Listarakkautta

Olen listaihminen. Poden listarakkautta, vaikka pahimmasta listafriikkeydestäni olen toipunut. Ruokakauppaan menen listan kanssa silloin, kun ostettavaa on enemmän. Työpöydälläni on listoja, joista asioiden yliviivaaminen tuottaa minulle suurta iloa ja helpotusta. Uuh, se tunne, tiedäthän!

Listoista tykkään siksi, että ne vapauttavat aivokapasiteettiani paljon iloisempiin asioihin kuin muistamiseen. Tai sen muistamiseen, mitä piti muistaakaan! Se, että yrittää muistella, mitä piti muistella, on kovin kuluttavaa.

Mutta ihaniin uutisiin: Minulla alkaa tänään viikon loma! Viime vuonna ei tullut juuri lomailtua, siksi olen niin iloinen. Kun palaan töihini viikon lekottelun jälkeen, tiedän heti, mitä tehdä, sillä kirjoitin listan jo valmiiksi. Mihinkäs listaihminen listoistaan pääsisi.

Joskus olen tehnyt listan myös viikonlopuksi asioista, joita haluan tehdä. En kuitenkaan aio tehdä mitään suorittaen, vaan enemmänkin hyvän fiiliksen kautta. Tässä se tulee, tämän viikonlopun ja ensi viikon lista:

Haistelen kukkia.

Huolen ja stressin iskiessä kysyn itseltäni, ovatko ajatukseni totta.

Pysähdyn todella kuuntelemaan, kun linnut laulavat.

Katson, miten aurinko (toivottavasti) nousee.

Käyn luennoimassa paremmasta arjesta ihmisille.

Syön ruokani ajatuksella ja pureskelen sen hyvin, ilman kiirettä ja hotkimista.

Hymyilen ventovieraalle.

Keskityn asioihin, jotka tuovat hyvää mieltä.

Vietän aikaa rakkaideni kanssa ilman, että näprään kännykkääni vartin välein.

Keskityn kuuntelemaan ja todella kuulemaan.

Nauran paljon.

Katson sinua silmiin.

Tiedostan, että asiani ovat kokonaisuudessaan ihan hyvin.

Olen kiitollinen siitä, mitä minulla on.

Kehun, kun on aihetta.

En pidä mitään itsestäänselvyytenä.

Ajattelen ihmisiä ja lähetän heille ajatuksissani virtaa ja rakkautta.

Asså, puhun vierasta kieltä.

Tarjoan apuani.

Nostan lasillisen tälle hetkelle.

Sanon itselleni joka aamu jotain kaunista.

Annan positiivista palautetta itselleni ja muille.

Teen jonkun asian uudella tapaa.

Olen sinulle sellainen kuin toivon sinun olevan itselleni.

Annan valoni loistaa.

En puhu lapsilleni älä-kieltä.

Uskon, että kaikki onnistuu ja ihmeitä tapahtuu.

Lähetän viestin ystävälle.

Tiedostan sen, ettei mikään kestä ikuisesti.

Luen kirjaa.

Iloitsen pienestä.

Kuuntelen hiljaisuutta.

En mieti tekemättömiä asioita, vaan kiitän itseäni kaikesta, mitä olen jo tehnyt.

Rakastan isosti.

Opettelen vain olemaan.

Olen oma itseni.

Siedän arjen kaaosta ja epävarmuutta.

Oivallan, että valinnoillani voin oikeasti vaikuttaa.

Teen asioita, joita haluan tehdä.

Ymmärrän sen, ettei tavallisia päiviä olekaan.

Tiedostan, että elämä on ihme.

Muistan, että olen arkeni arkkitehti.

Oho, tulipa pitkä lista, mutta suurin osa asioista ovat ihan ilmaisia toteuttaa! Vaikeinta on ollut joskus ennen tuo älä-kielestä luopuminen ja kännykän räpläämisen lopettaminen, mutta jonkin verran olen näissä asioissa jo edistynyt.

Mitä sinä aiot tehdä viikonloppuna? Listan saa mielellään kopioida!

Rentouttavaa olemista!