Avainsana: valinnat

Valitsen parempaa

Valitsen parempaa

Heti tästä hetkestä alkaen. Ah, elämä on valintoja. Tänään valitsin olla aamulla hetken tosi vattuuntunut jo viikon kestäneeseen jäätävään kurkkukipuun, joka ei ota häipyäkseen. Onneksi kyllästyin melko nopeasti omaan huonoon seuraani ja ymmärsin valita toisin. Mutta joo, kun on vaikea niellä edes aamukahvia, voi helposti 

Ehdotus

Ehdotus

Tänään mietin sitä, että mitäpä jos marraskuun pimeyteen takertumisen sijaan keskittyisi asioihin, jotka tuovat elämään hyvää mieltä? Entä jos väsymyksestä ja kaamosuupumuksesta valittamisen sijaan menisikin aikaisemmin nukkumaan, miettisi, mistä itse saa energiaa ja sitten tekisi niin? Vaikka valitsisi ennen sohvalle hautautumista vartin kävelylenkin, vaihtaisi viikonloppuviinin 

Arjen luksusta…

Arjen luksusta…

Tai ei sittenkään? Mitäs sinä tuumaat?

Arjen luksusta on se, että saan tehdä töitä. Kylläpä taas viikonloppu meni perhanan nopeasti ja näin se on viikon synkin päivä maanantai ja pitää taas raahautua hommiin.

Että pientä maksua vastaan on oma kuljettaja tai jopa useita, jotka vievät sinne, minne olenkaan menossa. Hemmetti sentään kun joka paikkaan pitää reissata julkisilla, on tää niin raskasta ja ahdistavaa.

Että kesällä on valoisaa ja aurinkoista, vaikka lämpö vielä antaa odottaa itseään. Aargh, en taaskaan saanut nukuttua, kun ei ole pimeää. (Pimeällä: kylläpä on pimeää, ei tätä kestä kukaan. Tulisipa jo valoisaa.)

Että luonto on täynnä kaikenvärisiä ja monen kokoisia ihmeitä, joita voi pysähtyä tuijottamaan ja nuuhkimaan. Noikin rikkaruohot tuossa, hemmetti. Niille pitäisi näyttää ruohonleikkuria.

Että saan käyttää astianpesukonetta tiskaamisen sijaan. Tätäkin pirun masiinaa pitää täyttää ja tyhjentää yhtä mittaa.

Että minulla on varaa hankkia imuri ja pitää koti siistinä. Ja taas pitäis muka siivota, en sitten millään jaksaisi. Noikin leivänmurut tossa kele.

Että saan maksaa vuokraa tai asuntolainaa. Noni taas meni koko liksa ja kaikki rahat tässä sitä taas kitkutellaan kuukausi. On tää asuminen pirun kallista.

Että on ystäviä ja ihmisiä ympärillä. Taasko toi hemmetin puhelin rinkuttaa, en sitten millään jaksais vastata.

Että on kaksi toimivaa jalkaa, joilla voi liikkua ja urheilla. No hitsi vie kun pitäisi raahautua taas sinne lenkille. Motivaatio nolla. Valivalivali.

Että työmaaruokalassa on tarjolla terveellistä ruokaa joka päivä. Ja taas tätä tanan hernekeittoa tai lohta, eikö tätä ollut just viime viikolla?

Ja sitten vielä jonkun viisaan sanoin: voimme joko valittaa siitä, että ruusupuskissa on piikkejä, tai iloita siitä, että piikkipuskissa on ruusuja.

Elämä on täynnä valintoja ja omalla asenteella on oman elämän laatuun valtava merkitys.

Ihanaa viikonloppua!

Kauniita kukkia vai harmillisia rehuja?
Kauniita kukkia vai harmillisia rehuja?
Elämä opettaa…

Elämä opettaa…

…missä tahansa ja koko ajan. Ja se tekeekin tästä kaikesta niin upeaa. Jokainen kohtaaminen voi olla koetilanne, jossa voi testata itseä ja omia toimintatapojaan. Suorastaan mahtavuutta, sanon. Ja erityisen mahtavaa elämä on muuten juuri nyt siksikin, että viime yönä sain nukkua ensi kertaa kuukausiin yhtäjaksoisesti 

Logoterapeuttisia terveisiä

Logoterapeuttisia terveisiä

Onpas ollut haipakka viikko, huh sentään. Voin sanoa, että olen antanut paljon, jos nyt en aivan kaikkeani. Fiilis on kyllä loistava. Olen myös ehtinyt urheilemaan, ohjauksia tuleekin tällä viikolla seitsemän tuntia. Eilisen tehokkaan työpäivän jälkeen vietin Illan Helsingin Aikuisopiston kolmituntisella Tutustu logoterapiaan -kurssilla, jonka veti 

Elämä on valintoja

Elämä on valintoja

Ja mitäs sitten tapahtuukaan, kun lasten lomaviikolle pamahtaa työrysä, jonka lisäksi olen kahminut samaan syssyyn 11 tuntia ryhmäliikuntaohjauksia? No, tapahtuu absoluuttinen blogitauko ainakin. Ja väsähtäneet etureidet. On silti ollut jännä huomata, että mitä enemmän urheilee, sitä enemmän löytyy virtaa tehdä asioita. Vaikka olen ollut toki fyysisesti väsynyt, niin olen nukkunut kuin tukki sen minkä olen kuopukseltani saanut nukkua, ja jaksanut tehdä paljon enemmän muitakin asioita. Esimerkiksi leipoa pullaa, joka oli jo ennätysmäistä toimintaa minulta. Niin ja hei, tuo treenimäärä kuulostaa ehkä suurelta, mutta ei tässä vielä pumpissa olla eikä edes kesäkunnossa 2012, mutta jostain the elämänmuutos on aloitettava. Eilen tosin tankkasin tuntieni jälkeen sipsejä ja dippikastiketta, kun en vain jaksanut tehdä mitään ruokaa.

Se on myös ollut mahtavaa huomata, etten ole lainkaan ollut stressaantunut, en ohjauksista enkä kirjoitustöistä. Jaa miksi? No kun jokainen niistä on ollut minulle mieleinen. Siksi.

Olen myös päässyt halipaijaamaan pääsykoekirjoja ja saanut aivan mahtavia lukuvinkkejä, kun kyselin niitä Facebookissa. Erityisesti miellyin yllättäen monenkin ehdottamaan ”Keskity sisällysluetteloon” -ohjeistukseen, mutta onhan tässä aikaa vielä kolme kuukautta, joten ehdin kirjat lukea hyvin moneen kertaan.

Nyt vain tapahtuu ihan tosi paljon asioita: omia ja muiden projekteja, joissa saan olla mukana. Sen lisäksi olen tehnyt henkilökohtaisia päätöksiä muutamassakin asiassa. Pitkään mietin, olisiko luovuttaminen ja sen myöntäminen, että on tehnyt virheen tai mahdollisesti jopa useammankin, merkki tyhmyydestä. Tulin siihen tulokseen, että ei, vaan enemmänkin päinvastoin. Mielestäni se on merkki rohkeudesta. Jos jotkut asiat eivät tunnu (enää) omilta jutuilta, miksi pitkittää kärsimystä. Tosin kovin kauaa ei asioita kannata voivotella tai niitä pelkästään märehtiäkään. Tärkeintä on toimia ja laittaa iso pyörä pyörimään.

Oikeastihan elämässä saa ja pitääkin vähän törmäillä. Usein niistä huonoista valinnoista oppii kuitenkin aina jotain, jos ei ensimmäisellä kerralla niin ehkä toisella, heh.

Onpas sentään jännittävää tämä, jota elämäksi kutsutaan.

Kivaa lauantaita!

 

 

 

 

 

 

 

Vapaa ja iloinen!

Vapaa ja iloinen!

On kyllä ollut ihan mahtavat pari päivää. En tiedä, johtuuko energinen ja iloinen oloni kuopukseni parina yönä vetämistä kunnollisista unista (8,5 tuntia putkeen!!), päätöksestä antautua muutokselle ja ottaa vastaan kaikki se, mitä elämä antaa, vai lisäravinteesta, jota olen alkanut nauttia iltaisin. Tai ehkä vain huijaan 

Because I can

Because I can

Tämä päivä on kyllä ollut aivan syvältä. En muista, milloin viimeksi olisin ollut näin kipeä ja kärttyinen. Olen aivastanut noin sata miljoonaa kertaa ja yrittänyt nukkua nenäliinameren keskellä. Outoa tässä on se, että kun muulla perheellä kuume paukkui lukemasta 39 aina 40 asteeseen saakka, itse 

Elämän hienosäätöä

Elämän hienosäätöä

Olen kirjoittanut ennenkin valinnoista, mutta mielestäni on hyvä pitää asia mielessä. Teemme joka päivä, joka tunti ja joka hetki valintoja. Tietoisia ja tiedostamattomia. Joskus valinnat ovat hyviä, joskus huonoja.

Huonon valinnan jälkeen usein analysoin hieman. Miksi tein niin? Mitä oikein mietin? Sitten pyrin korjaamaan tilanteen tai ainakin paikkaamaan sitä. Nykyään en enää kovin kauaa pode morkkista tai itsesääliä. Sekin on valinta.

Hyvän valinnan jälkeen nautin hyvästä fiiliksestä. Jei, tää oli hyvä juttu!

Tosin usein valinnat ovat niin automaattisia, ettei niitä tule juuri kelailtua. Ehkä pitäisi.

Minusta on ihan mahtavan kiehtovaa ajatella, että periaatteessa koko ajan voisi toimia myös toisin. Kuljettaisiko elämä silloin täysin eri suuntaan? En usko. Uskon siihen, että lähtökohtaisesti suuri osa arjen valinnoista ei ole kovin isoja. Ne ovat enemmänkin pientä elämän hienosäätöä.

Pääsin eilen jututtamaan erästä filosofia Anna-lehteen kirjoittamani jutun takia. Käymämme keskustelu oli kiinnostava. Olisin voinut tuntea itseni totaalisen nollaksi niin fiksun tyypin seurassa, mutta itse asiassa minulle kävi päinvastoin. Keskustelumme ohessa huomasin oman edistykseni. Sen, miten olen muuttunut. Sen, miten oma ajatusmaailmani on muuttunut. Voin kertoa, että sen huomaaminen oli nastaa. On silti hyvää pitää mielessä, että henkinen matka on elämänmittainen treeni. Minä olen vasta alussa.

Sen olen huomannut, että kun jatkuvasti hienosäätää valintojaan aina sinne suuntaan, mikä tuntuu itsestä hyvältä, on jatkuvasti lähempänä tyytyväistä, rauhallista ja onnellistakin tilaa. Samalla tapaa on hyvä hivuttautua varovasti irti niistä asioista, jotka eivät tee oloa hyväksi.

Jokaisella meistä on oma hyvä olonsa omalla vastuulla. Muut eivät pysty valitsemaan puolestasi. Mitä sinä valitset?

 

 

Valoa!

Valoa!

Terveisiä räkänokkalasta! Suunniteltu kyläreissu ja ensikatselmus ystäväperheen huvikumpuun siirtyi, sillä sairastelu jatkuu. Harmi, sillä olimme koko perhe odottanut ystäviemme näkemistä kovin. Flunssa on ulottanut kavalat hyppysensä nyt jo 3,5/5 osaan perheestä. Itse hyppelehdin pesutupaan finrexinin voimin, psyykkaan itseäni terveeksi ja heräsin päiväunilta katsomaan mitä upeinta auringonlaskua. Rullasin