Kolme päivää elämäni ensimmäiseen maratoniin! En ole koskaan juossut noin pitkää lenkkiä kerralla. Juuri ja juuri ehdin kipittää matkan kolmekymppisenä, sillä viikon päästä juhlin synttäreitäni. Allergiaa ja hammaskipua Muutama viikko sitten juoksemani Helsinki City Run antoi luottoa maratonille, vaikka en ole liikkunut niin orjallisesti kuin ehkä vielä tammikuussa kuvittelin ehtiväni tai jaksavani liikkua. Juossut olen
Välillä toivon, että olisipa minulla ollut nykyinen elämänkokemukseni ja tieto jo 20 vuotta sitten. Mutta kun ei ollut, niin ei ollut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja sitä rataa. Mutta olisinpa kakskymppisenä tiennyt, että… ei ole heikkoutta pyytää apua, vaan se on rohkean ihmisen teko. ikä tuo varmuutta. se pahinkin olo helpottaa, menee ohi, hiipuu
Kaupallinen yhteistyö/Sokos Hotels Kommersiellt samarbete/Sokos Hotels Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna pieni ”ydinperheemme” piipahti ensimmäistä kertaa koskaan Kokkolassa, ihanassa kesäkaupungissa. Uhmasimme Suomen hyytävää kevättä, ja tässä tulevat minne mennä Kokkolassa -kesävinkkimme, joista osan kertoi Visit Kokkolan ystävällinen henkilökunta. I början av maj besökte vi Kokkola, en härlig sommarstad. Här kommer våra sommartips! Yövy Kokkolassa/Övernatta i Karleby Majoituimme Original Sokos Hotel
Uudet hiukset – uusi elämä. Olen ennenkin aloittanut elämäni uudelleen järjestämisen leikkauttamalla hiukseni ja pistämällä vaatekaapin uusiksi. Jälkimmäinen antaa vielä odotuttaa itseään, mutta sekin on tulossa, tunnen sen. Vaikka päätös uudesta hiusmallista syntyi 30 minuuttia ennen varaamaani kampaaja-aikaa, jo jokin aika sitten päätin, että alan olla täysin rehellinen itselleni ja selvittää, mikä on se, mitä
Kevät on ollut tosi kiireinen, ja vaikka sisimmässäni tiedän, että selviän aina kaikesta, vaikka sitten isosta tai pienemmästä työrysästä, minulla on tietyn ihmisen eli puolisoni kanssa tietty toimintatapa. Eli saatan lähettää hänelle paniikkiviestejä, että ääk, niin ja niin paljon tekemistä ennen juhannusta, pitää saada painoon niin ja niin monta titteliä ja kirjoittaa se, tää ja toi juttu,
Miten helppoa on olla juuri nyt onnellinen. Ehkä se on tämä kesä. Tämä valo. Lämpö, joka vielä vähän on oikukas, tulee ja menee miten haluaa. Aurinko. Vihreys. Kukat, jotka ovat nousseet piiloistaan muutamissa päivissä. Puun lehdet, jotka muuttavat maiseman ihan toisenlaiseksi. On helppo unohtaa, millaiselta rämpimiseltä taakse jäänyt talvi välillä tuntui. Ei sitä enää muistakaan, miten
Viikonloppuna tuli piipahdettua normiympäristön ulkopuolella. Lauantain vietin haravan varressa ulkosaaristossa. Sunnuntaina ihailimme toisaalla kesään heräilevää maaseutua, joka oli parhaimmillaan ja näytti meille joutsenia, pääskysiä ja sinne tänne lepattelevia perhosia. Kyllä vain teki hyvää edes käväistä muualla. Uusi ympäristö, uudet ajatukset. Ja sitä paitsi, me saamme kyllä olla ylpeitä maastamme. Ei ole maaseutua tai saaristoa kauniimpaa. Mutta kyllä vain kenelle
Onko kellään muulla oloa, että päivät ja viikot kuluvat nopeasti? Töissäkin iltapäivisin usein kuulee joko omasta tai jonkun kollegan suusta sanat, että huhhuh, onpa tämä päivä taas sujahtanut sukkelaan. Välillä tuntuu, että viikossa on maanantai, perjantai sekä sunnuntai ja kaikki muu siltä väliltä vain viuhahtaa silmien edessä kuin filminauha. Olen miettinyt paljon, mikä voisi olla
Fiiliksiä lauantaiselta puolimaratonilta, jonne minut ystävällisesti kutsuttiin juoksemaan, tulee tässä! Maaliin saavuin ajassa 2 h 23 min 50 sek. Ensimmäinen Helsinki City Run -puolimaraton on takana. Olin jo hyvissä ajoin päättänyt, etten lähde tavoittelemaan mitään uusia ennätyksiä, vaan otan juoksun rauhallisena lenkkinä. Talvella olin ilmoittautunut kahden tunnin lähtöryhmään, mutta vikana mahdollisena päivänä siirsin tavoitteen 2 tuntiin 20