Kaksi loistavaa siivousvinkkiä!

Tämä postaus sisältää kaksi KonMari-kirjasta silmään sattunutta loistavaa siivousvinkkiä!

Ruokapöydälle kertyy helposti kaikkea roinaa.

Ruokapöydälle kertyy helposti kaikkea roinaa, vaikka haluaisin, että se näyttää aina tältä.

Ulkona paukkuu 21 asteen pakkanen, mutta mikäs täällä sisällä ollessa. Näytimme kyllä nenää sen verran ulkona, että tuli käytyä avoinna olevassa lähikaupassa. Tuli mieleen, että on todellinen etuoikeus saada olla sisällä lämpimässä näillä keleillä. Katto pään päällä varsin mukavassa kodissa ei ole itsestäänselvyys, vaan asia, jota arvostan suuresti.

Loppiaisen kunniaksi olen jatkanut tavaroiden järjestämistä, josta mainitsin postauksessa muutama päivä sitten. Viisivuotias tuntuu kasvavan silmissä, joten läjä pieneksi jääneitä vaatteita sai paikkansa sopuhintaan nettikirpparilta.

Jotain kertoo se, että KonMari on bestseller.

Jotain kertoo se, että KonMari on bestseller.

Eilen sain käsiini (kiitos äiti!) myös japanilaisen ammattijärjestäjä Marie Kondon kirjan KonMari (Bazar 2015). Missään rojukasojen keskellä emme tosiaankaan asu ja veikkaan, että viisihenkiseksi perheeksi meillä on loppujen lopuksi melko vähän tavaraa. Siksi olen lähinnä selaillut kirjaa sieltä täältä enkä lukenut sitä kovin orjallisesti alusta loppuun. Kuitenkin olen poiminut KonMari-kirjasta jo kaksi aivan loistavaa ohjetta:

1 Ota esineet yksitellen käteesi ja kysy, tuottaako tämä iloa. Jos tuottaa, pidä se. Jos se ei tuota, heitä se pois.

2 Valitse kaikille tavaroille oma paikka. Kullekin esineelle on löydettävä paikka vain kerran.  

Uskon, että itse pääsen jo pelkästään noilla ohjeilla pitkälle. Päänvaivaa tuottaa vaatekaappi, joka sisältää tällä hetkellä enemmistönä itselleni liian pieniä vaatteita. Ne eivät ole hankkimiani ”aion jonain päivänä mahtua näihin -motivaatiovaatteita”, vaan jojoilun seuraksena pieneksi jääneitä aiemmin käyttämiäni asuja. Aion kuitenkin säilyttää ne vielä, sillä toiveissa on mahtua niihin tämän kevään kuluessa.

Sattuikin kirja sopimaan Lidlistä hankkimieni tulppaanien sävyyn!

Sattuikin kirja sopimaan Lidlistä hankkimieni tulppaanien sävyyn!

Mutta Marie Kondo on ihan oikeassa. Kun saa jo hieman aiempaa enemmän järjestystä kotiin, tuntuu se helpottavalta. Koska oikeasti, mitä järkeä säilyttää tavaroita, joiden olemassa oloa ei edes muista ennen kuin ne kaivaa esille kaappien perukoilta?

Itse olen saanut esimerkiksi anopiltani jouluisin lahjoja, jotka ovat kulkeneet suvussa. Muutamaa korua käytin arkisin päivittäin, mutta iäkkyytensä vuoksi ne hajosivat joka päiväisessä käytössä ja odottavat nyt korjausta. Se ei ehkä ollut järkevää, mutta tulipa kokeiltua. Tänä jouluna sain lahjaksi loistokunnossa olevia pellavaisia astiapyyhkeitä, joissa on anopin nimikirjaimet kirjailtuna. Otin nuo kuusikymppiset liinat käyttöön, koska miksi hilloaisin niitä turhaan jossain kaapissa?

Ja koska arki saa olla juhlaa, meillä on lähes aina leikkokukkia maljakossa.

Ja koska arki saa olla juhlaa, meillä on lähes aina leikkokukkia maljakossa.

Arki saa olla juhlaa ja vanhoja, tunnearvoa sisältäviä juttuja voi käyttää vaikka joka päivä, vaikka hajottaa niitä ei toki kannata.

Mukavaa loppiaista!