Testissä Roller Derby + alkeiskurssi arvonnassa

Kun vajaa pari viikkoa sitten perjantai-iltana pitkän ja hektisen työviikon jälkeen vedin rullaluistimia jalkaan, mietin ensin, että voi ei, mihin tulikaan lupauduttua mukaan. Helsinki Roller Derby nimittäin oli kutsunut pienen joukon bloggaajia harjoittelemaan luistelua ja katsomaan supervauhdikasta taitavien pelaajien Roller Derby -ottelua Jätkäsaaren bunkkeriin. H-hetkellä meinasin jänistää, mutta jälkikäteen olin tyytyväinen, että kokeilin itselleni vierasta lajia.

Fiilis oli aluksi aika jännittynyt!

Menoa mukavuuskuplan ulkopuolella

Todella voin sanoa, että nelipyöräisillä luistimilla olin aluksi mukavuuskuplani ulkopuolella. Meno oli ensin todella haparoivaa, mutta jostain selkäytimestä sitä alkoi mieleen palautua, kuinka sitä oikein luistellaan. Olen joskus vuonna kivi ja keppi eli noin 20 vuotta sitten luistellut luistimilla, joissa pyörät ovat peräkkäin. Vähän hirvittää, kun mietin, kuinka tuolloin luistelin ilman kypärää ja suojia tuolla noin vain keskustan liikenteen joukossa. Nykyään olen niin mukavuudenhaluinen ja haluan myös suojella kehoani vammoilta ja loukkaantumisilta niin paljon, etten enää tekisi mitään sellaista.

Olen myös longboardannut, mutta en useampaan vuoteen, ja lonkkari löytyykin tällä hetkellä kellarista pölyttymästä. Lisäksi takaraivossa kummitteli ajatus siitä, etten saa kaatua, sillä enhän voisi aloittaa uudessa työssä vaikkapa käsi kipsissä!

Lonkkarillahan vedin lipat aikanaan niin, että vasen kämmeneni murtui. Kun murtuma ei näkynyt heti seuraavana päivänä röntgenissä, vaan vasta myöhemmin, jäi käsi kipsaamatta ja se on luutunut vähän pieleen. Pari vuotta käsi muuten vaivasi esimerkiksi punnertaessa, mutta nyt sitä saattaa särkeä, jos ilma on kolea ja sateinen!

Tässä jo sujuu!

Juu tämä en ole minä!

Suojavarusteet todella suojaavat

Pakko kehua hyviä suojavarusteitamme! Kukaan ei saanut nousta tuolilta ilman kypärää. Puimme yllemme myös ranne-, polvi- ja kyynärsuojat. Alussa tuntui mahdottomalta pysyä luistimilla edes pystyssä, mutta kun uskalsi ottaa luisteluun jo hieman vauhtia, tuntui se aika makealta. Sitä kuvitteli, että hei, täähän sujuu sairaan hienosti ja mä osaan, kunnes vilkaisi viereiselle radalle, missä oli sangen vauhdikas ottelu käynnissä! Hahaha.

Laji on siitä tuttu itselleni, että muutama kaveri tai tuttu sitä harrastaa ja olen siihen liipaten myös kirjoittanut muutamia lehtiartikkeleja joskus vuosia sitten. Olinhan itsekin aikeissa osallistua alkeiskurssille ennen kuopusta, mutta sitten tulin raskaaksi. Ja ehkä hyvä niin, sillä vaikka lajissa ollaan kehitytty, niin kentällä voi sattua monenlaista. Välineistä muuten saat lisää tietoa tältä nettisivulta.

Turvallisesti istumassa!

Tämä kuva kertoo vähän lajin vauhdikkuudesta!

Sirklausta ja temppurataa

Harjoittelimme muun muassa eteen- ja taaksepäin luistelua, pysähtymistä, sirklausta ja käännöksiä. Temppurata koitui kohtaloksi, kuten bloggaajakollegani Nadja myös totesi. Keskittymisen herpaantui hetkeksi, ja vedin lipat. Ja toki alitajuntaisesti laitoin juuri sen vasemman, jo kerran murtuneen käden koko kehoni alle. Pakko sanoa, että ilman rannesuojaa olisi varmaan ottanut ohraleipä. Myös häntäluu sai hieman iskua, mutta selvisin säikähdyksellä ja parilla mustelmalla ja jatkoin heti luistelua, ettei jäisi kaatumisesta kammoa.

Kaiken kaikkiaan luistelusta jäi hyvä fiilis ja se oli hauskaa. Ja sen jälkeen oli olo ihan kuin voittajalla, olinhan rohjennut kokeilla jotain noinkin itselle uutta asiaa. Meille tarjottiin mahdollisuus osallistua helmikuussa Helsingissä alkavalle alkeiskurssille, mutta itselläni on kalenteri niin buukattu, että se jää väliin. Siispä saan ARPOA alkeiskurssin täällä blogissa. Eli jos jo ensi viikolla alkava alkeiskurssi kiinnostelee, osallistut arvontaan kertomalla lauantaihin 28.1. klo 18 mennessä tämän postauksen alla, mikä Roller Derbyssä kiehtoo tai innostaa. Lisää tietoa alkeiskurssista saat Helsinki Roller Derbyn sivuilta.

Itse kamppailen tälläkin viikolla sen kanssa, miten mahduttaa liikunnat kalenteriin. Olen niin onnellinen siitä, että olen saanut juoksutreenit taas käyntiin. Se vain on niin helppoa, kun liikkumaan voi lähteä kotiovelta. Lisäksi joogaharrastukseni jatkuu ja voi hyvin, olen kiitollinen, että olen löytänyt joogasalin ja opettajan, jonka tunteja oikein odotan!

Mahtavaa viikon jatkoa! Pysykää pystyssä! Siinä on tekemistä ihan tuolla kadulla ilman noita luistimiakin. #olispakevät

Fiilis tunnin jälkeen!