Kuukausi: joulukuu 2019

Aina on toivoa ja mahdollisuuksia – silloinkin, kun niitä ei pysty näkemään

Aina on toivoa ja mahdollisuuksia – silloinkin, kun niitä ei pysty näkemään

Aina on toivoa ja mahdollisuuksia – silloinkin, kun niitä ei pysty näkemään. Enpä olisi vielä kolme vuotta sitten uskonut, että niin vain koittaa aika, kun loma ei juuri arjesta eroa, ainakin kun puhutaan rutiineista. Jos joskus nykyiset rutiinini esimerkiksi syömiseen ja nukkumiseen liittyen olisivat kuulostaneet 

Lepo on tehnyt tehtävänsä – tekee mieli jo pakata joulu pois

Lepo on tehnyt tehtävänsä – tekee mieli jo pakata joulu pois

Lepo on tehnyt tehtävänsä – tekee mieli jo pakata joulu pois. On ollut aivan ihana vain olla perheen kanssa, chillata ja syödä pari päivää. Aatto aamupäivänä ulkoilin kaksin 9-vuotiaani kanssa, tänään liikkeellä oli 3/4 osaa Helsingissä asuvasta perheestä. Turussa asuvan esikoiseni kanssa on vaihdettu tiuhaan 

Hyvä työntekijä uskaltaa lomailla ja palautua

Hyvä työntekijä uskaltaa lomailla ja palautua

Hyvä työntekijä uskaltaa lomailla ja palautua. Noin minä ajattelen. Jos olisin yrittäjä, jolla on työntekijöitä, myös kannustaisin kaikkia siihen, että lomalla ollaan oikeasti lomalla ja tehdään erilaisia asioita kuin työvuorojen aikana.

Ihminen helposti kuvittelee olevansa korvaamaton, mikä toki voi johtua siitäkin, että monessa työssä kukaan ei tee omia hommia, jos vaikka sattuu sairastumaan tai juurikin olemaan lomalla. Se aiheuttaa taas sitä, että monessa työssä ennen lomia, joulua tai vaikka juhannusta, tuntuu siltä, että maailma pitää saada valmiiksi ennen kyseisiä päiviä. Oikeassa elämässähän se ei kuitenkaan ole mahdollista. Itselläni esimerkiksi tavallista selvästi pidemmät, 12–13-tuntiset työpäivät koneen äärellä kostautuvat sillä, että niiden jälkeen on päivän pari aivan puhki eikä tunnu saavan oikein mitään aikaiseksi. Eikä ihme, sillä väsyneenä on vaikea olla tehokas tai aikaansaava, idearikkaudesta ja kekseliäisyydestä puhumattakaan.

Ihminen tarvitsee tekemättömyyttä.

Saatavilla 24/7

Moni meistä on myös lomaillessaan jatkuvasti tavoitettavissa. Todella moni myös lukee sähköpostiaan ja vastailee työasioihin, vaikka on lomalla. Jos siitä ei kuormitu, niin ehkä se on ok, mutta itse ajattelen nykyään, että niin työstä kuin työstä tarvitsee ihan oikeasti vapaata ja erilaista tekemistä.

Toki tiedän sen, että on töitä, joista on vaikeaa tai mahdotonta olla vapaalla. Freelancerkausina itsekin olin usein ”aina töissä”. Olen kuitenkin huomannut sen, että kun oikeasti irrottaa itsensä työstä niin henkisesti kuin fyysisestikin, palautumista tapahtuu ja on paljon luovempi. Pääkoppaan saattaa tulla fressejä ideoita ja yhtäkkiä keksii ratkaisun asiaan, jota on pohtinut pitkän aikaa. Kiire ja kuormitus sen sijaan näkyvät – itselläni esimerkiksi tässä blogissa. En ole keksinyt mitään järkevää kirjoitettavaa kovin usein saati jaksanut ideoida.

Itse olen tänä jouluna sellaisessa onnellisessa tilanteessa, että lomailen yhteensä 9 päivää. Odotan jo innolla, mitä joutilaisuus ja ennen kaikkea aikatauluttomuus saa itsessäni aikaan. On mahtavaa viettää yli viikko niin, ettei puhelin ole täynnä muistutuksia. Toisaalta tykkään siitä, että tekemistä on ja aina vain tunnen toimivani tehokkaimmin pienen paineen alaisena. Voi siis olla, että kyllästyn lomailuun jo jokusen päivän jälkeen, mutta silti aion lomailla rauhassa.

Ehkä olisikin syytä harjoitella tylsyyden sietämistä ja tekemättömyyttä. Uskon, että se näkyy myös tekemisessä, kun sitten joulun jälkeen palaa töihin.

Ihanaa lauantaita,

Jenny

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Lue myös:

Arki on nyt sitä, mistä haaveilin

Sama paino – eri kroppa 

 

Treenivuosi tammikuusta kesäkuuhun – juoksua, punttia ja valmistautuminen Tour du Mont Blancille

Treenivuosi tammikuusta kesäkuuhun – juoksua, punttia ja valmistautuminen Tour du Mont Blancille

Treenivuosi 2019 oli mahtava – postauksessa tammi–kesäkuun treenit. Tämä vuosi alkaa olla lopuillaan, vaikka itsestäni ei tunnu yhtään siltä, että joulu lähestyisi. Toki meillä kuopus on asettanut minun mummini vanhat joulukoristeet esille, mutta tämä syksy meni niin nopeasti, että pääkoppani ei ole vielä tajunnut sitä, 

3 vuotta sitten tein elämänmuutoksen – ei paluuta entiseen

3 vuotta sitten tein elämänmuutoksen – ei paluuta entiseen

3 vuotta sitten tein elämänmuutoksen – ei paluuta entiseen. On kulunut yli kolme vuotta siitä, kun päätin lakata jojottelemasta, laihduttelemasta ja muuttaa elämäntapojani. Kuusi vuotta oli mennyt vaa’alla edestakas suhaten ja eilen kun selailin omaa Instagramiani hamaan alkuun saakka, esiinnyn siellä kyllä monessa eri koossa. 

Pienet muutokset – paremmat unet

Pienet muutokset – paremmat unet

Hyvät ja riittävät unet ovat parasta mitä itselleen voi antaa. Toki aina niihin ei voi itse vaikuttaa, sen tiedän hyvinkin. Mutta oikeasti kannattaa myös uskoa, että pienillä muutoksilla voi olla väkeviä vaikutuksia. Eli aina kannattaa yrittää pyrkiä parantamaan unia, jos sellaiseen vain löytyy voimia.

Viimeiset kolme vuotta olen pääsääntöisesti nukkunut oikein hyvin, hyvin tai ainakin kohtalaisen hyvin. Viimeiset kolme vuotta olen myös tehnyt töitä sen eteen, että nukun hyvin. Olen testaillut eri nukkumaanmenoaikoja ja löytänyt itselleni sopivan unitrytmin. Olen jättänyt kahvin kahta aamukuudelta juomaani maitokahvimukillista lukuun ottamatta. En juo alkoholia enkä treenaa myöhään. Vain harvoin sometan tai teen läppärillä töitä iltakahdeksan jälkeen.

Tuolloin reilu kolme vuotta sitten, kun sain tarpeekseni heräilystä, joka oli jäänyt pahasti päälle kuopukseni heräiltyä ja valvottua pari ekaa vuottaan, päätin, että teen kaikkeni, jotta saan kadonneet uneni takaisin. Jatkuva väsymys ja unenpuute vaikuttivat ihan kaikkeen arjessa. Arki oli harmaata mössöä. Varmasti huono nukkuminen ja heikot unet olivat myös yksi tekijä kuuden vuoden painon jojotteluputkessa.

Mutta aloin todella priorisoida unta ja palautumista ja myös ymmärtää huonon stressin vaikutuksen nukkumiseeni.

Mieluummin iltamyöhään vaikka kävely kuin kova treeni, joka antaa niin paljon virtaa, että nukahtaminen ei välttämättä onnistukaan.

Pieniä muutoksia

Ja oikeasti ne pienet muutokset, joita tein, ovat kannattaneet. Ne pienet muutokset ovat löytyneet kokeilemisen ja testaamisen kautta. Toki tulee kausia, jolloin nukun huonosti, herään valvomaan ja stressaamaan asioita, mutta pääosin nukun hyvin ja herään virkeänä ennen kellonsoittoa. Tärkeää on kuitenkin löytää ne itselle sopivat tavat nukkua, ja tässä kerron taas, mikä omassa nukkumisessani on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana.

1 Menen nukkumaan aina samaan aikaan. Hieman päivän ohjelmasta riippuen olen usein sängyssä puoli ysin, viimeistään ysin aikaan, oli sitten loma, arki tai viikonloppu. Nukkua alan viimeistään 21.30, välillä jo ennen yhdeksää. Kun huomasin, että minulle sopi kaikista parhaiten unirytmi 21/21.30–5/6, aloin noudattaa sitä. Aluksi sekoitin rytmini vielä viikonloppuna, mutta sitten huomasin, että itselleni sopii parhaiten se, että kaikki viikonpäivät päivät toistavat samaa kaavaa.

2 Luen aina hetken kirjaa, ennen kuin nukahdan. En enää koskaan edes ota kännykkää makuuhuoneeseen, vaan jätän sen olkkariin lentokonetilaan. Joskus aiemmin, kun vielä toisinaan hairahduin surffaamaan somessa, menivät seuraavan yön unet aina ihan pipariksi. En tiedä, johtuuko se sinivalosta vai siitä, että some aktivoi, herättää tunteita ja siellä on ihan liian paljon kaikkea, joka saa minut innostumaan rauhoittumisen sijaan.

3 En koskaan mene nälkäisenä sänkyyn. Jos menen, herään aamuyöllä siihen, että vatsa mouruaa, ja sitten ei tulekaan uni. Varsinkin juoksukouluohjauspäivinä tai oman treenin jälkeen huolehdin siitä, että olen riittävän (mutta en liian) kylläinen, kun menen nukkumaan. Monesti erityisesti treenipäivinä saatan vaihtaa iltapalan ja iltaruoan paikkaa, eli syön iltaruoan ”iltapalana”. Näin muistaakseni neuvoo myös Henri Tuomilehto Nukkumalla menestykseen -kirjassaan (jonka muuten toimitin Tammessa viimeisinä töinäni viime keväänä).

4 Nukun 7 kilon painopeiton alla, jonka sain viime keväänä kaupallisessa yhteistyössä Sinun Kehon kanssa. Kyseiset Sinun Kehon –painopeitot valmistetaan ompelimossa Suomessa käsityönä, mistä iso plussa. Oma peittoni on pestävä ja sen painomateriaali on valmistettu kierrätetystä, puhtaasta elintarvikemuovista valmistetuista rakeista. Kesällä peitto oli välillä melko kuuma, mutta syksyllä ja talvella sen alle on ihana käpertyä. Taittelen peiton usein päälleni kaksinkerroin, ja tykkään sen tuomasta rauhallisuuden tunteesta, olen kuin iso vauva kapalossa!

5 Huolehdin siitä, että saan tarvittavat vitamiinit. Osan otan aamuisin, ja iltaisin otan magnesiumia. Syön yhä edelleen myös rautaa, koska ferritiiniarvonihan oli keväällä 18.6., mikä on tosi huono juttu kaltaisellani kestävyysjuoksua harrastavalla naisella. Yritän nyt vihdoin joulukuun aikana ehtiä mittauttamaan arvon uudelleen. Olen menossa ottamaan influenssarokotusta ja se varmaan hoitunee samalla kertaa. Kuulema monella matala ferritiiniarvo voi vaikuttaa nukkumiseen ja saattaa aiheuttaa yöheräilyä. Melatoniinin otin kokeiluun vasta muutama viikko sitten, joten en osaa vielä sanoa, vaikuttaako se ollenkaan vai onko itselläni ihan turha. Marketista mukaan tarttui suihkutettava melatoniini.

6 Reipasta liikuntaa en tosiaan harrasta myöhään illalla. Sen sijaan joogailu, venyttely ja rullailu kotona sopii hyvin rauhoittamaan meininkiä. Muutenkin somen tuijottamisen sijaan suosin illalla pupun tuijottamista. Sen puuhastelua on meditatiivista seurata.

7 Pyrin välttämään huonoa stressiä, mutta tänä syksynä se on ollut erilaisista aikataulusyistä ja poikkeustilanteista johtuen välillä mahdotonta. Jossain välissä oli useampi viikko heräilyä, ja kas, aina yöllä aloin pohtia työjuttuja ja erityisesti tekemättömiä töitä. Jossain vaiheessa keksin alkaa iltaisin kirjata ranskalaisilla viivoilla lauseita ja yksittäisiä sanoja muistivihkooni yöpöydällä. Se tuntui auttavan siinä, että lakkasin pyörittelemästä asioita yöllä päässäni ja sain niiltä rauhan. Aamulla sitten katsoin, mitä tulevana päivänä pitikään muistaa.

Olen siis tehnyt yksinkertaisia asioita parempien ja laadukkaampien unien eteen, en ole keksinyt pyörää uudelleen. Nykyään nukun useimmiten hyvin ja herään lähes aina virkeänä ilman kelloa. Kannattaa kokeilla, mitkä asiat itsellä toimivat, ja sitten toistaa niitä niin kauan, että niistä tulee rutiineja. On ihan mielettömän upeaa herätä aamulla hyvin nukkuneena ja virkeänä. Kun on aikanaan vuosia nukkunut huonosti ja heräillyt hyvin, unta todella osaa arvostaa.

Mahtavaa joulukuun ekaa!

Jenny

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Lue myös:

Arki on nyt sitä, mistä haaveilin

Sama paino – eri kroppa