Pois tutuista kuvioista…

… ja Berliiniin!

Olisi minun neuvoni ihmiselle, joka kaipaa uutta inspiraatiota ja vaihtelua arkeensa.  Välillä pitää mennä kauas, että näkee lähelle.

Kyllä vain arkiympyröistä poistuminen voi tehdä ihmiselle hyvää. Kaikki tavoitteet, pääkoppaa mietityttäneet asiat ja unelmat kirkastuvat kirkastumistaan. En tiedä, johtuuko se tästä kaupungista, jota diggailen hulluna, vai vain siitä, että joskus ihmisen pitää irrottautua normikuvioista jotta pystyy ylipäänsä näkemään asioita eri tavalla kuin mihin on tottunut.

Denkmal für die ermordeten Juden Europas -muistomerkki taisi olla taaperon mieluisimpia kohteita.

Ja turhaan muuten hermoilin sitä, miten kaupunkiloma sujuu 1 v 9 kk vanhan taaperon kanssa. Hän on ollut erittäin mallikasta ja kärsivällistä matkaseuraa ja erityisen innostunut Berliinin sujuvasta ja laajasta metroverkostosta.

Tässä taas nähtiin se, että niin turha kaivaa verta nenästään miettimällä ja murehtimalla etukäteen. Asiat menevät, kuten ne menevät, eivätkä ne murehtimalla ainakaan muuksi muutu. Chill!

Milloin minä lie opin sen, että ajattelen vain sitä, mitä haluan ja toivon. Enkä siis ajattele sitä, mitä pelkään, kammoan ja jota en kaipaa.

Mukavaa alkanutta viikkoa!