Lisää hyvää

Mitä tehdä kun tuntuu, että maailma räjähtää ympärillä ja kaikki on ihan sekaisin? Itse uskon, että silloin on tärkeä keskittyä entistä enemmän siihen, mitä itse tekee, mitä itse sanoo, miten itse käyttäytyy, miten itse ajattelee ja millainen on toisille ja itselleen. Maailmaa ei pysty kukaan yksinään muuttamaan, mutta omien tekojen, sanojen, ajattelun ja olemisen kautta pystyy lisäämään hyvää, jota kipeästi tarvitaan. Eikä voi muuttaa ketään muuta kuin itseään!

Mutta hyvä ei lisäänny sillä, että arvostellaan toisen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Hyvä ei lisäänny silläkään, että kiistellään, kumman mielipide jostain asiasta on parempi, tärkeämpi tai ennen kaikkea oikeampi. Mitään hyvää ei saada aikaiseksi sillä, että kilpaillaan paremmuudesta. Jos jonkun kanssa on pakko kilpailla, tehköön jokainen sen itseään vastaan.

Välillä on vaikea käsittää, että kun kaikki olemme yhtä ja samaa, ihmisiä, miten voimme olla niin hajallaan, irrallemme toisistamme, hyökkäämässä tai puolustusasemissa. Minun lapsellisen täydellisessä maailmassani kaikki ihmiset puhaltaisivat yhteen hiileen ja huolehtisivat, että kaikilla on hyvä olla. Mutta niin se vain on täydellisyys harhaa ja arjen somaa illuusiota, jota ei ole eikä koskaan tule olemaankaan.

Pitää vain siis pärjätä tämän rikkinäisen maailmamme kanssa. Ymmärtää se, että vastakkaisuutta on ja tulee aina olemaan. Pahuutta ja hyvyyttä. Vihaa ja ystävällisyyttä. Pelkoa ja rakkautta. Rumaa ja kaunista. Ehjää ja rikkonaista. Köyhää ja rikasta.

Silti itse voi toimia niin, että tekee parhaansa ja pysyy hyvyyden ja ystävällisyyden puolella. Vaikkei aina jaksa tai ehkä huvitakaan, niin silti voi tehdä sen, mihin sillä hetkellä taipuu ilman katkeamista.

Valoisaa alkavaa marrasviikkoa sinulle!

Paljon ei tarvita. Pienikin asia riittää.
Paljon ei tarvita. Pienikin asia riittää.