Leppoisaa retkeilyä

Onpas taapero pitänyt minut kiireisenä! On ollut ihan mahtavaa hengata hänen kanssaan ulkona, kun on niin upeat ilmat.

Tiistaina retkeilimme Porkkalanniemellä. Sinne päästyämme rattaista hajosi rengas ja lopulta emme oikein löytäneet avomerta. Tai sitten sinne ei päässyt rattaiden kanssa. Tuli kuitenkin käveltyä vehreässä metsässä. Ei sentään satanut. Aurinko alkoi nimittäin paistaa vasta, kun olimme autossa matkalla kotiin. Eväsviinerit söimme parkkipaikalla. Tie oli kovin mutkainen. Kotimatkan sitten kruunasikin matkapahoinvoivan taaperon megalomaaniset oksennukset syliinsä, turvaistuimeen ja auton takapenkille, juuri kun olimme mahdottomassa paikassa pysähtymistä ajatellen keskellä Hangontien tietöitä. Että sellainen rentouttava retkipäivä.

Ajatus on tärkein.

Illat sitten ovat kuluneet työjuttuja naputellessa, haastateltavia etsiessä ja haastatteluaikoja sopiessa. Nyt on tulossa niin kiinnostavia juttuja jälleen, että voijettäsentäs! Erityisesti lämmittää mieltä, että Kodin Kuvalehden uusperhejuttu on ollut kovin tykätty.

Eilen kirjoitin Hidasta elämää -sivustolle puhetavan merkityksestä.

Tänään pääsen taas polkemaan, ah, 75 minuutin sisäpyöräilysessio odottaa.

Ihanaa päivää kaikille! Nautitaan auringosta nytku, ei sitku!

Pakollinen kenkäkuva, terveisiä Porkkalanniemeltä.