Vähemmän on enemmän…

…ja askeettisuus voi olla uusi musta. Onko muita aina vuoden alussa kaappeja siivoavia linjoilla?

Niin on jälleen yksi vuosi vaihtunut rauhallisissa merkeissä. Olen lähinnä haahuillut pari päivää verkkareissa ja villasukissa pitkin kotia ja pessyt pyykkiä ja järjestellyt lipastoa, vaatekaappia ja keittiötä ja tutkaillut, mistä voisin mahdollisesti hankkiutua järkevästi eroon. Vaikka viime vuosien muutoissa tuli luovuttua paljosta, aina sitä tavaraa jostain kertyy. En ole kovin innokas omistamaan kovin paljon ainakaan tällä hetkellä ja siksi haluankin päästää irti kaikesta itselleni turhasta. Jonkun romu kun voi olla toisen aarre. Muuttaessani viime kerralla luovuin kaikista cd- ja dvd-elokuvista. Se kirpaisi, mutta sitten muistin, miten ne olivat olleet viimeiset 2 vuotta ja 1 kuukautta pelkästään komerossa. Eli kiertoon! Vakaa aikomukseni on myös siivota kellari, katsotaan, tapahtuuko se tänä vai ensi vuonna! Haluaisin ehdottomasti tutustua Marie Kondon KonMari– kirjaan, onko se sinulle tuttu?

Itse koen, että on paljon helpompi olla ilman, että turha tavara olisi viemässä energiaa ja pölyyntymässä nurkissa. Kirjoista on ehkä vaikeinta luopua, mutta niitäkään minulla ei ole enää kuin ehkä viidesosa entisestä. Mutta kirjan sen hankittua voi aina antaa kiertoon ja ilahduttaa sillä jota kuta. Toki minulla on myös paljon kirjoja, joita olen alleviivannut ja joiden merkittyihin kohtiin palaan aika ajoin.

Vähän ahdistaa kaikki se tavaramäärä, joka monilla ihmisillä on ja jolla maapallon täytämme. Jos oikeasti menettäisi kaiken maallisen materian, ei olisi luultavasti montaa asiaa, joita jäisi kaipaamaan. Mieluummin hankin elämyksiä ja kokemuksia kuin kerään tavaraa ympärilleni.

Onni ei tule materiasta, vaikka joskus vuosia sitten ehkä itsekin luulin niin. En kuitenkaan ollut siellä sisustuslehtikeittiössäni onnellinen. Ja sitä paitsi aina jollain oli vielä hienompi sisustuslehtikeittiö! Joskus kun on paljon, niin mikään ei riitä. Silloin sitä haluaa koko ajan lisää ja jotain vielä parempaa. Se kertonee kai siitä, ettei ole yhtään tutustunut itseensä ja yrittää tukahduttaa tai voimistaa tunnetilojaan tavaralla, koska ei muuta osaa tehdä. Ostamalla ei kukaan voi tulla onnelliseksi, toki pieniä ilon pilkahduksia se voi tarjota, muttei mitään, joka kestäisi. Jos emme ole tyytyväisiä sen kanssa mitä meillä on nyt, tuskin osaamme olla tyytyväisiä silloinkaan, kun tilillämme olisi miljoonia.

Kestävä onni kumpuaa jostain ihan muualta kuin rahasta tai materiasta, se kumpuaa jokaisesta meistä itsestämme. Ja siihen kestävämpään onnellisuuteen kuuluu myös ymmärrys siitä, että välillä kaikki vain tuntuu ihan scheisselta, mutta sitten se aurinko sieltä taas nousee. Jo yhteen päivään mahtuu lukuisia tunnetiloja. Mikään ei ole yhtä ruusuilla tanssimista aina, mutta pääsääntöisesti kenen tahansa elämä voi olla oikein hyvää, riippumatta suuresta tavaramäärästä tai siitä mitä omistaa. Riippumatta jopa elämäntilanteesta.

Iloista vuoden alkua sinulle!

Vähemmän on enemmän, mutta kaikesta en sentään aio luopua. Tätä kynttelikköä etsin kauan ja sitten löysin niitä peräjälkeen kaksi!

Vähemmän on enemmän, mutta kaikesta en sentään aio luopua. Tätä kynttelikköä etsin kauan ja sitten löysin niitä peräjälkeen kaksi!