Kaupallinen yhteistyö, painonhallinta

18 kiloa hoikemmaksi vuodessa 6 jojotteluvuoden jälkeen, nämä asiat tein eri tavalla kuin ennen (+ alekoodi)

Kaupallisessa yhteistyössä Keventäjien kanssa kerron, miten sain 18 kiloa pois vuodessa 6 vuoden jojottelun jälkeen, ja mitkä asiat tein eri tavalla kuin ennen! Pian on nimittäin vuosi siitä, kun toden teolla kyllästyin kuusi vuotta kestäneeseen jojotteluun, jatkuvaan väsymykseen, tunkkaiseen ja raskaaseen oloon, pariinkymmeneen liikakiloon ja siihen, että vaatteet kinnasivat päällä ja vaatekaupassa oli tartuttava jatkuvasti isompaan kokoon. Vuosi sitten päätin, että jumankauta laihdutan nyt viimeisen kerran.

Vaikka olin jojotellut viimeiset kuusi vuotta, sitä ennen en ollut koskaan kärsinyt liikapainosta. Kuusi vuotta aiemmin raskauden myötä saapuneet kilot olin pudottanut jo kolmisen kertaa, mutta väärillä tavoilla, kuten vähillä kaloreilla, liialla liikkumisella tai turhan yksipuolisella syömisellä ja itseni kieltämisellä. Ei siis ollut varsinainen yllätys, että joka kerran, kun “projekti” oli ohi, ylipaino palasi ja sain vielä 3-5 ylimääräistäkin kiloa lähtöpainon päälle.

Vuosi sitten lopulta vain päätin, että nyt saa riittää. Olin jo oivaltanut, että joko jatkan samalla kaavalla ja vain lihon entisestään tai teen kaiken ihan toisin kuin aiemmin ja pudotan nuo ylimääräiset 20 kiloa nyt lopullisesti. Kauaa ei tarvinnut harkita, ja päädyin jälkimmäiseen lopputulokseen. Nyt vuoden jälkeen voin sanoa, ettei painonpudotus ollut vaikeaa, en ole tarvinnut yhtään itsekuria enkä voi enää kuvitella, että palaisin koskaan vuoden takaisiin ruokailutapoihini. Jojottelu oli ollut kamppailua ja taistelua liikapainoa vastaan. Tällä kertaa kyse oli elämäntapojen muuttamisesta rauhallisesti ja terveellisessä tahdissa, eikä painonpudotus ole tuntunut vastenmieliseltä eikä raskaalta ajatukselta.

No mikä sitten muuttui matkan varrella ja mikä teki laihtumisen tällä kertaa helpoksi?

1 Laihtumisen syyt eli se, miksi halusin laihtua, olivat erilaiset kuin ennen. Aiemmin olin ajatellut asiaa puhtaasti vain ulkonäön kannalta ja myös vertailin itseäni muihin. Tällä kertaa ulkonäköä tärkeämmäksi motiiviksi nousi lisäenergian halu, olinhan jo tosi väsynyt ainaiseen väsymykseen ja tunkkaiseen oloon.

Lisäksi tuo parikymmentä kiloa oli enimmäkseen kertynyt keskivartalolleni, ja minua alkoi huolestuttaa, mitä huolia ja murheita vararengas saattaisi tuoda mukanaan.

Kun painoni sitten alkoi noin kolmen kuukauden elämäntapojen muuttamisen jälkeen pudota rauhallista tahtia, alkoi energia lisääntyä ja jaksaminen olla pian huipussaan. Tajusin sen, etteivät ulkoiset motiivit usein kanna loppuun asti. Itse tarvitsin jonkin syvällisemmän syyn kuin ulkonäön motivoituakseni siihen, että todella muutan elämäntapojani.

2 Elämäntilanteeni oli sellainen, että se tuki laihtumista ja painonhallintaa. Jos ihminen on keskellä kriisiä tai haastavaa elämänvaihetta, paukut eivät riitä enää laihtumiseen.

Aiemmin motivaationi oli kadonnut siksikin, koska kuopukseni heräili kaksi ensimmäistä vuottaan, ja sen unettoman jakson jälkeen en enää itsekään osannut nukkua kovin hyvin. Kun arki väsymyksen takia oli usein harmaata mössöä, kolapullo ja suklaalevy houkuttelivat terveellistä ruokavaliota enemmän. Vaikka silloin, kun unet olivat vähissä, olisin voinut toki pitää huolta edes terveellisestä ruokailusta ja riittävästä liikunnasta. Mutta itse löin lekkeriksi kaiken, ja palkitsin itseäni syömällä roskaa, kun enhän saanut edes kunnolla nukkua.

Itselleni painonpudotuksen aloittaminen vuosi sitten olikin se oikea hetki. Elämä oli vaikeiden aikojen jälkeen ollut jo pitkään tasaista ja aloin myös saada unenpäästä kiinni. Tuntui, että nyt voimaa on elämänmuutokseen, ja se tunne osoittautui oikeaksi.

3 Olin jo pari vuotta aiemmin lakannut puhumasta itselleni rumasti. Olin aiemmin ollut se tyyppi, joka oli puristellut makkaroitaan vaatekaupan pukukopissa tai tsempannut itseään lenkille sanomalla, että juokse läski juokse, tässä tulee rangaistusta. Vaikka vuosi sitten olin huomattavasti nykyistä paksummassa kunnossa, olin silti itseeni ihan tyytyväinen. Pidin itsestäni sellaisenakin, vaikka tiesin, että ylipaino kannattaisi pudottaa.

Uskon, että sillä on ollut merkittävästi vaikutusta tämän viimeisen laihdutuskerran onnistumisessa. Olen ollut itselleni oikeasti armollinen, enkä ole esimerkiksi kieltänyt itseltäni mitään. En ole halunnut laihtua heti tässä ja nyt, ja vaikka aluksi kyrsi, kun mitään ei tuntunut tapahtuvan, ymmärsin antaa itselleni aikaa ja jatkaa uusia tapojani. En usko siihen, että negatiivisilla ajatuksilla itsestä voi saada aikaan myönteisiä lopputuloksia. Sen sijaan, että olisin soimannut itseäni siitä, että olin taas tilanteessa, jossa liikapainoa oli, olin enemmänkin ymmärtäväinen. Itseinho on todella huono motivaattori painonpudotukseen. Itseään kannattaakin opetella hyväksymään vaikka edes vähän ja näkemään ne hyvät puolet itsessä niiden huonompien sijaan.

4 Ymmärsin sen, ettei repsahduksia ole olemassakaan eikä laihtuminen ole aina suoraviivaista. Laihdutus oli aiemmin tyssännyt repsahtamiseen ja ihassama-fiilikseen. Tällä kertaa tajusin sen, ettei repsahduksia oikeasti ole olemassa, vaan nekin ovat osa tavallista arkea. Painonpudotus ei sitä paitsi koskaan tapahdu niin, että kilomäärän viiva osoittaa vain alaspäin. Painonpudotus on enemmänkin kiemuraa, ja välillä tulee hetkiä, kun paino junnaa tai jopa nousee kilon pari. Se on normaalia.

Aiemmin olin rajoittanut ruokavaliotani tiukasti, mutta kuka pystyy syömään kanafileitä parsakaalilla ja raejuustolla 24/7/365, ilman, että jossain vaiheessa repsahtaa? Aloin uskoa siihen, ettei hyviä ja huonoja ruokia oikeastaan edes ole, mutta on kohtuullisia ja kohtuuttoman isoja annoskokoja. Söin kaikkea ja syön yhä, myös makeaa, mutta kohtuullisesti. Painonpudotukseni aloitin sillä, että puolitin syömäni annosten määrät.

5 Olin järjestelmällisempi kuin aiemmin. Jos aiemmin olin liikkunut ja käynyt vaikka ruokakaupassa fiilispohjalta, nyt aloin suunnitella sekä tulevan viikon liikuntoja, kaupassa käyntejä ja ruokia jo viikonloppuna. Se toimi yllättävän hyvin. Liikuntakerrat olivat kalenterissa, ja ne olivat tärkeitä tapaamisia itseni kanssa. Ruokakaupasta ei tullut edes ostettua mitään ex tempore, koska suunnitelmat olivat ja pitivät.

6 Halusin tehdä muutoksen liikunnan sijaan ruokavaliolla, en liikunnalla. Olin aiemminkin laihduttanut kolmessa kuukaudessa 10 kiloa liikkumalla monta tuntia päivässä, ja sehän onnistui itseltäni, koska tuolloin vielä ohjasin sivutyökseni ryhmäliikuntatunteja.

Toki liikuin nytkin, mutta kävelin, joogasin, venyttelin, jumppasin tai juoksin vain pari kertaa viikossa. Panostin hyötyliikuntaan, koska onhan sillä ja kuntoliikunnalla hurjasti terveysvaikutuksia. Vasta, kun uudet terveelliset ruokatavat olivat vakiintuneet (eli noin 5 kuukautta elämänmuutoksen aloittamisesta) aloin lisätä liikuntaa arkeeni. Nykyään urheilen noin 4-6 kertaa viikossa ja juoksu on päälajini.

7 Tajusin, että en voi koskaan palata aiempiin elämäntapoihini ja aikaisempiin annoskokoihini ja roskaruokaan. Aiemmin olin odottanut, että olen laihtunut ja painonpudotusprojekti loppuu, jotta voin palata tavallisiin elämäntapoihini. Oma laihtumiseni oli juuri siksi mennyt persiilleen, koska en ollut opetellut uusia elämäntapoja. Olin vain laittanut elämäntapani jäähylle siksi aikaa, kun pudotin painoa. Laihduttamisen pitää olla pitkäjänteinen prosessi, jonka aikana uudet tavat muuttuvat rutiiniksi. Sen jälkeen vanhaan ei enää edes halua palata, koska voi niin hyvin, paremmin kuin aiemmin. Paras juttu tässä on ollut se, ettei minusta edes tunnu siltä, että olisin laihduttanut! Vaikka parikymmentä kiloa on haihtunut kropastani ilmaan.

Testaa Keventäjien testiä!

Jos mietit, onko elämäntilanteesi sopiva, oletko riittävän motivoinut tai ovatko esimerkiksi tavoitteesi realistisia, suosittelen lämpimästi Keventäjien testiä, joka on ilmainen ja jolla selvität sitä, onko sinulla tällä hetkellä valmiuksia terveelliseen ja pysyvään laihdutukseen ja painonhallintaan. Itse tein testin huvikseni pari kuukautta sitten, vaikka olisi ollut tosi hyvä tietää siitä jo vuosi sitten, kun aloin muuttaa elämääni. Se varmasti avaa silmiä aikalailla painonpudotuksen alussa. Testissä on ihan loistavia kysymyksiä motivaatiosta, tavoitteista, elämänhallinnasta, tukiverkostosta ja esimerkiksi kehonkuvasta, jotka kaikki liittyvät myös minun mielestäni onnistuneeseen ja kestävään painonpudotukseen. Siihen painonpudotukseen, jossa itse olen nyt vihdoin onnistunut!

Testin voi tehdä, olit sitten ikuinen laihduttaja, itseni kaltainen jojottelija tai vain parin kilon pudottaja. Keventäjien sivuilta löytyy myös runsaasti asiantuntijatietoa painonhallinnasta, terveellisistä elämäntavoista ja liikunnasta ja esimerkiksi mahtavan Anna Saivosalmen blogipostauksia.

Tutustu myös Keventäjien muihin palveluihin! Koodilla VASTAISKU saat 20 prosentin alennuksen kolmen, kuuden tai 12 kuukauden jäsenyyksistä:

Hinnat ovat

3 kk/31,20 e (norm. 39 e)

6 kk/47,20 e (norm. 59 e)

12 kk/63,20 e (norm. 79 e)

Koodi on voimassa 31.1.2018 asti ja sen voi käyttää kerran.

Ihanaa muutosmatkaa sulle! Lisää painonhallintaan liittyviä postauksia löydät painonhallinta-kategoriasta.

Jenny *myös Instagramissa*

 

7 thoughts on “18 kiloa hoikemmaksi vuodessa 6 jojotteluvuoden jälkeen, nämä asiat tein eri tavalla kuin ennen (+ alekoodi)

  1. Kuvista kyllä huomaa hyvin sun huikean muutoksen. Olet kyllä mun mielestä tosi hyvän näköinen noissa ”ennen” -kuvissakin, mutta tärkeintä tietenkin on se oma fiilis ja hyvä olo. Ja kyllähän sä suorastaan hehkut kaikissa noissa ”jälkeen” -kuvissa <3

    Toi sun listan kolmoskohta on uskoakseni ihan älyttömän tärkeä, ellei jopa tärkein! Niin kauhean usein kuulee naisten puhuvan rumasti itsestään, suorastaan pöyristyttävän rumasti. Jos ei välitä itsestään (ja arvosta) jonkun tietyn kokoisena, on vaikea uskoa, että se rakkaus siitä syttyisi 10 kilon jälkeenkään. En itse välttämättä suoranaisesti aina lepertele "oletpa ihana" -juttuja omalle peilikuvalleni, mutta olen iän mukana oppinut tajuamaan, mikä ja kuka mä oon ja että se ei todellakaan tarkoita mun kiloja tai muotoja, vaan sitä, mitä mun pään sisältä löytyy ja minkälainen ihminen olen muuten.

    Mulla taustalla kuitenkin on onneksi vahva itsetunto, olen miettinyt, että tämä asia on varmasti ihan vaikea sisäistää ja muuttaa, jos on ihan palasina itsensä kanssa syystä tai toisesta.

    Ihanaa alkanutta viikkoa Jenny <3

    1. Kiitos Emma, kyllä se olo on ihan erilainen kuin vuosi sitten ja kiva kuulla, että se näkyy!

      Mä oon niin samaa mieltä, mitä sanoit tuosta itselleen rumasti puhumisesta. Se pätee itse asiassa ihan kaikkeen elämässä. JOs ei osaa arvostaa sitä mitä on, ei se lottovoittokaan sitä pysyvää onnea tuo!
      Munkin pitäisi enemmän muistaa tsempata itseäni ja jostain luin, että itselle kannattaa puhua kolmannessa persoonassa, silloin viesti menee parhaiten perille :D

      Mulla on nykyään vahva itsetunto, kun olen tehnyt sen kanssa töitä viimeiset vuodet. Valitettavasti olin vuosia suhteessa, jossa itseäni ei arvostettu ja sain kuulla, kuinka hirveä tyyppi olen ja miten mua ei kukaan koskaan tuu haluamaan koska olen niin ällöttävä (tässä nyt pari esimerkkiä, jotka sisäistin vallan hyvin). Tämäkin on niin ihmeellistä, en koskaan enää antaisi kenenkään kohdella itseäni noin huonosti…mutta kaikkeen tottuu ja nykyään ymmärrän, että minuun purettiin omaa pahaa oloa, jota riittikin ämpärikaupalla. On siinä itsetunnossa ollut uudelleen rakentamista, mutta nyt ollaan jo aika hyvällä mallilla!

      Ihanaa päivää sulle!

  2. Hienolta kuulostaa! Haluaisin niin kovasti pystyä tuohon samaan. Voisitko kirjoittaa aiheesta ruuhkavuodet, jatkuva flunssa kontra kuntoilu sekä itsestä huolta pitäminen?Mulla kaatuu taas kaikki hyvä tähän hitsin flunssaan joka kestää ja kestää. En yksinkertaisesti uskalla juosta, kun yskin keuhkot pihalle… Mistä voimaa ja valoa tähän?

    1. Kiitos Jansku kommentistasi! Voisin yrittää kirjoittaa asiasta omalta kannaltani! Mulla oli parina viime vuonna kans jatkuvaa flunssaa, jotka kestivät viikkotolkulla. Tänä vuonna en ole juuri sairastellut. jotain tekemistä sillä terveemmällä ololla on tän elämänmuutoksen kanssa, mutta en usko, että se johtuu mistään yksittäisestä, vaan tästä kokonaisuudesta kokonaisuudessaan.
      Toivon sulle kärsivällisyyttä! Kipeänä ei saa eikä kannatakaan liikkua, eihän keho jaksa ottaa vastaan niitä urheilun hyötyjäkään.
      Palaan aiheeseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *