Treeni

Huippukunnossa nelikymppisenä -proggis jatkuu

Nelikymppisenä paremmassa kunnossa kuin koskaan -kuntoprojektini jatkuu mallikkaasti. Täällä on kuulkaas bodattu ja laitettu ruokavaliota kuosiin. Tule mukaan!

Tästä yläselkäliikkeestä tykkään!
Tästä yläselkäliikkeestä tykkään!

Tein myös huomion, että mitä parempaa huolta pidän fyysisestä itsestäni, sitä vähemmän tekee mieli esimerkiksi herkutella. Kun on urheillut, ei vain halua pilata hyvää treeniä syömällä mitä sattuu.

Ruokailu nimittäin on yhä se suurin ongelmani. Minä rakastan ruokaa, en niinkään herkkuja, vaikka suklaata on tullut kohtuullisesti maisteltua myös marraskuussa, joka ei ainakaan tähän asti ole ollut makeaton. Voisin elää pastalla, pizzalla ja juustoilla. Huh, onneksi en asu Italiassa!

Haasteena nykyisessä ruokavaliossani on riittävä proteiinin ja hyvien rasvojen saanti sekä kasvisten, marjojen ja hedelmien nauttiminen. Yritän nyt opetella myös syömään banaanin heti treenin jälkeen.

Haluan tuloksia!

Mutta treenifiilis on hyvä ellei jopa loistava. Omien ohjausten lisäksi tapaamisia personal traineri Tuukan kanssa on takana jo neljä. Hän on mahtava personal traineri, joka ei edes ärsyynny siitä, että pyydän häntä ottamaan valokuvia blogiin! On kuulema tuttua hommaa kotipuolesta, jota en ihmettele!

Minulla on nyt saliohjelma sekä ylä- että alakropalle ja tänään pääsin tekemään hauskaa kiertoharjoittelua. Maksan mielelläni siitä, että saan olla toisen ohjauksessa. Toki korvia hivelee saamani myönteinen palaute esimerkiksi liikkeiden suoritustekniikasta ja kehonhallinnasta!

Kiertoharjoittelussa tein maastavetoa, kyykkyä tangolla, timanttivatsoja, penkkipunnerrusta ja sitten sitä ”leuanvetoa”. Yhteensä neljä kierrosta 7 toistoa per liike paitsi vatsoja 15. Kyllä pisti puuskuttamaan ja treenin jälkeen kun teimme vielä lisäksi muutamia liikkeitä, alkoi virta hiipua.

Löysin myös ehdottoman ällökkiliikkeeni kuntosalilla eli tuon ”leuanvedon” kuminauhalla. Siitä oli kuulkaas leuanveto kaukana, mutta avustuksella sain sentään muutaman liikkeen suoritettua jotenkuten. Parannettavaa siis löytyy ja huimasti kehityskohteita. Malttamattomana odotan, että tulokset alkavat näkyä. Tunnen itseäni sen verran, että se motivoi taas lisää ja jatkamaan tätä kuntoprojektia. Paitsi että tämä ei ole vain projektiluontoinen keissi, vaan jotain, jonka toivon saavani tiiviisti osaksi elämääni.

Hauerit saa kyytiä! Huippukunnossa nelikymppisenä, I hope.

Freelancerin epävarmuutta

Tällä viikolla muut salitreenit jäivät kuitenkin välistä liian tiukkojen työaikataulujen takia. Vielä pari viikkoa sinnittelen kovien työkiireiden kanssa, jonka jälkeen ei taas ole hommista tietoa. Sekään ei haittaa, sillä sitähän tämä freelancerin elämä on. Luotan siihen, että kaikki järjestyy, koska kaikki aina järjestyy jollain tapaa. Enkä edes jaksa miettiä, kuinka kauan jaksan työskennellä tällaisessa epävarmuudessa. Olen nyt alkanut uskoa, ettei minun tarvitse tietää, mitä ensi keväänä tapahtuu, tärkeintä on elää tässä ja nyt.

Nyt on näin ja sitten tulee taas joku toinen tilanne. Pirteää perjantaita sinulle!

Lue myös:

Nelikymppisenä paremmassa kunnossa kuin koskaan

Kun liikunnanohjaaja palkkasi personal trainerin

*Blogi muuttaa 17.11.16 osoitteeseen www.vastaiskuankeudelle.fi

*Tule myös Instagramiin ja Facebookiin!

Tiedän, näyttävät minipainoilta, mutta eivät tunnu niiltä! Outoa!
Tiedän, näyttävät minipainoilta, mutta eivät tunnu niiltä! Outoa!

8 thoughts on “Huippukunnossa nelikymppisenä -proggis jatkuu

    1. Jee, kiva kuulla, kiitos Karoliina! Saan sulta myös tosi paljon inspiraatiota <3

  1. Tsemppiä sun prokkikseen! Kuulostaa hyvältä ♥
    Mäkin olen niiiiiiiin iloinen että liityin juoksutreeniryhmään. Juokseminen on ollut mulle aina niin ällötouhua. Mutta jo kahden ryhmätapaamisen + omatoimitreenien jälkeen mulla on kauhea himo juosta… Suurin osa jutuista oli mun korvien välissä. Ei uskois kuinka suuri rooli pelkästään sellaisella mentaalivalmennuksella on. Joku ulkopuolinen tulee ja kertoo sulle, että hei, sä oikeasti jaksat juosta. Ja oho, huomasin, että niinhän mä jaksan. Ja että oikeastaan sehän on ihan kivaa touhua kun jaksan! :) Ihanaa että on tuollaisia tsemppivalmentajia, jotka vievät muita ihmisiä elämässä eteenpäin. Ihan niinkuin sinäkin! ♥ Musta on tullut paljon positiivisempi ihminen kun olen alkanut lukemaan tätä sun blogia, kiitos! ♥
    Aurinkoa viikonloppuun!!! :)

    1. Kiitos Nanne! Ja onnittelut, oot tehnyt mahtavan hienon oivalluksen: suurin osa oli mun korvien välissä.
      Niinhän se usein on, että se joka meitä estää, on me itse tai tarkemmin ehkä meidän kelat ja uskomukset, jotka eivät ole ollenkaan totta.
      Kuulostaa niin hyvältä toi sun juoksuhomma, onnittelut!
      Ja kiitos kauniista sanoistasi <3 Mukavaa sunnuntaita!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *