Päiväretki Porkkalanniemeen – todellakin jatkoon!

Oletko käynyt Porkkalanniemessä? Suosittelen, se on käymisen arvoinen mesta. Ainoa pikku miinus on hyvin mutkainen tie perille. Jos kärsii pahoinvoinnista autossa helposti, voi tulla oksu.

Vaikka vielä jokunen vuosi sitten kirjoitin, etten ole retkeilijätyyppiä, viime aikoina on ollut suoranainen pakko päästä metsään ihan vain nuuskuttamaan raitista ilmaa ja fiilistelemään luontoa. Koska vielä ei pääse mökille, on keksittävä sijaistoimintoja.

Metsän läpi kulkeva reitti sopii myös lapsille.

Keväinen metsä, ihana tuoksu.

Varsinaisesti ei oltu ihan pukeuduttu sillä tavalla, että metsään ollaan menossa. Mutta hyvin pärjättiin.

Tämä maisema!

Kukkuu! Täällä ei voi olla kuin yhtä hymyä.

Nämä kalliot!

Voisin tuijottaa merta tuntikausia.

Kesällä ihan mahtava aurinkopaikka.

Kallioillakin riittää tekemistä ja puuhaa.

Pikku retkeilijä oli myös yhtä innoissaan.

Retkemme ovat toistaiseksi hyvin pienimuotoisia ja oikeasti vain ulkoilua luonnossa retkeilyn sijaan, mutta vallan riittäviä pikkureissuja meille tällä hetkellä.

Salaa kyllä haaveilen, että pääsisin Repovedelle kulkemaan vaikka sitten vain yhdeksi päiväksi, Karhunkierroksesta näen unta villeimmissä unelmissani. Kumpaakin kun on kovasti kehuttu tuttavapiirissä.

Viikonloppuna suuntasimme siis yhteen lempipaikoistani, Porkkalanniemeen. Siellä tulee käytyä usein kesällä, mutta lähdimme rohkeasti fiilistelemään jäätävää kevättä. Aurinko paistoi, oli pilvistä ja välillä satoi räntää. Vaihtelevaa, mutta oikein hauskaa.

Viime kesäretkellämme Porkkalanniemessä vuosi sitten olimme pyörtyä nälästä, joten tällä kertaa reppuun oli pakattu makkarat mausteineen. Vaikka aika köyhännäköiset olivat eväämme, jos muihin porukoihin vertasi. Mutta eipä kannata vertailla. Ja vaikka ihmisiä oli, alue on sen verran laaja, ettei tarvitse ihan kylki kyljessä kulkea. Toki täydellistä omaa rauhaa kaipaavalle Porkkala ei ehkä sovi kohtuullisen suuren suosionsa takia. Meillä sitä täydellistä omaa rauhaa on tarjolla omassa kesäpaikassa enemmän kuin tarpeeksi, joten Porkkalassa muut ihmiset eivät haittaa ollenkaan.

Minun mielestäni parasta Porkkalanniemessä ovat meri ja kalliot. Metsän läpi kulkeva reitti rannalle on lapsiystävällinen ja mukava kulkea kuusivuotiaan kanssa. Maasto on mukavan väljää ja epätasaista. Ja kun kotiinlähtö koittaa, tietää, että itsensä saa palkita kahvilla ja munkilla. Erityisesti motoristien suosiman Cafe Porkkalan kohdalla ei voi olla pysähtymättä, sillä heidän munkkikahvinsa ovat niin makoisat.

Onko tuttu paikka?

Jenny

P.s. Kiitos keskustelusta liittyen eiliseen kun luopuu alkoholista, luopuu vain alkoholista -postaukseen. U rock!

Melkein näyttää kesäiseltä.

Turisti tässä terve! (Onin kengät saatu testiin)

Cityvaatteissa metsään, ihan tavallista.

Kuljeskelimme ees taas vaikka kuinka kauan.

Hyvää tasapainotreeniä tämä.

Ja lopuksi munkki. Nam.