Mikä avuksi pätkäuniin ja yöheräilyyn?

Mikä auttaisi pätkäunissa ja jatkuvassa yöheräilyssä? Nyt puhun omasta yöheräilystäni, en kenenkään vauvan tai taaperoikäisen. Maksaisin mitä vain, jos saisin nukkua yhtäjaksoisesti illasta aamuun, mutta toistaiseksi se on unelman tasolla. En muista, milloin olisin nukkunut viimeksi niin, että olisin tuntenut itseni aamulla virkeäksi. Unen puute vie helposti värit elämästä.

Vastaisku ankeudelle

Jo jonkin aikaa olen vertaistuen ja ehkä vinkkienkin toivossa halunnut kirjoittaa kadonneesta unesta. Minun unestani. Siitä, joka ei ole vuosiin ollut yhtenäistä ja jonka puute saa minut välillä pelkäämään nukkumaanmenoa, välillä ahdistumaan aamulla, kun takana on jälleen yksi huonosti nukuttu eli hyvin heräilty yö satojen muiden öiden joukossa.

Onneksi en enää sentään anna väsymyksen vaikuttaa mielialoihini, kuten vielä kuopukseni, 5, ollessa vauva. Silloin saatoin olla kiukkuinen kuin herhiläinen, koska en saanut nukkua. Veikkaan, että olen nykyään aika tottunut olotilaani ja nukkumiini pätkäuniin ja siksi jaksan porskuttaa suhteellisen energisenä ja iloisena. Silti en voi olla miettimättä, miten paljon virtaa minulla olisi, jos pystyisin tai osaisin nukkua kunnolla. En voi olla miettimättä, onko nukkuminen taito, jonka olen kadottanut loppuiäkseni?

Vastaisku ankeudelle

Viisi vuotta pätkäunia

Koko showhan alkoi, kun nuorimmaiseni oli huonosti nukkuva vauva. Viikonloppuna kuulin, kuinka eräs pieni sukulaiseni, ikää 2 kuukautta, nukkuu yönsä niin, että herää kerran tai ensimmäisen kerran jopa puoli kuuden aikaan aamulla. No, meillä ei ollut sellaista. Monista kokeiluista huolimatta lapsi heräili parivuotiaaksi jopa 10 kertaa yössä. En muista niistä ajoista kovinkaan paljon, mutta työt tuli tehtyä. Silloin ohjasin myös niin paljon ryhmäliikuntatunteja, että katkonaisista ja puutteellisista yöunista johtuen kehoni ajautui ylikuntoon ja jouduin olemaan pari kuukautta liikkumatta. Kroppani ei vain kestänyt kovaa rasitusta, koska se ei saanut palautua riittävästi.

Vastaisku ankeudelle

Sitten tapahtui ihme

Sitten tapahtui ihme ja lapsi alkoi yhtäkkiä nukkua. Suloinen parivuotias taapero näytti, että pystyy nukkumaan jopa 12 tuntia putkeen. Itse en enää osannut, kun olin niin tottunut heräilyyn.

Yhä vielä herään arviolta 2–5 kertaa yössä. Välillä uni on niin ohutta, että näen unia, mutta samalla hetkellä koen olevani lähes hereillä. Nukkuminen on sellaista hämärän rajamailla olemista. Säpsähdän hereille salamana pienestäkin rasahduksesta.

Vastaisku ankeudelle

Onko lääkkeetön hoito vain turha unelma?

No mitä sitten olen tehnyt unta parantaakseni? No varmasti kaikki ne naistenlehtienkin keinot, joista olen kirjoittanut itsekin lukuisia artikkeleja. Aikoinaan kokeilin myös nukahtamislääkkeitä, mutta ne tekivät olon krapulaiseksi, #ei jatkoon. Sitä paitsi ongelmani ei ole nukahtaminen, vaan herääminen. Kun lapsi alkoi nukkua, menin itsekin nukkumaan samaan aikaan. Yhä nukahdan useimmiten viimeistään klo 21.30 ja mieluiten nousen ylös sitten viiden, puoli kuuden kieppeillä. Kesälomalla tuli tosin nukuttua jopa yhdeksään asti ja välillä huomasin, että olin nukkunut lähes kellon ympäri.

Vastaisku ankeudelle

Kuin lottovoitto

Yhtenä yönä heinäkuussa nukuin yhtäjaksoisesti 7 tuntia! Se tuntui kuin lottovoitolta.

En valehtele, jos väitän, että viimeisen parin kolmen vuoden aikana noita yhtäjaksoisia pätkiä on tullut ehkä sen verran, että ne voi laskea kahden käden sormilla. Stressilläkin on oma osuutensa asiaan. Jos päässä pyörii liikaa ajatuksia, ne jatkavat päässä pyörimistä myös öisin. En esimerkiksi voi tehdä myöhään työjuttuja, sillä muuten ne siirtyvät automaattisesti uniini.

Alan olla epätoivoinen ja siksi sanonkin, että apua! Onko kohtalotovereita?

Mikä neuvoksi, jos haluan parantaa unta lääkkeettömästi? Minulla ei ole mitään lääkkeitä vastaan, en vain itse niitä syö satunnaista päänsärkypilleriä lukuun ottamatta. Mitä keinoja voisin kokeilla?

Toivottavasti sinä nukuit hyvin. Itse aloin arvostaa yöunia vasta sitten, kun olin ne kadottanut. Nyt uni onkin arvoasteikkoni ääripäässä.

Vastaisku ankeudelle