Hyvä elämä

Hyvistä ajatuksista seuraa hyvää

Kyllä vain, niin on näppäimet. Ja ah sentään, mitkä fiilarit! Olen onnistunut nimittäin vaalimaan hyviä ajatuksia ja hyvää mieltä. Fiilikset ovat olleet plussan puolella huolimatta flunssaisista lapsista tai autoon liittyvistä ongelmista. Olisin tietysti voinut valittaa ja murehtia, mutta siinä tapauksessa asiat tuskin olisivat edenneet mihinkään. Toki tein vähän sitäkin, mutta vain minimaalisessa mittakaavassa. Tänään mietinkin… Read More Hyvistä ajatuksista seuraa hyvää

Treeni

Sohvaperunan kootut selitykset

Miten voi olla, että olen päästänyt itseni näin huonoon kondikseen? Häikäilemättä olen käyttänyt syynä raskautta ja kuopusta. Usein vain olen unohtanut mainita sen, että hänellä on ikää jo vuosi ja kahdeksan kuukautta. Aika härskiä käyttää tarhaikäistä lasta tekosyynä sille, ettei saa itsestään irti edes raskauskilojen pudottamista. Tänään oikeasti meinasi iskeä epätoivo lenkkipolulla. Aamulla ohjaamani sisäpyöräilytunnin… Read More Sohvaperunan kootut selitykset

Hyvä elämä

Hyvää kuuluu!

Kuluneina viikkoina olen tavannut töiden, juhlan ja kirjanteon merkeissä kymmeniä ihmisiä, vanhoja sekä uusia, ystäviä, tuttavia ja sukulaisia. Lähes väistämättä jokaisen keskustelun alussa on esitetty kysymys: mitä kuuluu? No mitäpä siihen olen vastannut? Hyvistä päätöksistä huolimatta olen huomannut valittelevani kiirettä, vatsamakkaroitani, työsumaa ja kipeää kättäni. En jokainen kerta, mutta liian usein kuitenkin. Ah, milloin lie… Read More Hyvää kuuluu!

Hyvä elämä

Minä uskon…

…itseeni ja siihen, että kaikki on mahdollista! Useimmiten ainakin. Kuinka usein sinä ajattelet, että äh, ei kannata, en kuitenkaan onnistu? No emmä oikeestaan ees viitsi yrittää, kun ei siitä kuitenkaan mitään tule. Kun itselleni tulee yllämainittu hetki, lainaan tyttäreltä, 11, Lewis Carrolin kirjaa Alice Peilintakamaassa (Wsoy 2010). Sieltä, sivulta 80, luen seuraavan pätkän: ”Mutta koetapa uskoa… Read More Minä uskon…

Hyvä elämä

Ei huolia!

Tai huolia ehkä, mutta ei murehtimista! Eilisillan mielikuvaharjoittelun sujumisesta ei ole muistikuvia, sillä nukahdin alta aikayksikön. Tänään ovat fiilikset olleet kuitenkin virkeät. En menettänyt hermojani edes aamuruuhkassa, sillä pinnan palaminen ei olisi saanut loputonta autojonoa liikkumaan yhtään nopeammin. Saavuin siis vartin myöhässä infotilaisuuteen, mutta välillä tämä ennakointi ei mene odotusten mukaan. Se on sitä elämää… Read More Ei huolia!