Oma elämä ja perhe

Uusien juttujen dominoefekti

Kaksi päivää uutta työtä takana, ja pää pyörällä kaikesta! Uutta duunia on seurannut muitakin uusia juttuja, oikea uusien juttujen dominoefekti on valloillaan! Mutta kun elämään tulee yhtäkkiä kymmeniä uusia ihmisiä ja hommia, joita ei ole hetkeen tehnyt (editointia ja oikolukua) sekä uusia järjestelmiä, ei ihme, että pakka on hetken vähän levällään. Lopulta vaikka uusi väsyttää, se tuo myös hurjasti uutta virtaa!

Kukkuu! Tänään töissä klo 8.15. Kyllä se tästä.

Silti jo toisen päivän jälkeen olo oli paljon varmempi ja kun saamme vielä eskarilaisen kanssa entiset hitaat aamumme muutettua nopeiksi, mutta silti kiireettömiksi aamuiksi, niin avot, kaikki alkaa varmasti rullata. Kun on taas 8 kuukautta työskennellyt kotona kalsarit jalassa ja puhunut kukille, tuntuu fantastiselta, että on työkavereita, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia joko työasioista tai sitten höpötellä niitä näitä. Ei toki koko aikaa, mutta aina välillä. Miten kiitollinen ihminen voikaan olla työyhteisöstä! Ja miten hyvin minut on otettu vastaan, talossa kun ei ole kuin muutamia tuttuja kasvoja.

Uusi tuo mukanaan kaikkea muutakin uutta

Itse olen sitä tyyppiä, että näemmä jämähdän helposti samaan, vaikka onhan minulla ollut noita jos minkälaisia teen yhden uuden asian -viikossa tai teen yhden uuden asian kuukaudessa -projekteja. Jämähdän helposti samaan myös, vaikka tiedän, että ainainen sama tyyli tehdä asioita ei tuota uusia lopputuloksia. Kai se samaan jämähtäminen on osittain mukavuudenhaluakin ja omalla kohdallani välillä myös laiskuutta. Kun ei tarvitse opetella tai oppia uutta, sitähän pääsee aika helpolla.

Mutta heti kun elämääni tulee jotain uutta ja merkittävää, kuten työ, tekee mieli uudistua muillakin keinoin. En ole leikkauttamassa hiuksiani tai ottamassa uutta tatuointia, mutta viime viikolla löysin itseni esimerkiksi kokeilemasta rullaluistelua Helsinki Roller Derbyn vieraana (siitä oma postaus myöhemmin tällä viikolla!). Viime viikko oli muutenkin urheilupainotteinen viikko, sillä kävin myös kahdesti joogassa sekä juoksemassa! Nyt on kumpikin vanha harrastus korkattu ja fiilis on mitä mainioin. Minullahan on vain yksi oma ohjaus viikossa, joten nyt minulla on aikaa harrastaa ihan mitä tahansa lajeja, mikä tuntuu ihan mahtavalta. On kuitenkin eri asia olla töissä ohjaamassa, vaikka siitä todella pidänkin kuin juosta yksin (en edes käytä kuulokkeita) tai olla esimerkiksi joogatunnilla opettajan ohjauksessa.

Ihan kuulkaas oli lauantain lenkillä liikaa päällä! Kunnon hikilenkki, huh.

Ruuhkavuodet ovat päällä 

Mutta pakko sanoa, että nyt tuntuu hieman ruuhkavuosilta, vaikka sitä sanaa inhoankin. Olenhan tottunut tekemään paljon töitä, mutta sitten tiivistämään työaikaa ja tekemään esimerkiksi kotihommia ja myös urheilemaan työnteon lomassa, niin vähän jännittää, miten saan kaiken arkeeni mahtumaan.

Olen kehitellyt itselleni pieniä ohjenuoria, joita pyrin noudattamaan, jotta pysyy spiritti korkealla ja olo keveänä:

Syön kunnon aamupalan. Olenkin alkanut syödä purkillisen maitorahkaa esimerkiksi banaanin, kiivin, mandariinin ja omenan kera.

Tältä se näyttää, lähes joka aamu. Toistanko itseäni kenties taas?

Älypuhelin on lentokonetilassa ja lattialla sängyn vieressä viimeistään klo 21.15 jälkeen. Ennen kuin tartun siihen aamulla meditoin 10 minuuttia. Se, että en ole nyt viikkoihin räplännyt kännykkää yömyöhään vaan olen lukenut iltaisin kirjaa, on vaikuttanut uniini myönteisesti.

Syön säännöllisesti. En tajua, miten olen joskus selvinnyt päivästä ilman lounaan jälkeistä välipalaa. Tämä muualla töissä oleminen tekee hyvää myös ruokailuille. Kotona ollessa tuli syötyä mitä sattuu ja milloin sattuu, kuten kylmiä lihapullia suoraan paketista, leipää tai ranskalaisia perunoita.

Liikun riittävästi. Tänään pidin lepopäivän, sillä eilen olin ohjaamassa niskaselkää. Olisin halunnut lähteä lenkille, mutta juokseminen tuolla pääkallokelissä tuntui idioottimaiselta ajatukselta. Huomenna aion vääntäytyä salille.

Pidän päivän aikana pieniä taukoja, jolloin voi vaikka tuijotella ulos pari minuuttia. Kummasti pahinkin iltapäiväväsymys väistyy ja olo virkistyy.

Pikainen visiitti blogiin, ensi kerralla sitten enemmän. Toivotan sinulle kauniita unia ja energistä oloa!

Ei pöllömmät maisemat!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *