Kirjat, Kokemukset & fiilistelyt

Kaunista ja vihreää – aloittelevan viherpeukalon uusi lempikirja

Jos en olisi uskonut vielä pari vuotta sitten sitä, että alan innostua retkeilystä, enpä olisi uskonut myöskään hullaantuvani viherkasveista! Mutta niinpä vain aloitteleva viherpeukalo itsessäni löysi uuden lempikirjan: Viimeisen parin viikon ajan olen iltaisin ennen nuhahtamista hypistellyt Sanna Raskun Kaunista ja vihreää -teosta (WSOY 2017). Myös Sannan Kukkala-blogi on inspiroivaa luettavaa, sen tosin korkkasin vasta eilen.

Hahhhaa, onneksi en kirjoita sisustusblogia. Kerniliinassa on lapsen piirtelyn jäljiltä tussia!

Kirja auttaa ainakin tällaista kasvinoviisia hyvin alkuun. Suunnittelen jo täyttä häkää lasitetun parvekkeemme kesäsisustusta. Tänä vuonna aion tehdä kookkaasta lisätilasta vehreän kaupunkipuutarhan. Kun neljä ihmistä viettää aikaansa kolmiossa, on lisätila ihan tervetullutta. Vaikka teiniä ei tosin paljon kotona näykään treenien ja muiden menojensa vuoksi.

Alunperin tilasin kirjan siskolleni lahjaksi, mutta hän saa nyt odottaa omaansa hetken. Kun sitten avasin kirjaa paketista, sen viehättävä ulkoasu alkoi houkutella. Upeat valokuvat ja inspiroiva taitto innostivat selailemaan kirjaa ja niinpä aloin lukea tekstiä myös kohdista, jotka eivät ole itselle niin ajankohtaisia. Huomasin, etten haluakaan luopua siitä! Siskolle on tilattava uusi kappaleensa.

Itselle parveke- ja kotiosio ovat ne kiinnostavimmat, mutta kirjassa opetetaan ajattelemaan vihreää uudella tavalla myös puutarhassa. Sitä osiota ajattelin hyödyntää tulevaisuudessa kesäpaikassamme. Haaveilen oman kasvihuoneen rakennuttamisesta. Olisihan se mielettömän hienoa hipsutella kesällä tuohon kosteaan pieneen tilaan sanomaat huomenet kaikelle elävälle ja poimimaan tuoreet tomaatit ja yrtit aamupalaleipien päälle.

Viime kesänä ostin tomaattipuun kaupasta, ja se teki kesän aikana kokonaista kuusi pientä tomaattia! En tiedä, miltä ne maistuivat, sillä kuopus ne huomattuaan ehti aina popsia ne suuhunsa innoissaan.

Kirja on todella innostava.

Kirjassa on paljon hyviä ohjeita

Itse innostuin myös siitä, kun Sanna kertoo, että leikkokukkia voi kasvattaa suurissa ruukuissa. Parvekkeellemme mahtuisi myös laareja, joissa leikkokukkia voisi kasvattaa siemenistä ja siirtää sitten maljakkoon ihastuttamaan eloa. Yksi suuri haaveeni eli se, että kukkia on oikeastaan aina maljakossa ruokapöydällämme, on toteutunut. Pitäisi useammin kimpun ruokakaupasta nappaamisen sijaan vierailla kukkakaupassa ja ostaa vaikka yksi suuri kukka. Odottelen tällä hetkellä kovasti pionikautta, eikö niitä saakin jo toukokuussa?

Kesällä myös nämä nykyiset viherkasvini, jotka toistaiseksi ainakin näyttävät pysyvän hengissä, pääsevät parvekkeelle ulkoilemaan. Päivittäin seuraan erityisesti peikonlehteni kasvua, ja se on saanut viimeisen parin kuukauden aikana lisämittaa hienosti. Se on kääntänyt lehtensä kohti valoa, joten ne taputtelevat hauskasti ikkunaa. Peikonlehti oli pitkäaikainen haaveeni. Seuraavaksi aion hankkia kilpipiilean, jonka Sanna kirjoittaa olevan trendikäs. Minkäs sille voi, että surffaa trendiaallon harjalla, kröhöm!

Parvekkeelle ja sisätiloihinkin sopisi muutama amppeli, joista voisi laittaa roikkumaan vaikka pullojukan ja jonkun kaveriksi. Toistaiseksi pullojukka koristaa teinarin meikkipöydällä. Myös mehikasvi- ja kaktuskokoelmat innostavat. Eilen ihmettelin kirjan  ilmakasveja, joista en ollut koskaan kuullutkaan, ne eivät tarvitse multaa! Ja tänä aamuna kun avasin sähköpostini, olin saanut kutsun Living with Airplants -kirjan julkkareihin. Maailmankaikkeus selkeästi haluaa, että kasvi-innostukseni voi paksusti!

Kirja on paitsi kaunis, myös käytännöllinen. Se sisältää niin tietoa kasveista kuin kastelu- ja muitakin vinkkejä runsaasti. Suuresti minua innosti ohje, kuinka saada avokado kasvamaan siemenestään. Enpä ollut ajatellut koskaan, että sen voi laittaa kasvaessaan myös nuokkumaan koristeeksi lasipullon suulle siemenensä varaan. Hauska idea!

Tämä kesä on se kesä, kun tuon puutarhan parvekkeelle! Ja siinä aion käyttää Kaunista ja vihreää -kirjaa apunani. Suosittelen teosta lämpimästi ainakin itseni kaltaisille viherpeukaloille, joilla on vähänlaisesti kokemusta kasveista ja niiden hoivaamisesta.

Vehreää torstaita!

Viherkasvihulluus on tullut jäädäkseen, näin epäilen.
Vihreä ON kaunista!

4 thoughts on “Kaunista ja vihreää – aloittelevan viherpeukalon uusi lempikirja

    1. Kiitos sulle! Ja sun blogi on kyllä huippupaikka. Aion jatkossa vierailla tiuhaan.
      Kukkaenergiaa ja iloa! Tuu välillä kurkkaamaan, mitä saan parvekkeella aikaiseksi, kun pääsen kunnolla hommiin :) Tarkoitus on ainakin siitä raportoida! Kaikkea hyvää sinulle ja onnea kirjasi johdosta.

  1. Kiitti vinkistä…Kirjastoon ja blogin pariin😉. Itselleni on a i n a tämä ”viherosasto” osoittautunut haasteelliseksi 🤔. Ihailen niitä kenen viherkasvit kukoistaa ei vaan minulla!
    Ihan apulainen sinulla♡
    Vehreää torstain jatkoa🌱

    1. Ole hyvä Kirsi ja kiitos kommentistasi! Toi Kukkala on kyllä makea blogi, ihastuin kovasti.
      Viherosasto on ollut mullakin haastava. Saa nähdä, jos nyt opin kaikkea uutta. Pikku apulainen on reipas, ja myös kastelee kukkia. Eilen ihan tuohtuneena sanoi, että te ette oo kastelleet mun pääsiäisruohoa. Ja hoiti homman itse :D
      Vehreää ja vihreää viikonloppua <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *