Read more