Hyvä arki

Näin minä olen saavuttanut tavoitteitani ja unelmiani – 9 vinkkiä

Unelmia ja tavoitteita, niitä saa olla, vaikka olisi tyytyväinen tässä ja nyt. Kerronkin nyt 9 vinkkiä, joiden avulla minä olen saavuttanut unelmiani ja tavoitteitani. Lueskelin eilen yhtä niistä kymmenistä muistivihkoistani, johon olin kirjoittanut asioista, unelmista ja tavoitteista, jotka haluan toteuttaa ja joiden toivon olevan totta ennen kuin täytän 40. Vielä puuttuu vaikka mitä, kuuden hengen ruokapöytä ja merinäköala, mutta vähänkö repesin, kun luin, että ennen kuin täytän 40, ”kirjoitan neljättä kirjaani ja työskentelen muutenkin kirjamogulina”.

Yksi pikku haaveeni oli saada aikaiseksi mennä Kusaman näyttelyyn. Onnistuin!

Toden totta, huomenna alkavat työt Tammessa! Käyntikortissani tosin lukee kustannustoimittaja, ei kirjamoguli. Saisikohan sen vielä vaihdettua.. Ja jos omia kirjoja vielä siunaantuu, niin se on sitten seuraavaksi viides.

Mutta nythän tuohon maagiseen päivään, jolloin elämä kuulema oikeasti alkaa (lähes kaikkien nelikymppisten ystävieni sanoja lainatakseni) on enää 5 kuukautta ja 3 viikkoa. Mutta mitä siihen muistivihkoni kolmisivuiseen kirjoitukseeni tulee, niin yllättävän moni asia tällä hetkellä elämässäni on niin kuin sen toivoin neljä vuotta sitten olevan. Tai sitten olen vahvasti matkalla kohti tavoitteitani. Tai sitten olen unelmani jo tavoittanut, mutta huomannut, ettei se sittenkään ollut sitä, mitä luulin sen olevan tai että ei se vain ollutkaan minun juttuni.

Unelmat ja tavoitteet muuttuvat nekin 

Ihminen muuttuu ja niin muuttuvat tavoitteet ja unelmatkin. Arvotkin muuttuvat, ja se, minkä joskus luuli itselleen tarpeelliseksi ellei välttämättömäksi, onkin tippunut listan loppupäähän tai siltä kokonaan. Jos joskus halusin kuuta taivaalta, niin enää en sitä tavoittele ainakaan onnellisuuden takia. Onnellisuus ja tyytyväisyys ovat läsnä arjessa, tässä tavallisessa ja tasapaksussa, kun opetat lasta luistelemaan, paistat kalapuikkoja ja imuroit neljännen kerran samalla viikolla. Onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen ei tarvita mitään enempää tai mitään lisää tässäkään hetkessä.

Silti haluan minäkin välillä unelmoida, haaveilla ja asettaa tavoitteita. Juuri nyt olisi ihana päästä jollekin matkalle, vaikka sitten ihan vain viikonlopuksi. Mutta onneksi on Facebook ja Instagram, joiden kautta pääsee kurkkimaan niin ystävien, tuttavien kuin somekavereidenkin reissuja.

Mutta ilman noita alla olevia en tuskin olisi koskaan saavuttanut mitään (materialistisia) tavoitteitani, kuten nyt sitten vaikka kustannussopimuksia, nykyistä kotiamme tai työpaikkoja, joissa olen saanut työskennellä. En myöskään olisi varmasti tavoittanut tätä nykyistä arjen perusvirettäni ja sitä, että osaan nähdä asiat useammalta eri kantilta, myönteisempää elämänkatsomusta ja työkaluja kestää vaikeampia hetkiä.

Nämäkin olivat kerran vain unelmaa.

Olen siis tarvinnut:

1 Uskoa. Uskoa siihen, että asiat muuttuvat paremmiksi. Uskoa siihen, ettei mikään tilanne kestä ikuisesti. Uskoa siihen, että kaikki on mahdollista niin minulle kuin kelle tahansa toiselle ihmisille riippumatta sen hetkisistä lähtökohdista, omasta elämänhistoriasta tai mistään ulkoisista tekijöistä.

Itse ajattelen niin, että jos itse ei usko itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa, kuka sitten uskoo? Ja toisaalta, jos ei usko omiin mahdollisuuksiinsa, niin tuleekohan sitä edes tehtyä asioiden eteen niin kovasti ja innokkaasti töitä kuin voisi tehdä. Epäilen. Ja miksi tehdä jotain, mihin ei usko itsekään? En tekisi.

2 Muita ihmisiä. En usko, että kukaan pärjää tässä maailmassa yksin eikä ainakaan kyynärpäätaktiikalla, että minä ensin ja sitten vasta muut. Huolellisesti rakentunut verkosto ja mahdollisimman monipuoliset ihmissuhteet luovat menestyksen pohjaa. Koskaan ei voi tietää, kenen apua saattaa tarvita, joten hyvin avomielisesti jaan itsekin omaa osaamistani, kontaktejani ja muita juttuja, joista joku muu voi hyötyä.

Enkä edes siksi, että toivon kyseiseltä tyypiltä jotain vastapalvelusta, vaan yksinkertaisesti uskon hyvän voimaan. Auta, niin saat itsekin apua, vaikka sitten eri taholta. En usko siihen, että asioita kannattaa pimittää itsellä kuin suurena salaisuutena. Osaaminen, tieto ja taito, kokemukset ja ennenkaikkea epäonnistumiset jakoon, niistä voi oppia moni muukin ilman, että kaikkien tarvitsee tehdä asioita kantapään kautta.

3 Aikaa. Niin se vain menee, ettei meillä ole elämän aikatauluista aina varmuutta. Asiat tapahtuvat, kun niiden on aika tapahtua. Jos kaikki tulisi nenämme eteen heti tällä sekunnilla hopeatarjottimella, tuskin kokisimme onnistumisista niin suurta iloa. Jotkut asiat tapahtuvat nopeasti, jotkut vievät enemmän aikaa ja se lienee vain hyväksyttävä. Hesarissa oli muuten juuri artikkeli naisesta, joka oli odottanut 25 vuotta, että saa kaunokirjoituskässärinsä kustannettavaksi. 25 vuotta, ihailtavaa pitkäjänteisyyttä.

4 Tietoa. Mitä tarkemmat ja selkeämmät ne unelmat ja tavoitteet itselle ovat, sitä helpompi niitä on toteuttaa. Jos ei itsekään tiedä, mitä haluaa, miten sellainen voisikaan edes toteutua?

5 Energiaa. Aika harvaa meistä haetaan kotisohvalta, ja vaikka ja niin tapahtuisikin, on se varmasti edeltänyt työskentelyä tavalla ja toisella sen asian eteen. Vaikka ajattelenkin niin, ettei meidän tarvitse täällä niska limassa raataa unelmiemme eteen, sillä myös ihmeitä voi tapahtua ja joskus sitä vain on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin mitä enemmän asian eteen on valmis työskentelemään, sitä enemmän se kertoo siitä, että se asia todella kiinnostaa, innostaa ja polttelee sisintä.

Koska jos ei ole valmis laittamaan tikkua ristiin sen jonkin asian eteen, voiko se todella silloin olla jotain, jota itse palavasti haluaa? Epäilen. Unelmien ja tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että ne saavat meidät aamuisin singahtamaan sängystä, koska onhan meillä taas uusi päivä edessä, jolloin mitä vain voi tapahtua ja me voimme todella luoda jotain uutta, onnistua ja saada aikaan mitä tahansa.

6 Kärsivällisyyttä. Harva asia loppujen lopuksi menee kuin Strömsössä, usein matkalla on ainakin pieniä mutkia, jotka saattavat koetella kärsivällisyyttä, mutta joiden ei saa antaa viedä iloa matkalta, jolla ollaan. Kaikissa asioissa tulee takapakkia ja usein se tulee sillä hetkellä, kun on mennyt jo jonkin aikaa tosi hyvin.

Välillä taas tuntuu siltä, että ottaa yhden askeleen eteen ja sitten samantien kaksi taakse. Se on elämää! Sitä ei kannata säikähtää. Ei auta muu kuin kärsivällisesti jatkaa matkaa, jos maali todella on sellainen, jonka haluaa joskus kohdata.

7 Kykyä nauttia. Vaikka tavoitteissa on hyvä käydä läpi myös lopputulosta ja pitää siitä kirkas visio mielessä, tärkeintä olisi mielestäni myös nauttia matkanteosta. Kannattaa muistaa se, että nauttii siitä, mitä joka päivä tekee, niiden erityisen mehukkaiden hedelmien aika kyllä koittaa. Jos vain puurtaa ja pakertaa eikä osaa olla tässä hetkessä saati nauttia siitä, voi myöhemmin iskeä fiilis, että elämä on mennyt ihan ohi. Ja lopulta se lopputuloksen tavoittaminen menee ohi nopeasti. Siksi on mielestäni tärkeää olla tässä ja nyt skarppina ja nauttia.

8 Kykyä iloita. Niin omista edistyaskelista kuin muidenkin edistysaskelista. Itselleni muiden menestys ja onni ovat viime vuodet olleet yhtä suuri ilonaihe kuin oma onni ja menestyskin, mutta on ollut hetkiä, jolloin sellainen on nostattanut kateuden tunteita pintaan. Erityisesti silloin, kun itsellä on mennyt heikosti, on ollut helppo kadehtia muita, vaikkei koskaan voi tietää koko tarinaa.

Nykyään muiden menestyminen on parasta motivaatiota ja toisen kanssa iloitseminen iloista suurimpia. Jos joku toinen tavoitti jotain, mikä itseäkin kiinnostaa, kuka tahansa voi sen saavuttaa.

9 Kiitollisuutta. Mielestäni on tärkeä myös nähdä kaikki se, missä on jo nyt tai mitä itsellä on juuri tässä hetkessä ja olla siitä kiitollinen. Ajattelen niin, ettei ole väärin haluta lisää, mutta silloin olisi suotavaa olla tyytyväinen myös tässä ja nyt ja haluta myös sitä elämää, jota nyt elää. Jos ei pysty olemaan tyytyväinen nyt oman itsensä ja elämänsä kanssa, sitä tuskin on kauaa tyytyväinen silloinkaan, kun on saavuttanut ne villeimmätkin unelmansa. Lopulta tyytyväisyys lähtee syvältä omasta itsestä, ei mistään ulkopuolisesta.

Jäikö joku puuttumaan? Mikä sinulle on unelmiesi tavoittelussa ollut tärkeää?

Pakko sanoa, että huominen jännittää jo hieman. Niin se elämä muuttuu taas, kuten niin monta kertaa aiemminkin.

Joskus ne haaveet ovat ihan pieniä. Kuten kukkia ruokapöydällä.

10 thoughts on “Näin minä olen saavuttanut tavoitteitani ja unelmiani – 9 vinkkiä

  1. Ihana kirjoitus, tulin tästä tosi hyvälle mielelle! Paljon onnea uuteen työhösi ja kiitos inspiroivasta ja mahtavasta blogista, jonka olen löytänyt uuden Lifien myötä! :)

    1. Kiitos Iina kommentistasi, mahtavaa, että oot löytänyt mun blogiini! Itsekin käyn ahkerasti Lifien kautta lueskelemassa blogeja. Kiitos myös kauniista sanoista ja toivotuksista. Ensimmäisen päivän jälkeen on kyllä pää pyörällä, mutta tästä se lähtee :) Toivotan sulle hyvää vointia ja tsemppiä minin odotteluun <3

  2. Kiitos ihanasta blogista!

    Tulipa mieleeni sellainen toive, että kirjoittaisit siitä miten olla pelkäämättä onnensa menettämistä. Itse osaan mielestäni olla kiitollinen siitä mitä minulla on, mutta ajoittain huomaan pelkääväni että jotain määrittelemätöntä pahaa tapahtuu. Miten tuosta pelosta pääsisi eroon? Uusi elämänvaihe pienen pojan äitinä nostattaa paljon tunteita ja olisi kiva lukea äitikonkarin ajatuksia aiheesta.

    Onnea uuteen työhön! 😃

    1. Kiitos Pipsa kommentistasi ja kirjoitusideasta. Ihan piti pysähtyä tämän kysymyksen äärelle, sillä olen myös itse satunnaisesti tuollaista pelkoa kokenut, että jotain tapahtuu, vaikka samalla tiedostan myös, ettei pelossa voi elää, sillä se vie iloa ja onnea arjesta. Ja onhan etukäteen murehtiminen kuluttavaa, sen olen kokenut myös sata kertaa ihan oman kantapään kautta!
      Niinhän asia on, ettemme voi kaikkea kontrolloida, mutta silti voimme juuri pyrkiä valitsemaan hyvän huonon sijaan. Tämä olisi varmasti oman postauksensa paikka, kiitos vinkistä.
      Ihanaa päivää ja viikon jatkoa sinulle ja pikkuisellesi! <3

  3. Moikka. Sinun tekstit on niin osuvia omaan tilanteeseen ja ajatuksiin. Loistava kirjoitus taas kerran! :)
    Olin jo ajatellut varaavani ajan jollekin elämäntapavalmentajalle, mutta en tarvitse sellaista kun luen sinun tekstejä ja ajatuksia <3.
    Niistä ammennan itselleni voimaa ja positiivista ajattelua tulevaisuuden suhteen.
    Kiitos kun jaat ajatuksesi meille muille!
    Onnea uuteen työhön! Elämä kantaa <3!

    1. Kiitos Riitta! Mahtavaa, mua alkoi ihan hihityttää, kun tän luin. Ihana kuulla, että kirjoituksistani on hyötyä ja iloa, siksi juuri kirjoitankin. Toki itsekin käsittelen asioita parhaiten kirjoittamisen kautta, mutta jos siinä saa pari kärpästä samalla iskulla, niin aina parempi!
      Pää on vähän pyörällä ekan päivän jälkeen, kun elämään tuli niin paljon uusia ihmisiä yhdellä kertaa :) Mutta eiköhän hommat ala sujua.
      Mukavaa viikon jatkoa sulle <3

  4. Paljon onnea ja iloa uusiin kuvioihin Jenny!! <3

    Hmm. Mulle oma voima ja intuitio on se millä pusken läpi tuulet ja tuiskut. Se tosin tavallaan sisältää myös monia noita sun mainitsemia. Ehkä vähän niinku sama paketti, eri kuviollisissa kääreissä vain :))

    1. Kiitos Taru kommentistasi ja toivotuksista! Oma voima ja intuitio kuulostavat just hyviltä ja varmasti mäkin niitä käytän, ensimmäistä ainakin, intuitioon pitäisi keskittyä enemmän, sen kun monesti tässä arjessa sivuutankin ja sitten myöhemmin on turha jossitella :) Mutta välillä se on tosi vahva eikä edes anna järjelle sijaa, esimerkiksi uutta duunia ajatellen tunsin vahvasti, että pakkohan tätä on kokeilla. Ja sitten vähän myöhemmin aloin miettiä, että osaanko olla niin, etten kirjoita joka päivä ja mites sitten kaikki vanhat asiakassuhteet jne.
      Uskon, että parasta on kuunnella molempia, toki asiasta riippuen. Sama paketti, eri kääreet, ihanasti sanottu!
      Kaikkea hyvää sun viikkoon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *