Lomarepsahdus ruokarutiineista ja sokerihumala all day long

Repsahdus ruokarutiineista ja sokerihumala all day long. Siltä ainakin tuntui lomalla, mutta ehkä se oli osittain vain vilkasta mielikuvitustani. Nytpä se on arki taas alkanut pyöriä täydellä teholla. Tuli vähän sössittyä omien, enimmäkseen keväällä opeteltujen ruokarutiinien kanssa. Mutta ei se mitään, sellaista se on, elämä. Myös muutama muu asia lähti ihan lapasesta, kuten nukkuminen.

Heinäkuun alkupuolella otetussa kuvassa vielä on massaa vyötäröllä. Seuraavaksi ohjelmassa onkin tiivistymistä eikä enää vaakaan tuijottamista.

Unirytmit heittivät lomalla kuperkeikkaa. Valvoin puoleen yöhön ja nukuin pitkään. Räpläsin kännykkääkin vielä iltamyöhään. Vasta tänään oli ensimmäinen päivä, kun 5.30 herääminen tapahtui itsekseen ilman kelloa. Ja jos ihmettelet, miksi herään niin aikaisin, niin tykkään mennä aikaisin nukkumaan ja kirjoittaa ja oleskella aamuisin siunatussa rauhassa ennen kuin muu perhe herää.

Syöminen ei ollut lomalla niin säännöllistä kuin nyt arkityöpäivinä. Salaatit olivat aika harvinainen tapahtuma. Söin kaikkea, mitä en normaalisti osaa enää edes kaivata, vain sipsit uupuivat. Välillä on muuten hankalaa, kun puoliso, jonka kanssa lomailee, on tottunut harvempaan ruokailutahtiin kuin itse olen eikä välttämättä ymmärrä, että minun on taas saatava ruokaa. Mutta onneksi on lapset! Voi aina sanoa, että lasten pitää syödä. En edes paljon huijaa, vanhempieni lapsihan minäkin. Ja onneksi on pähkinät, proteiinipatukat ja banaanit, jotka hätävarana kulkevat mukana pienemmässäkin käsilaukussa. Säästää kummasti hermoja ja ehkäisee parisuhderiitoja, kun näin nelikymppisenä huolehtii itse omista eväistään!

Sokerinkulutukseni oli lomalla kevääseen verrattuna ihan huippuluokkaa. En uskalla laskea, kuinka monta kymmentä tölkkiä colaa tai minkä verran jäätelötuutteja tuli syötyä. Päiväkahvilla, jota en normisti arjessa edes juo, oli mukava saada vähän suu makeaksi. Ilmeisesti olen juossut kuitenkin sen verran, ettei vaa’an viisari värähtänytkään, vaikka paino ei heinäkuussa juuri laskenutkaan.

Mutta sen päätin, ettei mikään noista ole epäonnistuminen. Ei oikeastaan edes repsahdus. Huomaan, että moni stressaantuu lomalla, jos normiarjesta poikkeavia ruokailuja ja herkutteluja on runsaasti ohjelmassa. Mutta uskon siihen, että kun terveellisestä ja omaan elämäntilanteeseen sopivasta ruokavaliosta huolehtii muulloin, painon tai terveyden kannalta ei ole haittaa, jos hetkittäin syö vähän miten sattuu. Jotain olen oppinut, kun en yhtään kuitenkaan stressannut syömisistä lomalla. Se vasta älytöntä olisi ollut, että olisin herkutellut ensin kuin itseltäni salaa ja sitten ahdistunut siitä, mitä syön tai jätän syömättä.

Loma oli loma, ja nyt on arki. Vaikka lomalla tuli herkuteltua, olen jo palannut niihin rutiineihini, joita minulla oli ennenkin lomaa. Jotkut kompensoivat lomasyömisiä liian tiukalla ruokavaliolla. Käsi pystyyn, jos asian korjaaminen tiukalla pikadieetillä on tuonut toivotun lopputuloksen, koska sitä epäilen syvästi. Jokaisen kerran, kun olen itse rajoittanut syömisiäni tiukasti, jossain vaiheessa on tullut se hetki, kun sitten olen tyhjentänyt sen jääkaapin. Ei jatkoon.

Ja jotain hyvääkin tapahtui!

Aktiivisuus sen sijaan oli huippuluokkaa. Teimme pieniä retkiä, useana päivänä tuli otettua yli 20 000 askelta ja juoksin kolmisen kertaa viikossa. Nyt taas kun istuu 8 tuntia päivässä, työpäivän jälkeen vain sattuu joka paikkaan, kroppa on kankea ja liikkuvuus heikko. Kehoni ei tykkää istumisesta. Aika siirtää pöytä seisoma-asentoon, mutta vasta lauantaisen maratonin jälkeen.

Mikäs meininki?

Jenny

Tervetuloa Instagramiin

Seuraa Facebookissa

 

8 comments

  1. Vasta löysin tämän blogisi, mutta kiitos siitä! Ihan mahtavia elämänmakuisesti tekstejä , niit on mukava lukea! Ihanaa arkirealismia ilman niin tyhjää ”höttöä”, mihin monessa nykyään törmää. Osuu ja uppoaa ainakin minuun ihan täysillä !

    1. Kiitos Tuukkis kommentistasi ja mukava kuulla, että olet täällä! Tervetuloa lukemaan :)
      Toivotan sulle mahtavaa päivää!

  2. Hahaa…mulla ihan toisinpäin. Lomalla helppo olla ruodussa, syödä ja nukkua hyvin, treenata ja liikkua luonnossa. Arki on yhtä repsahdusta😂😊. Kyllä se tästä…voisiko sanoa, että työ haittaa harrastuksia?

    1. Kiitos Mimmu kommentistasi! Ja miten virkistävää kuulla asian tämäkin puoli! Tiedän tunteen, kun työ haittaa harrastamista :) Eihän tosiaan normiarjessa aikaa jää kaikelle, mitä haluaisi tehdä, on pakko priorisoida.
      Ihanaa päivää sulle!

  3. Maarit Niemelä

    Kiitos tästä kirjoituksesta tuli kuin tilauksesta!!! Juuri näiden asioiden äärellä ollaan ja pohdin miten karistan muutaman ylimääräisen kesäkilon! Vuosi vuodelta se on vaikeampaa ja nyt kun mittarissa on se 50v niin tuntuu että ei lähde millään!! Onneksi kesäaikaan on tullut kuitenkin liikuttua mutta juuri nuo syömiset on vähän niin ja näin!! Ennenkaikkea annoskoot on kasvaneet ja tuntuu että ei tule millään kylläiseksi😳 tämä oli tsemppaava ja motivoiva teksti kiitos siitä😊 kevyempiä juoksuaskelia kohden ja Tsemii maratonille👍 -Maarit-

    1. Kiitos Maarit kommentistasi! Ja kiitos toivotuksista!
      Itsellä on ihan sama, jos annoskoot kasvavat, protestoi vatsa ensin niiden pienentämistä ja esimerkiksi tänään aamulla heräsin aikaisin niin, että vatsa kurni kuin hädässä, mutta kyllä siihenkin taas tottuu.
      Jotenkin loman jälkeen oikein odotin, että pääsen taas yksin syömään salaattilounastani töissä ja voin itse valita, mitä syön ja monelta syön :)
      Mutta näitä eri jaksoja on myös ruokailussa ja hyvä niin. Kai sitä kyllästyisi lopulta jos kaikki olisi aina niin perin terveellistä!
      Mukavaa päivää sulle :)

  4. Ihan sairaan hyvä meininki, sulla 😂 Mä täällä sulattelen vuorotyöläisrn arkeen näitä juttija. Ja siideriä on ollut kiva juoda kesällä… Mutta kyllä toi fiilis tarttuu! Pikkuhiljaa olen alkanut herättelemään kroppaani. Viime yönä töissä tein keppijumppaa, päivällä hypin lapsen perässä peppihyppyjä 😁😁 Hauskaa oli liikkuminen lapsena ja nuorena, miksei nytkin?
    Zanna

    1. Kiitos Zanna kommentistasi! Kyllä liikkuminen saa olla hauskaa, ja mieluummin itsekin teen hauskalta tuntuvia ja hyvää fiilistä antavia juttuja kuin jotain, mikä tuntuu tahmaiselta tai suoranaiselta kidutukselta :) Se on muuten mahtava tunne, kun pienen tauon jälkeen alkaa herätellä kehoa ja antaa sille erilaisia ärsykkeitä, kuten keppijumppaa ja peppihyppyjä! Itselläkin voisi olla ohjelmassa enemmän monipuolisuutta, mutta sitä toivottavasti saan syksyn mittaan.
      Ihanaa päivää sulle :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *