7 keinoani palautua huonosta stressistä

 

Huono stressi on yksi lempiaiheistani, ehkä siksi, että nykyään osaan ennakoida sitä ja pitää sen aisoissa. Aina en ole osannut, mutta tämä on yksi asioista, joista olen oppinut jos en kerrasta, niin muutamasta. Vaikka elämä on tälläkin hetkellä aikamoista ylikierrostelua, tosin hauskaa sellaista. Mutta jos ylikierroksilla oloa ei päivän päätteeksi saa rauhoitettua, on syytä muuttaa asioita.

En siis enää koskaan tahdo päästää itseäni tilaan, jossa mikään ei tunnu miltään, väsymys on ikuista ja kaikkien kivojenkin juttujen tekeminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Koska silloin stressiä on ehdottomasti liikaa, kun aiemmin iloa tuottaneet asiat eivät enää innosta ja tuo hyvää mieltä. Kun puhelin soi, ei enää innostuneena katso, kuka soittaa, vaan miettii onko pakko vastata. Ystävän kanssa jutellessa keskittymiskykyä ei ole ja mieli vaeltaa muualla sen sijaan, että kuuntelisi ja olisi läsnä.

Hyvä, lyhytkestoinen stressi usein saa itseni ponnistelemaan entistä parempaan lopputulokseen, eikä nykymaailmassa stressiltä voi täysin välttyäkään. Silti näiden 39 vuoden aikana olen sen muutamaankin otteeseen todennut, ettei huonon, ennen kaikkea pitkäkestoisen stressin kanssa ole leikkimistä. Enkä nyt puhu edes mistään vuosien kroonisesta stressitilasta, vaan vain kuukausista ja viikoista. Pirkka-lehteen viime kesänä kirjoittamassani artikkelissa asiantuntija totesi, että vain kolmen viikon tiukka stressiputki voi tarkoittaa kuukausien, jopa kahdeksan, toipumisaikaa.

Jokainen, joka on polttanut itsensä loppuun tai ollut burnoutin rajamailla, tietää, että asian kanssa kannattaa olla skarppina. Itsestään kannattaa pitää huolta koko ajan, eikä vasta sitten, kun hommat ovat luisuneet liian pitkälle. Mitä kiireisempi ajanjakso, sitä paremmin palautumisesta pitää huolehtia. Onneksi keinoja on monia.

Omat top 7 -keinoni stressistä palautumiseen 

Listasin seitsemän asiaa, jotka auttavat itseäni pitämään stressitasot kohtuullisina ja myös palautumaan stressaavammasta päivästä.

Pikaiset palautumishetket päivän aikana. Tätä pitää vielä treenata, mutta olen huomannut, että pikainen happihyppely, kuten lounassalaatin haku tai ulos katsominen ikkunasta katkovat mukavasti päivää. Myös pieni taukojumppa on tehokas, joka saa myös veren kiertämään. Niin ja kauniiden asioiden katselu, kuten kukkien tai kivan kirjan.

Liikunta. Juoksu on itselleni ihan parasta päännollausta, mitä voi olla. Kun juoksen säännöllisesti, juostessa saatan myös päästä flow-tilaan. Siis siihen fiilikseen, että jalkani vain kulkevat ja kuin katson itseäni ulkopuolelta.

Juoksen mieluiten metsässä tai meren äärellä. Nykyään en enää kuuntele musiikkiakaan, sillä hiljaisuudessa juokseminen on itselleni paras tapa käsitellä ajatuksia kuin myös olla käsittelemättä niitä. Maailmassa on niin paljon meteliä, joten välillä on ihana olla niin, että kuulee oman hengästymisensä.

Jooga astahti takaisin elämääni pitkän tauon jälkeen, sillä löysin itselleni sopivan salin, Ilman. Jos ensimmäiset pari joogatuntia pääkoppani piti meteliä ja vaivihkaa vertailin itseäni muihin, nyt muutaman kuukauden kokemuksella olen rauhoittunut tekemään sitä senkertaista omaa harjoitustani. Olen kiitollinen siitä, että harjoittelu on niin intensiivistä, etten edes ehdi vatvoa muita asioita matolla. Joogan jälkeen olo on aina rauhallinen ja kaikki murheet ovat poissa.

Ystävällisyys. Uskon ystävällisyyden ja hyvien tekojen voimaan, ja paitsi että niistä hyödyn itse, ne hyödyttävät myös kohtaamiani ihmisiä. Ei tulisi mieleenkään lähettää vaikkapa työkavereille veemäisiä sähköposteja, paiskata ovea takana kulkevan varpaille tai ajatella, että minäminäminä. Toki auttaa kannattaa oman jaksamisen rajoissa, mutta kun oppii ajattelemaan mitä voin antaa mitä minä saan -kelan sijaan, uskon, että se vaikuttaa hyvinvointiin myönteisesti.

Ihmiset. Ihan parasta stressinpoistoa on hengata itselleni merkityksellisten ihmisten kanssa. Kirjan lukeminen kuusivuotiaalle, kävelylenkki ystävän kanssa, Afrikan tähti -sessarit perheen parissa, mitä vain, milloin olen todella läsnä. Myös eläinten seura vähentää stressiä ja niitäkin voi käydä tapaamassa kavereilla, kun omia ei ole.

Puhuminen. Uskon, että tärkeää on se, ettei patoa asioita sisälleen vaan uskaltaa puhua ja kysellä myös muiden mielipiteitä. Sitä paitsi usein paniikissa oleva väsynyt mieli ei edes keksi ratkaisuja, vaan vatvoo niitä samoja ajatuksia. Monet kerrat olen huomannut senkin, että kun saan sanottua asian ääneen, isoin mörkö alkaa kutistua. Yhtäkkiä tilanne ei tunnukaan enää niin katastrofaaliselta. Ja yöllä päässä pyöriviin ajatuksiin ei kannata uskoa. Kun päivä valkenee, kelat muuttuvat.

Meditaatio. Tällä hetkellä meditaationi tarkoittaa vartin hiljaa istumista aamuisin. Jos pidän siitä taukoa, on vartti paikallaan istumista ihan puhdasta piinaa! Mutta siihen tottuu ja pääkoppa alkaa kaivata hiljaisuutta ja tekemättömyyttä ja ajatukset alkavat kirkastua. Bussilla matkustaessani harrastan maisemameditaatiota, maisemien tuijottelua. Myös pyykkien ripustaminen tai vaikka tiskaaminen voivat olla meditatiivista tekemistä, kun vain saa ryhdyttyä toimeen. Mikä tahansa tasapaksu tekeminen on itselleni myös usein paras tilanne ajatella ja olla luova.

Luonto. Kun työkiireet stressaavat tai murheet pyörivät ajatuksissa, haluan mennä metsään. Tutkitusti jo muutaman minuutin metsässä oleskelu ja luonnon tarkkailu parantavat mielialaa, madaltavat verenpainetta ja sydämensykettä sekä laskevat stressihormonitasoja. Ja jos umpimetsää ei ole lähettyvillä, muukin viheralue kelpaa eikä kaupunkiluontoakaan kannata vähätellä. On tutkittu, että jos kävelyetäisyydellä kodista sijaitsee viheralue, sairastavuus ja jopa kuolleisuus vähenevät. Aika hurjaa!

 

Tässä olivat omat tämän hetkiset keinoni palautua huonosta stressistä, ja keksisin helposti 7 keinoa lisää. Mutta nyt pitää mennä nukkumaan, koska palautuminen! Mutta minua kyllä kiinnostaa, miten sinä palaudut stressaavista päivistä? Nyt saa paljastaa parhaat vinkit, kiitos.

 

 

8 comments

  1. Kasa hyviä vinkkejä, kiitos niistä. Mulla psori muistuttaa aina siitä, että stressintaso kasvaa. Silloin täytyy hiljentää ja puhdistaa mieli. Aurinkoisia päiviä odotellessa 😊.

    1. Kiva kuulla, kiitos Satu kommentistasi! Olen kirjoittanut psorista aikanaan muutaman artikkelin (Fit-lehteen ja Kodin Kuvalehteen) haastateltavan kautta ja kumpikin muuten sanoi samaa. Itselläni on atopiaan taipuvainen iho ja kun stressi on pahimmillaan, nousee esim. kaulaan ja kyynärtaipeisiin suuret ihottumaläikät.
      Yritetään muistaa hiljentää myös! Ihanaa sunnuntaita sulle <3

  2. Koen, että se ulkoilma (kirjaimellisesti tuulettuminen) tekee hyvää.
    http://westendmum.fi

    1. Kyllä! Raikas ilma on kyllä ihan parasta. Siksi just tykkään juoksemisesta ulkona, saa happea. Ihanaa viikonloppua ja kiitos kommentistasi, Westend Mum <3

  3. Neulomalla nollaan päätäni ja rentoudun samoin kuin metsäkävely hyvää tekevänä olotilani kuuluu miltei jokaiseen päivään. Tinnitus häiritsee hiljaisuudesta nauttimista ja se mokoma pahenee, kun eniten hiljaisuutta kaipaisin. Nyt on loma. Ihanaa!

    1. Mä olen alkanut Tuija miettiä, jos opettelis neulomaan. Koulussa viimeksi olen neulonut! Uskon, että se olisi ihanan meditatiivista! Ihanaa lomaa ja kiitos, että kommentoit. Myös metsäkävelyt ovat ihania <3

  4. Tää teksti oli ihan kuin miulle tarkoitettu. Arjen pyörittäminen, oman ajan löytämisen haasteellisuus, miehen opiskelu toisella paikkakunnalla, lapsen keskittymisvaikeudet koulussa, kun oma työ ei ole kovin mielekästä. Kaikki nämä on syöneet miuta pikkuhiljaa ja tänään psykologi suositteli parin viikon lepoa. Ensimmäinen ajatus oli että milloin tämä arki levoksi muuttuu…mutta sitten keksinkin jo monta juttua miten saan ajatukset pois kaikesta tästä arjesta. Kiitos vinkeistä!

    1. Kiitos Jenni kommentistasi ja tsemppiä arjen haasteisiin! Ihanaa, että olet keksinyt kuitenkin keinoja tiukempien hetkien aikana. Lähetän sulle paljon voimaa ja lämpimiä ajatuksia. Toivottavasti sun tilanne helpottaa <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *