Kuukausi: lokakuu 2018

Kohti leuanvetoa – aloitin roikkumalla

Kohti leuanvetoa – aloitin roikkumalla

Kohti leuanvetoa – aloitin roikkumalla. Salitreenini ovat saaneet pienen mausteen kotijumpasta, tavoitteenani on saada vedettyä tämän vuoden loppuun mennessä pari leukaa. Nyt kun tämän tavoitteeni julkistan, tulee sillä tavalla mukavasti sosiaalista painetta myös jatkaa juuri aloittamaani leuanvetotreeniä. Jos kiinnostaa, tervetuloa messiin harjoituksiin! Salilla kolmesti viikossa 

Hello world!

Hello world!

Hienoa, että valitsit palvelumme WP-palvelu.fi:n! Voit aloittaa kirjautumalla sisälle. Saat apua kysymyksiin lukemalla: wp-palvelu.fi/ohjeet/

Miten pukeutua juoksulenkille, nyt kun ilmat vaihtelevat

Miten pukeutua juoksulenkille, nyt kun ilmat vaihtelevat

Lukijan toivepostaus tulee tässä: Miten pukeutua juoksulenkille, nyt kun ilmat vaihtelevat? Kiitos vain pyynnöstä ja hyvästä ideasta. Tässä muutama sananen.

Juoksen kesät talvet ja nyt alkavat olla ne ajat, kun oikeasti täytyy katsoa lämpömittarin lukemia ennen lenkkiä ja laittaa nenää ulos parvekkeelta, että tuuleeko vähän vai kovaa vai onko tarjolla vain pimeää, sateista ja muuten hyytävän raikasta syysilmaa. Sunnuntaina, kun olin juoksemassa polkupuolikkaan Tuusula trail runissa, olin ennen starttia aivan jäässä, mutta keho lämpeni ensimmäisten parin kilsan aikana. Jossain vaiheessa toisella kierroksella alkoi kuitenkin tulla taas kylmä, kun olin ensin hikoillut ja sitten kroppa alkoi jäähtyä. Päällä olivat (kuten postauksessa mainitsinkin) ohuet kesätrikoot, t-paita, lyhyet juoksusukat, säärystimet ja paksumpi korkealla kauluksella varustettu pusero, joka on tarkoitettu talvijuoksuun. Sormikkaat olivat ensin tarpeen, mutta sitten laitoin ne taskuun. Toisella kierroksella alkoivat näpit taas kylmetä, jolloin puin hanskat uudelleen päälle, mutta viimeiset 6 kilometriä juoksin ilman, koska kaaduin suohon ja käsineet olivat läpimärät. Mutta kuten sanottu, ennen lenkkiä saa olla viileä tai jopa kylmä! Itselläni oli kuitenkin sunnuntain viimaan kaikin puolin sopivasti päällä, vaikka hampaat kalisivatkin lähtöviivalla kylmyydestä.

Kyllä se niin taitaa olla, että itselle sopivan juoksuvaatetuksen löytää kokeilemalla. Myös tuo + 10 astetta -ohje on hyvä. Kuva: Timo Turkka

+10 astetta lisää oikeaan lämpötilaan

Usein noudatan lenkkivaatteita valitessani sitä sääntöä, että lisään päivän lämpötilaan +10 astetta ja valitsen asun tuon korkeamman lämpötilan mukaan. Kuitenkin jos on kovin kylmä tuuli, tuo ohje ei aina ihan pidä paikkaansa. Merenrannassa sää on erilainen kuin esimerkiksi metsässä, se on hyvä muistaa. Vaihtoehtoisesti tuon paksumman juoksutakin vaihdan ohuempaan juoksupaitaan ja tuulitakkiin. Riippuu vähän tuulesta ja siitä, sataako. Jos sataa tuulitakki on tarpeen. Mitään sateenkestäviä takkeja en harrasta, sillä en usko, että sellaiset hengittävät ja olo voi juostessa tulla tukalaksi.

En enää juokse shortseilla, mutta kesätrikoita käytän kyllä, vaikka ylihuomenna alkaa jo marraskuu. Kaverini taas on jo vaihtanut talvitrikoisiin, ja vetää vielä shortsit niiden päälle, mutta itse koen, että kesäkamat riittävät yhä itselleni, kun ei ole vielä pakkasta täällä etelässä. Makuasioitakin nämä varmasti ovat myös ja jos on kovin kuumakalle, mitä vähemmän vaatetta, sitä parempi lienee. Itse en halua hikoilla turhaan vaatteiden takia, mutta en myös tykkää siitä, jso lenkin aikana alkaa palella.

Suojelen akillesjänteitäni

Vasta kun pakkasta alkaa olla oikeasti -5 astetta ja enemmän, vaihdan paksumpiin talvijuoksutrikoisiin. Oikein kovalla pakkasella käytän villaisia urheiluun tarkoitettuja pitkiä ”kalsareita” ja väljempiä juoksuhousuja niiden päällä. Sama homma yläosassa, urheilutopin ja paksumman talvijuoksutakin väliin pääsee kovalla pakkasella (15-20 asteella) villainen pusero. Käsissä paksummat hanskat ja päässä pipo.

Jo nyt kaverin neulomat villasäärystimet ovat oikeastaan vakiovaruste kesätrikoiden kaverina. Suojelen nimittäin akillesjänteitäni, jotka eivät piittaa kylmästä ja joiden tulehtuminen olisikin sitten juoksun estävä hankalampi homma. Toinen, mikä minulla on näillä parin asteen plussakeleillä aina mukanani, ovat juoksuhanskat. Pitkien lenkkien aikana sormista tulee usein kylmä, vaikka muualta olisikin ihan sopiva. Kaula on kolmas paikka, jonka haluan suojata hyvin joko juoksutakilla, jossa on korkea kaulus tai sitten tuubihuivilla tai molemmilla. En halua vilustua siksi, että kaulaan tai niskaan olisi juoksun aikana puhaltanut kylmä tuuli.

Muista vaihtosukat, jos olet kisoissa

Sunnuntaina mokasin sillä tavalla, että olin unohtanut ottaa mukaan vaihtosukat. Plutasin pari kertaa ja sukat olivat aivan märät, olisi ollut hyvä päästä vaihtamaan ne kuiviin heti kisan jälkeen. Kiinnostelisi muuten kokeilla juoksusukkia, jotka ovat ns. vedenkestäviä. Saa vinkata hyvistä vedenkestävistä sukista, jos sellaisista kokemusta. Kiitos.

Ja yksi asia, jota ei saa unohtaa ulkona juostessa, on heijastimet! Jos juoksukamoissa ei ole hyviä heijastimia, heijastinliivi kannattaa hankkia. Itse ostin oman liivin viime talvena ja maksoin siitä 8 euroa.

Millaisissa vaatteissa sä juokset nyt loppusyksystä tai kovalla pakkasella?

Jenny

INSTAGRAMISSA: jenny_vastaiskuankeudelle

FACEBOOKISSA: vastaiskuankeudellefi

 

 

Tuusula Trail Run 21 km – eka pitkis telakan jälkeen

Tuusula Trail Run 21 km – eka pitkis telakan jälkeen

Sunnuntaiaamupäivällä osallistuin ensimmäistä kertaa juoksukisaan sitten heinäkuisen Stockholm Multi Island Runin (75 km), jalkapöydän murtuman ja 9 viikon juoksutelakan sekä sitä seuranneen viiden viikon pehmeän laskun. Olin jo aiemmin ostanut minulle ja puolisolleni liput Tuusula Trail Runiin 21 kilometrin matkalle (35 e/kipale). Kisa-aamuna jännitti kovasti, 

Yritän muuttua talvi-ihmiseksi

Yritän muuttua talvi-ihmiseksi

Olen päättänyt oppia pitämään talvesta, siis ihan oikeasti. Yritän muuttua talvi-ihmiseksi tänä talvena. En varsinaisesti ole ollut mikään talven vihaaja, mutta pidän vain enemmän kesästä, syksystä ja keväästä (tässä järjestyksessä). Koska nykyään rakastan ulkoilua ja kävelyä, olen päättänyt oppia innostumaan myös talvesta ja viettämään myös 

Kävely ja ulkoilu – uudet trendilajit!

Kävely ja ulkoilu – uudet trendilajit!

Olen löytänyt kaksi uutta harrastusta – kävely ja ulkoilu ovat oman syksyni uudet trendilajit! Onko muilla oloa, että joka viikko on ihan pakko päästä metsään? Kun asuu kaupungissa, metsään meneminen vaatii vähän säätämistä, mutta jokainen kerta se on ollut sen arvoista. Olen vähän kateellinen kavereille, joilla alkavat polut kotiovelta.

Syksy on hurahtanut haipakkaa ja yhä edelleen viikossa tuntuu olevan jotakuinkin vain maanantai, perjantai ja sunnuntai. Päivätöiden lisäksi olen käynyt muun muassa luennoimassa ja tuntuu, että tekemistä on riittänyt jopa tavallista enemmän. Tammikuun 4. ilmestyvä Uuteen nousuun – Löydä energisempi elämä -kirjani on onneksi nyt taitettu ja oikolukuvaiheessa ja lähtee ensi kuussa painoon. Yhdessä Marjaanan ja Tuukan kanssa luotsaamani ensimmäinen Minä onnistun -verkkovalmennuskin alkaa lähestyä kahdeksan viikon loppusuoraansa. Seuraava Minä onnistun -verkkovalmennus muuten starttaa 7.1. 2019. Tervetuloa mukaan, jos se yhtään kutsuu! Olemme myös luoneet Minä onnistun -valmennukselle jatkovalmennuksen, jossa itse vastaan henkisten juttujen lisäksi myös juoksuhommista.

Happiest when in the woods
Ja seurahan oli myös ihan loistavaa!
Nuuksiossa on paljon pieniä lampia.
Aion palata Nuuksioon polkujuoksemaan. Kenties aiemmin kuin osaan edes kuvitella.

Aikataulut olen rakentanut omin pikku kätösin

Mutta nyt on ollut tällainen syksy ja ihan omin pikku kätösin olen aikatauluni rakentanut ja sanonut kyllä monille hommille, jotka olisin halutessani voinut jättää myös tekemättä. En silti koe suorittavani arkeani enkä myöskään pakene mitään paljolla tekemisellä, vaan olen aina ollut luonteeltani tällainen ja tykkään siitä, kun elämässä on äksöniä.

Mutta jos jotain olen 10 vuoden takaisesta loppuunpalamisesta (joka enemmänkin johtui silloisesta elämäntilanteesta kuin vain työstä) oppinut, niin pidän nykyään huolen siitä, että paljon tekemisen vastapainoksi teen kaikkea ihan muuta: vietän aikaa perheeni kanssa, käyn museoissa, ulkoilen ja retkeilen. Uskon, että se, että jaksan näin hyvin, johtuu siitäkin, että arvostan suuresti arjen perusasioita. Lopulta kaiken työnteon ja muun sosiaalisen tekemisen ylitse menevät uni, palautuminen, syöminen ja treeni ja toki jo mainitsemani läheiset ja raikas ulkoilma. Ja onhan se niinkin, että kun lapset ovat jo 21, 17 ja pian 8, kaikki on vain niin paljon helpompaa kuin silloin, kun perheessä on vaikka taaperoita, joita ei voi jättää hetkeksikään yksin.

Olen ajatellut niin, että niin kauan kun asioiden tekeminen tuntuu mukavalta, inspiroivalta ja tuo iloa eikä stressiä, olen oikeilla jäljillä. Mutta jos yhtään alkaa tuntua siltä, että mukava, ennen iloa tuonut ja inspiroiva tekeminen alkaa tuntua taakalta, silloin viimeistään on aika hidastaa, tutkia ja muuttaa elämäntilannetta.

Nuuksion maisemia
Hoka One Onen Speedgoat Mid -kengät (saatu) on ihan lemppariretkeilykengät.
Niin oli nättiä!
Maaginen tunnelma.

Syksyn trendilajit kävely ja ulkoilu

Tämän syksyn suosikeiksini ovat nousseet juoksun ja punttitreenin ohella ehdottomasti käveleminen ja ulkoilu! En tiedä, ovatko ne kenties lähestyvän keski-ikäisyyden merkkejä, mutta minusta on aivan mahtavaa nykyään kävellä mahdollisuuksien mukaan joka paikkaan joko musiikkia kuunnellen, ilman musiikkia tai vaikka lapsen kanssa. Urheilukellooni olen asettanut jokaisen päivän tavoitteeksi 15 000 askelta ja aika helposti tuon saankin kasaan lähes joka päivä, vaikka istumatyötä teenkin. Juoksupäivinä askeleita kertyy toki vielä enemmän. Kun istuu kaiket päivät konttorilla, on aivan ihanaa saada kävellä ulkona, oli ilma oikeastaan mikä tahansa. Viime viikkoina olen nostanut treenimääriä, joten kävely on myös ihan parasta, palauttavaakin vastapainoa kovemmille harjoituksille.

Tänä syksynä olen paitsi myös enemmän juossut poluilla, olemme siirtäneet viikonloppu-ulkoilut lähimetsiin. Innostuinhan vaeltamisesta oltuani syyskuun alussa Vuokatin vaelluksella. Viikonloppuretkiämme ei tietenkään voi kutsua vaeltamiseksi, vaan enemmänkin ulkoiluksi, mutta onpa ollut mahtavaa kiertää esimerkiksi Espoon Kaitalampi ja mennä ristiin rastiin pitkin Nuuksiota eväiden kera. Haaveenani on päästä lähivuosina vaeltelemaan myös pohjoiseen tai oikeastaan ihan minne vain Suomen kansallispuistoista, niissähän sitä lääniä riittää. Jo pari vuotta olen haaveillut Repovedelle lähtemisestä, mutta vielä emme ole saaneet aikaiseksi. Ehkä ensi keväänä, kun luonto alkaa talven jälkeen heräillä kesään.

Mutta niin se ihminen muuttuu, enkä usko, että tämä johtuu vain syksystä. Jos ennen halusin olla joka paikassa ja siellä, missä muutkin, hektisen työelämän vastapainoksi käperryn mieluusti sänkyyn lukemaan kirjaa jo puoli yhdeksältä illalla ja vietän viikonloput metsässä perheeni kanssa tai yksin juoksemassa. Enpä olisi voinut tätä ajatella vaikka 10 vuotta sitten itsestäni, että kun joku kysyy minulta, mitkä ovat lempiharrastuksiani, niin sanon, että ulkoilu ja kävely. Hih!

Kohtalotovereita?

Mahtavaa viikon jatkoa,

Jenny

INSTAGRAMISSA: jenny_vastaiskuankeudelle

FACEBOOKISSA: vastaiskuankeudellefi

 

 

Ruokapäiväkirjan pitäminen avasi silmät – näin söin ja treenasin

Ruokapäiväkirjan pitäminen avasi silmät – näin söin ja treenasin

Pidin viime viikolla ruokapäiväkirjaa, joka oli todella silmiä avaavaa. Sitä kuvittelee tietävänsä miten syö, mutta kun on mustaa valkoisella, osaa nähdä paremmin niin ruokailujen plussat kuin miinuksetkin. Sanon heti kättelyssä, ettei oma ruokaviikkoni ollut mitenkään kovin esimerkillinen. Huomasin myös sen, miten vaikea minun on noudattaa 

Hullaannu elämästä ja ajattele sitä, mitä haluat

Hullaannu elämästä ja ajattele sitä, mitä haluat

Syysflunssasta huolimatta olo on elämästä hullaantunut! Niin paljon on kaikkea, mitä haluisin tehdä ja kokea, ja niin paljon on asioita tekemättä ja kokematta. On sellainen olo, etten halua hukata sekuntiakaan aikaa, mutta se ei tarkoita sitä, että alan suorittaa, vaan pyrin tekemään enemmän asioita, jotka 

Jaettu voimaa lisäävä saliohjelma juoksun oheen

Jaettu voimaa lisäävä saliohjelma juoksun oheen

Moni jo odottaa ruokapostaustani viime viikon sapuskoista, se on tulossa! Suosittelen muuten jokaista pitämään kirjaa ruokailuistaan aina silloin tällöin. Oma ruokaviikkoni ei ollut mitenkään esimerkillinen ja kun on mustaa valkoisella, se valaisi monta asiaa, kuten sen, että kasviksia voin lisätä vielä entisestään ja heti kun tulee poikkeustilanne, säännöllinen ruokailu on lähes mahdotonta. Koitan saada sapuskani tänne blogiin huomisen kuluessa.

Mutta nyt asiaa salitreenistä. Heti, kun olen saanut tämän (stressin jälkeisen?) flunssan hoidettua pois, aloitan paitsi normijuoksutreenini, palaan myös salille. Olen suunnitellut itselleni uutta saliohjelmaa, joka keskittyy toki juoksijalle tärkeisiin lihasryhmiin,  mutta lisää myös voimaa yläkehoon, koska yläkroppa on ollut ja on nytkin heikko lenkkini.

Miksi teen sen? Koska minulla on tavoite, johon tämän hetkiset voimatasoni eivät riittäneet. Siitä lisää sitten myöhemmin. Mikään fitnesskroppa ei ole minun tavoitteenani (sekin on toki hyvä tavoite jollekulle, mutta ei minulle), vaan voiman lisääminen ja sen tuomat edut esimerkiksi juoksuun ja ihan vain asioiden tekemiseen.

Kehon totuttelua voimatreeniin yhdellä ohjelmalla

Heinäkuun lopusta lokakuulle treenasin lähinnä samoja liikkeitä yhdellä ohjelmalla, tosin hieman varioiden, jos jouduinkin käymään salilla peräkkäisinä päivinä. Itselläni oli lähes pari vuotta taukoa lihaskuntotreenistä (toki olin tehnyt kotona kehonpainolla, mutta lähinnä keskivartaloa), joten oli hyvä, että aloitin tuolla yhdellä ohjelmalla ja totutin kehoani taas voimatreeniin.

Nyt alan kuitenkin treenata vaihtelevammin, otan liikkeisiin isompia kuormia ja sarjoihin pienempiä toistomääriä. Tavoitteenani on lisätä voimaa koko kropassa mutta ennen kaikkea yläkehossa, joka on heikoin lenkkini. Haluaisin tehdä voimatreeniä  3-(4) kertaa viikossa, mutta katsotaan, miten homma lähtee sujumaan. Näillä näkymin jaan saliohjelmani kolmeen tai ainakin kahteen osaan. Jos on aloittelija tai ehtii puntille kerran (pari) viikossa, pärjää yhdellä ohjelmalla, ja treenaa koko kropan kerralla. Suositeltavaa on tehdä kokonaisvaltaisia, monia lihasryhmiä samaan aikaan kuormittavia liikkeitä. 

En ole ihan varma vielä, miten oman ohjelmani tulen jakamaan, mutta funtsin sitä vielä ja kerron sitten. Jos treenaa salilla vaikkapa 3-5 kertaa viikossa, ohjelman voi jakaa esimerkiksi ylä- ja alakehoon, vetäviin ja työntäviin liikkeisiin tai vieläkin spesifimmin. Jaettu ohjelma auttaa tekemään enemmän liikkeitä kohdistetummin ja silloin pystyy myös huolehtimaan siitä, että lihakset ovat ehtineet palautua edellisestä treenistä eikä siis treenaa seuraavassa treenissä edellisestä treenistä väsyneitä lihaksia.

Tästä lähdetään. Tavoitteeni ei ole mikään fitnesskisa, vaan kokonaisvaltainen voiman lisääminen koko kroppaan mutta erityisesti yläkehoon.

Lyhyitä sarjoja isolla kuormalla jaetulla ohjelmalla

Tykkään itse tehdä liikkeitä lähinnä tangolla, taljalla ja muilla irtopainoilla. En ole myöskään pipertäjätyyppiä vaan haluan tehdä liikkeitä, joissa useat lihasryhmät kuormittuvat samanaikaisesti, kuten  kyykkyä, penkkipunnerrusta ja maastavetoa. Toki niiden rinnalla kannattaa tehdä myös eristävämpiä, noita kokonaisvaltaisia liikkeitä tukevia sarjoja, kuten hauiskääntöä, olkapäitä ja ojentajataljaa. Eikä vatsa- ja selkätreeniä saa unohtaa, vaikka monissa pääliikkeissä toki oikein tehdessä myös keskikehon syvätkin lihakset ovat hommissa. Otan nyt myös inhokkini eli ”leuanvedon” kuminauhalla ohjelmaan! Olen siinä vain niin surkea, etten ole sitä tykännyt tehdä. Mutta joskus on tehtävä sitäkin, missä on huono, että voi kehittyä. Tutkin vielä tuota leuanvedon treenaamista ja palaan siitä! Jaan myös tämän salitreenini täällä, kun saan liikkeet järkevästi jaettua ja homman käyntiin.

Luultavasti tulen tekemään uudessa kolmeen (tai kahteen) jaetussa ohjelmassani 4 sarjaa per liike, ja aina 5 toistoa per sarja, niin suurella kuormalla, kun pystyn liikkeet kevyen lämmittelysarjan jälkeen tekemään. Nähtäväksi jää, miten tämä alkaa kehittää  voimaa kropassa! En ole mikään ”asun salilla” -tyyppi, vaan haluan, että pystyn tekemään treenini maksimissaan 50-60 minuutissa. Moni juoksija pelkää salitreeniä, koska ajattelee, että vauhdit hidastuvat ja lihaksikkaana on vaikea juosta. Tuo lyhyet sarjat, iso kuorma kuitenkin toiminee myös juoksijalla. Itse olen sitäpaitsi niin hidas (mutta kestävä) juoksija, että en usko lihasmassan lisäyksen hidastavan jo valmiiksi hitaita vauhtejani!

Olisi kiinnostavaa kuulla, miten sinä treenaat salilla? Tai jos et käy salilla, miten treenaat lihaskuntoa? Kaikki inspiraatio on tervetullutta.

Mahtavaa perjantaita!

Jenny

INSTAGRAMISSA: jenny_vastaiskuankeudelle

FACEBOOKISSA: vastaiskuankeudellefi

 

 

 

Kävelijästä juoksijaksi? Kokeile näitä ohjeita!

Kävelijästä juoksijaksi? Kokeile näitä ohjeita!

Tällä viikolla pääsen käynnistämään omat juoksutreenini vihdoin kunnolla telakan jälkeen. Minulta on kysytty taas paljon sitä, miten aloittelija pääsee juoksemisessa alkuun. Kävelijästä juoksijaksi? Tässä muutama vinkki, juoksuohjelma ja asiaa sykealueista:  Selvitä sykealueet Tässä sykealueista mutkat suoriksi -periaatteella:  Sykealueet vaihtelevat toki henkilöittäin, mutta pääsääntö on, että