Sinäkin pystyt mihin vain

Kyllä. Sinäkin pystyt mihin vain. Ja minä myös.

Eilen aamulla se kirkastui, työmatkan pituisen metroikkunameditaation ja viiden minuutin linnunlaulukävelyn jälkeen. Jos sinä Jemppa et usko itseesi, niin kuka sinuun uskoo!

Siltä istumalta tai enemmänkin siltä askeleelta tein asennemuutoksen: jos joku muu pystyy, niin minäkin pystyn. Piste.

Huomasin, että kuin vaivihkaa olin alkanut aliarvioida taitojani ja osaamistani viime viikkojen aikana, kun olen surffaillut työpaikkailmoituksia läpi. Montaa paikkaa tutkiessani olin jo valmiiksi sanonut hiljaa mielessäni itselleni, että no tuota on ihan turha hakea, et saa sitä kuitenkaan, koska aina on joku, joka on sinua parempi tai osaavampi. Älä kuule muuten hae tuotakaan, koska sekään ei salettiin natsaa.

No totta helvetissä aina löytyy sellainen parempi, koulutetumpi, osaavampi ja taitavampi ihminen, mutta se ei tarkoita, ettenkö myös minä voisi onnistua ja saada jotain duunia, joka todella innostaa minua. Huomasin, että alitajuisesti toimin juuri niin, mistä olen monet kerrat kirjoittanutkin. Kiinnostavaa ilmoitusta katsellessani tein jo johtopäätöksen, etten kuitenkaan saisi työtä tai tarkemmin ajateltuna pääsisi edes haastatteluun, joten vapautin itseni kyseisen työn hakemiselta. Olisihan se turhaa, sillä en saisi paikkaa kuitenkaan. Suutarin lapsen kengät olivat siis joutuneet hukkaan, onneksi vain hetkellisesti.

Aargh.

Tuollaisella asenteella, jonka käänsin ajatuksillani takaisin jos joku muu pystyy, minäkin pystyn -kelaan, on turha tehdä mitään. Jos noin ajattelee, voi ihan yhtä hyvin lakata tekemästä ja kuihtua huomaamattomaksi.

Ja sellaiseenhan minä en suostu.

Päätin alkaa jälleen uskoa itseeni oikein kovasti. Päätin jälleen alkaa uskoa unelmiini oikein kovasti. Päätin, että nyt teen niin kuin sydän sanoo ja hiljennän sen sisäisen narisijan enkä anna sille enää sananvaltaa missään asiassa. Tiedän kyllä mitä osaan ja jos en osaa jotain, opin nopeasti. Näinä aikoina töitä on vaikea saada, mutta ei niitä saa silloin ainakaan, jos vähättelee itseään ja ammattitaitoaan. Se on jännä, miten itseltään ihminen voi vaatia niin paljon enemmän kuin muilta ihmisiltä. En hetkeäkään usko että joku ystäväni ei voisi saada haluamaansa työtä, uskoisin hänen mahdollisuuksiin ihan täpöllä! Mutta itseni kohdalla tämä toteutus on hieman ontunut. Nyt on muutoksen aika.

Ai että kuulkaas tuntuu hyvältä nyt, kun kaikki tiet ovat avoinna ja mikä tahansa on mahdollista. I can do it, you can do it!

Reipasta viikonloppua!