Vuoden 2016 parhaat oivallukseni

Lueskelin aamulla blogiani, ja pakko laittaa vielä jakoon vuoden 2016 parhaat oivallukseni. Toki osa näistä keloista on jo kulkenut pidemmän aikaa kanssani, mutta mielestäni tämä lista on sellainen, että tämä kannattaa minun itsekin printata vähintäänkin landepaikan paskahuussin seinään muistuttamaan siitä, mikä elämässä on tärkeää.

VAstaisku ankeudelle

Tässä ne tulevat, ollos hyvä:

1 Kaikki menee ohi

Omassa elämässäni olen huomannut, että se syvinkin epätoivo, inhottavin tuntemus, hankalin tilanne, vaikein elämänvaihe ja surullisin hetki menee ohi. Vaikka jokin asia ei välttämättä kokonaan katoaisi mielestä, kaikki muuttaa muotoaan, mikään ei kestä samanlaisena ikuisesti.

Se onkin ollut helpottava oivallus ja auttanut myös silloin, kun on tapahtunut uudestaan jotain, joka tuntuu lähes kestämättömältä. Silloin voi ottaa tunteen vastaan ja muistaa, että tämäkin menee vielä ohi, tämäkin helpottaa.

2 Avun pyytäminen ei ole heikkoutta

Vaan nimenomaan minä ajattelen, että avun pyytäminen on rohkeutta. Moni vain ei ehkä uskalla hakea tai pyytää apua. Tai jos on kerran hakenut apua, muttei ole sitä saanut, on helppo luovuttaa.

Sitä miettii ehkä sitäkin, miltä toisten silmissä näyttää, jos kertoo olevansa pulassa. Moni meistä on myös supersuorittaja, joka haluaa pitää kaikki langat hyppysissään. Kuitenkaan kontrollointi ei tuo turvaa eikä varmuutta.

3 Turhasta valittaminen ei johda mihinkään

Turhasta valittaminen on usein tapa, jota ei edes itse huomaa. Toki arjessa moni asia voi olla vinksallaan ja kommelluksia ja isompiakin juttuja tapahtuu, mutta usein voisi todeta, että näin on nyt ja tällaista tämä elämä on.

Miksi valittaa, jos asioille voi tehdä jotain? Tai miksi valittaa, jos niille ei voi tehdä mitään?

Ratkaisu löytyy kyllä, mutta keskittymällä ratkaisuun ei ongelmaan.

Vastaisku ankeudelle

4 Opettele sietämään arjen pikkuhankaluuksia

Kun oppii olemaan vetämättä hernettä nenään aina, kun jokin asia menee eri tavalla kuin itse on toivonut, pääsee tosi paljon helpommalla. Jos lastenvaunut katoavat lomalennon aikana, lyö varpaan ovenkarmiin tai suodatinpussi leviää vastapestylle keittiönlattialle, pinna voi toki kärähtää, muttei sen tarvitse.

On turha vetää isoa draamaa pienistä asioista, sillä niitä tulee tapahtumaan aina, arki ei milloinkaan ole täysin pulmatonta, pelkkää hattaraa ja vaahtokarkkia. Kiukuttelemalla ja avautumalla pilaa ainakin oman päivänsä, usein myös jonkun toisen.

5 Kiiltokuva ei kerro mitään ihmisestä 

Jokaisella meistä lienee elämässään vastoinkäymisiä. Vaikka kollegan tai ystävän arki vaikuttaisi olevan kuin kiiltokuvasta, emme voi milloinkaan tietää kaikkea toisen elämästä. Tiedämme sen, minkä näemme ja mitä meille kerrotaan, muttemme yhtään enempää. Vaikka näkisimme ne hetket purjeveneen kannelta, kuohuviinikilistelyt tyttöjen reissulta, leipovat puolisot ja täydelliset kodit järven rannalla, emme voi koskaan tietää koko palettia.

On surua, murhetta, epäkohtia ja ahdistusta. Emme vain voi tietää siitä. Ei siis koskaan kannata arvottaa tai arvostella ihmistä sen perusteella, mitä ulospäin näkyy.

6 Arjen ystävällisyys on tärkeää

Mitä äkäisempiin ihmisiin törmää, sitä enemmän he saattavat kaivata huomiota, ystävällisyyttä ja arjen rakkautta. Lähes aina voikin miettiä toisen ihmisen kohdatessa, saavatko tekomme tai sanamme toiselle hyvää mieltä. Toki sitä aina välillä päästää sammakoitakin suustaan, jokainen mokaa, mutta arkipäivän rakkautta ja ystävällisyyttä voi pirskotella kaikissa kohtaamisissa. Sitä voi osoittaa teoissa, kirjoituksissa, puheissa, eleissä ja ilmeissä.

VAstaisku ankeudelle

7 Asenne ratkaisee

Elämässä on asioita, jotka on tehtävä ja joista ei niin välitä. Aina käytännön arjen muuttaminen ei ole helppoa tai edes mahdollista, mutta ajatusten ja asenteiden muuttaminen voi silloin toimia. Meidän ei ole pakko elää pakon ohjaamina! Asioita vain tapahtuu ja ne ovat erilaisia.

Pelkästään mukavan elämän tavoittelu ja hyvien asioiden varmistelu nyt ei vain ole elämässä mahdollista. Emme voi mitenkään hallita tätä kaikkea. Mutta useimmiten voimme tarkastella tapahtumia useista eri näkökulmista.

8 Sinun ei tarvitse olla selviytyjä loppuelämääsi

Vaikka olisi selviytynyt elämässään isommistakin haasteista, kenenkään ei tarvitse olla lopun elämäänsä selviytyjä. Kun elämä sitten helpottaa, voi hyvin alkaa antaa itsensä elää elämää, jossa mikä vain on mahdollista. Elämää, jossa ei määrittele itseään enää kokemusten kautta, vaan tämän hetken kautta.

Elämän ei tarvitse olla selviytymistä, raahautumista ja ahdinkoa. Elämä voi olla hyvää, onnellista ja nautinnollista.

VAstaisku ankeudelle

9 Kiitollisuus ei mahdu samaan hetkeen pelon tai negatiivisuuden kanssa

Kun kaikki toimii, on helppoa olla kiitollinen. Se, että keskittyy kiitollisena arjen hyviin puoliin ja irrottautuu asioiden murehtimisesta, mitä ei voi muuttaa tai mihin ei voi vaikuttaa, keventää oloa. Kiitollisuus ei mahdu samaan hetkeen negatiivisuuden kanssa.

Toki elämä on lahja, joka ei aina tule kauniissa paketissa. Elämä on lahja, joka tuntuu joskus jopa ihan paskalta. Mutta silti, jokainen hetki voi olla oikea ymmärtää arjen ihmeellisyys. Vaikka elämästä iloitseminen ja sen arvostaminen voivat olla välillä opettelemista, eikä aina jaksa tai huvita edes, niin jokaisesta päivästä voi pyrkiä tekemään kiitollisena parhaan mahdollisen kokemuksen niin itselle kuin muille.

10 Anteeksiantamalla vapautat itsesi

Vihaakin saa tuntea, muttei siihen kannata jumittua. Ei tarvitse myöskään unohtaa väkisin, selitellä, syyllistää, kostaa eikä kärsiä. Kun pystyy antamaan anteeksi, se ei muuta väärää oikeaksi. Mutta se muuttaa usein sen tyypin elämän, joka pystyy anteeksiantoon.

Koska mitä auttaisi, jos vihaisi? Vääryys on jo tapahtunut. Ei voi muuttaa mennyttä, mutta tästä hetkestä lähtien voi alkaa taas elää. Vihaaminen on helppoa. Ole rohkea ja lakkaa menemästä helpoimman kautta.

Lämmin kiitos jokaiselle, joka on lähettänyt minulle viestejä ja sydämiä Sisäinen minä -kirjaani koskien tai muuten vain. Kiitos myös jokaiselle, jonka kanssa olen jo tehnyt kirjakauppoja. Ilman teitä kaikkia ei olisi tätä blogia eikä myöskään kirjojani.

Mahtavaa sunnuntaita! P.s. Kuvat ovat joulukuisesta Tallinnasta. Ei lunta, mutta kylmää ja kaunista.

Lue myös: Sisäinen minä – Uusi elämä eron jälkeen -erokirja ja Stressiä vähentävä To do -lista viikonlopulle

VAstaisku ankeudelle