Oman näköinen elämä

Tärkeintä on haluta omaa arkea. Elää oman näköistä elämää.

Jos ei tiedä, mitä se on, kannattaa pysähtyä.

Lueskelin aamuna hiljaisena herättyäni joskus viiden jälkeen virkeänä tuttavani Marinellan blogia. Hän teki minun silmissäni aikamoisen elämänmuutoksen ja muutti kauas Norjaan luonnon ja rauhan keskelle. Ihailen Marinellaa suuresti, vaikka oma oman näköinen elämäni onkin toisenlaista – ainakin juuri nyt. Silti pystyn samastumaan Marinellaan ja jokin puoli itsessäni salaa haaveilee siitä, että ainakin tulee hetkiä, kun saan itsekin vaeltaa luonnon keskellä ja elää ilman kiireen tuntua, hirmuisaa määrää tekemistä ja ennen kaikkea ilman tunnetta siitä, että aika vain vilisee silmissä. On muuten hassua, että lomalla tuo haaveeni usein toteutuu, mutta silti en koe, että eläisin vain lomia varten, vaan koen hyvinkin, että elän oman näköistä elää, juuri nyt keskellä tätä kaikkea ruuhkaa.

Samana aamuna mietin myös onnellisuutta ja sitä, miten se on jo pitkään ollut arkeni perusvire. Kyllä, siihen lukeutuvat myös ne heikommat hetket ja huonommat tunteet. Viimeksi mainittujen rinnalla voi silti kokea suurta onnea, joka ilmestyy ilman, että mitään spesiaalia tapahtuu ja joka vain on. Onnellisuuteen riittää se, että huomaa, että on olemassa. Onnellisuuteen riittää se, että elämä pääosin on hyvää, vaikka vastoinkäymisiä tapahtuu ja myös asioita ja tapahtumia, jotka murskaavat meidät. Ihminen on siitä kummallinenkin, että kaiken jälkeen se vain nousee – toiset hitaammin, toiset nopeammin. Ja useimpia tämä murskaus auttaa elämään parempaa ja tiedostavampaa elämää kuin koskaan aiemmin – sekin on ihmeellistä.

Kuvittelin itse aikanaan, etten koskaan enää voisi olla onnellinen. Osaan vieläkin hetkittäin palauttaa mieleeni sen syvän epätoivon, joka hukutti alleen kaiken niin, etten pystynyt näkemään mitään muuta. Paljon myöhemmin, joskus jälkikäteen ymmärsin, että kai odotin tuolloin onnen tulevan ulkoisista asioista ja muista ihmisistä. Se, että lähes kaikki meni säpäleiksi ja elämä muuttui – minä itse eniten – on parasta, mitä itselleni koskaan saattoi tapahtua.

Sen myötä tuli onni, ja sen myötä tuli myös oman näköinen elämä. Tällä hetkellä oman näköinen elämäni on näitä arjen ruuhkavuosia, niitä samoja, joita niin moni muukin elää. Tiedän sen, että se mikä on nyt, ei välttämättä ole enää vuoden tai kahden päästä. Me muutumme koko ajan, meidän toiveemme ja tavoitteemme muuttuvat, elämä ympärillämme muuttuu. Mutta oli sitä missä vain, tärkeintä on haluta omaa elämää tai sitten pysähtyä ja muuttaa siinä jotain. Elämä on häivähdys ikuisuudessa, ja liian lyhyt elettäväksi jonkun toisen näköistä elämää.

Eikö.

Mahtavaa päivää, valoa ja rakkautta!

Jenny 

Sydän on tullut alle jäädäkseen, saa tykätä!

Tule Instagramiin!

Tule Facebookiin!

Lue myös nämä: 

Huomioi arjen kuormitus liikunnassa ja aktiivisuudessa

Neljä kuukautta elämäni kolmanteen ultramatkaan

Arjen ei pitäisi olla selviytymistä