Hyvä elämä

Hyvinvoinnin megatrendit

Eivät ole ehkä mitään järisyttävän hienoja, vaan enemmänkin olemme palaamassa jonnekin, mistä olimme hetken hukassa. Tähän alkuun heti kolme omaa wellness-suosikkiani: uni, vain oleminen ja hyötyliikunta. Minua on sanottu vanhaksi sieluksi, se näkyy myös noissa lempipuuhissani.

Käväisin eilen tilaisuudessa, jossa Villa Mandalan Mia Jokiniva kertoi näkemyksensä tulevaisuuden wellness-trendeistä: tulevaisuudessa wellness ei ole enää vain ”edelläkävijöiden elämää” vaan siirtyy marginaalista massoille ja kaiken äärimmäisen hifistelyn sijaan etsitään kultaista keskitietä. Tulevaksi megatrendiksi Mia listasi hiljaisuuden, joka voi hyvinkin pitää paikkansa. Kolmannella sijalla oli stressinhallinta ja aivojen hyvinvointi ja erilaiset mielenhallinnan tekniikat. Totta varmasti sekin, sillä onhan meditointi ja mindfulnessharjoitteet siirtyneet jo myös työpaikoille ja tutkimustietoa niiden terveysvaikutuksista on runsaasti.

Toki esimerkiksi ruokavaliollakin on paljon merkitystä hyvinvoinnissa ja itsekin pyrin useimmiten syömään terveellisesti, mutta ylilyöntejä tapahtuu enkä ole mikään nipo ruokajutuissa. Tykkään ruoasta, rakastan kaikkea rasvaista ja epäterveellistä ja koukutun sokerista niin kuin suuri osa meistä. Olen kamppaillut jojoilun ja lievän ylipainon kanssa ja huomannut, että neljääkymppiä lähestyessä ei todellakaan voi syödä enää mitä tahansa tai ainakaan millaisia määriä tahansa, se vain näkyy samantien.

Luonto ja meri tekevät myös hyvää ihmiselle.
Luonto ja meri tekevät myös hyvää ihmiselle.

Muistan, kun lapsena kävin jo kauan sitten edesmenneen kahdeksankymppisen mummoni kanssa kerran vuodessa shoppailemassa ja hampurilaisella. Mummoni osti hampurilaisravintolassa aina tuplaburgerin ja pelkän kannen eli vehnäpullan syötyään oli jo ihan täynnä. Minulle tuollainen ”ateria” tuntui linnunruoalta, mutta olen alkanut ymmärtää mummoni ruokailutapoja! Eli siis voi ehkä syödä mitä tahansa, muttei kuinka paljon tahansa. Vaikka sen teoriassa ymmärtää, niin mieliteon hetkellä ei aina tule toimittua niin.

Mutta yksi selkeä megatrendi omassa hyvinvoinnissani, ehkä siis jopa ruokavaliotakin tärkeämpi, on riittävä ja laadukas uni. Nyt meillä on taas pari viikkoa nukuttu hyvin, mutta nuorimmaisenihan oli erityisesti vauvana huono nukkuja tai jos nyt ollaan positiivisia, niin sanon, että hän oli hyvä heräilijä! Kun sitten oma nukkuminen meni parin vuoden ajan täysin pipariksi, niin elämästä alkoivat paitsi kadota värit, myös aineenvaihdunta ja koko keho tuntui menevän ihan sekaisin ja lopulta silloinkin, kun olisi saanut nukkua, uni ei tullut tai oli katkonaista. Tuolloin ohjasin vielä saamaani levon määrään nähden ihan liikaa ja sain riesakseni ylikunnon sydämentykytyksineen ja yöhikoiluineen. Uuh. Siitäkin selvittiin.

Kun lapseni, 5, sitten alkoi parivuotiaana nukkua paremmin, muutin omat unirytmini samankaltaisiksi. Aloin mennä yhdeksältä nukkumaan ja heräsin aikaisin. Nyttemmin valvon noin kymmeneen, mutta uni on asia, jota olen todella alkanut arvostaa vasta kun sen olen muutamaan otteeseen menettänyt. Toki siihenkin tottuu, että on aina väsynyt ja nukkunut huonosti, mutta mitään herkkua sellainen arki ei ole, enemmänkin selviytymistä aamusta iltaan. Muistikin alkaa pätkiä, jos univaje pääsee pahaksi. Eli yhtä en vaihda enkä yhdestä jousta, ja se on uni.

Kaisaniemen kasvitieteellinen on ihana paikka.
Kaisaniemen kasvitieteellinen on ihana paikka.

Toinen asia, jota nyt flunssaisena suorastaan ikävöin, on liikunta. Vaikka minulla on ollut juurikin tuohon raskaaseen taaperoaikaan liittyviä kausia, kun liikkuminen on tuntunut pakkopullalta enkä ole saanut kammettua itseäni urheilemaan, aika harva asia voittaa liikunnan nostattaman endorfiinipöllyn ja sen fiiliksen, kun on saanut hikoilla ja hengästyä sydämensä kyllyydestä. Viime aikoina liikkuminen on ollut turhan yksipuolista ja esimerkiksi juoksut ovat jääneet juoksematta, mutta odotukseni kevään juoksukoulusta ovat korkealla. Eikä liikunta sisällä vain sitä treeniä, jota tehdään saleilla ja lenkkipoluilla. Hyötyliikunta on ihan huippua! Itse nykyään kävelen aina kun voin ja seison metrossa. Kauppakassien kantaminen ei rasita, vaan otan sen hyödyn kannalta. Rappuset ovat parhaita keksintöjä maailmassa!

Hiljaiset hetket päivässä ovat myös tarpeen tässä maailmassa, kun ärsykkeitä tulee joka tuutista 24/7. En varsinaisesti ole viime aikoina kutsunut hiljentymistäni meditaatioksi, vaan enemmänkin se sisältää hetkiä, jolloin vain olen enkä tee mitään. Joskus jaksan olla niin vartinkin, joskus puoli tuntia ja joskus minuutin, mutta parempi minuutti kuin ei yhtään minuuttia. Ja vaikka muut ihmisen ja ennen kaikkea perheen kanssa oleminen on listani alkupäässä ellei jopa ykkönen, on joskus hyvä olla vain yksin. Uskon, että me tarvitsemme hetkiä, jolloin olemme vain yksin ilman mitään ärsykkeitä.

xxx
Niin oli nättiä! Silmä lepäsi.

Olen viime aikoina pyrkinyt heti herättyäni olemaan ilman mitään tekemistä vähintään sen pari minuuttia jonka jälkeen olen hiljaa mielessäni esittänyt itselleni toiveita tulevasta päivästä. Nykyään yritän julkisissa liikennevälineissä myös malttaa kännykän räpläämisen sijaan katsoa ikkunasta ulos. Tuollainen maisemameditaatioksikin kutsuttu hetki auttaa nollaamaan päätä ja hiljentämään niitä 60 000 vuorokaudessa päässämme pyörivää ajatusta.

Viime aikoina olen myös iltakännyköinnin sijaan pyrkinyt lukemaan kirjoja vaihtelevalla menestyksellä. Kesällä kirjoitin siitä, kuinka keskittymiskykymme on kuin kultakalalla. Itsekin huomaan, miten sitä kesken kirjanluvun on helppo tarttua puhelimeen ja tsekata pari viestiä, erityisesti jos luuri ei ole äänettömällä. On aika huolestuttavaa, jos ei pysty puolta tuntia olemaan ilman, että katse harhailee älypuhelimen näytöllä.

Mutta se, mitä emme enää osaa, sitä tulee harjoitella! Itse aionkin jatkossa keskittyä lisäämään keskittymiskykyä ja harjoittamaan läsnäolotaitoja aiempaa enemmän. Uskon, että monen asian tekeminen yhtä aikaa ei suinkaan ole vain huono asia, mutta selkeästi ainakin itse kaipaan joskus rauhaa tähän kaikkeen arkirumbaan.

Millainen on sinun hyvinvointisi perusta?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *