Puhu ventovieraalle
Tänään haastan sinut olemaan rohkea ja puhumaan ventovieraalle!
Sain maanantaina iltapäivällä yllättävän puhelinsoiton. Jo tiistaina aamupäivällä olin tapaamassa minulle soittanutta ihmistä. Tapaamiseen kävellessäni mietin ystäväni sanoja bussissa eräänä talvisena torstai-iltana, kun päivittelin hänelle silloin edessä siintävää työtilanteen muutosta. Viisas ystävänihän totesi tuolloin, että älä ressaa, yksi puhelinsoitto voi muuttaa sun elämän. Hänellä ei mielestäni ole selvänäkijän kykyjä, mutta ihmeellisen totta hän puhui silloin. Yksi soitto saattaa muuttaa elämän. Tai sitten ei. Moni asia on pienestä kiinni. Tämän puhelinsoiton merkitys arjessani jää nähtäväksi, mutta asia selvinnee ennen juhannusta.
Toki soitto liittyi työasioihin. Ja koska olen tällä hetkellä työllistynyt varsin hyvin freelancerina ja vahvasti miettinyt opiskeluakin, menin tapaamiseen hyvin kevein mielin ja ilman tunnetta siitä, että minun on pakko onnistua. Sen sijaan ajattelin, että tulee tässä käymään niin tai näin, olen onnellinen ja tyytyväinen tässä ja nyt. Ja kun fiilis tai tilanne ei ole höystetty pakon tunteella, asiat sujuvat vaivattomammin, kepeämmin, flow on voimakas, kaikki vain virtaa ja hyvän dominoefekti rullaa eteenpäin.
Positiivinen palaute herättää ihmisen eloon
Mutta pakko (hihihi!) sanoa, että olen vieläkin erittäin otettu ja kiitollinen, että minut oli noteerattu. Jo se sai itseeni lisää virtaa ja rutkasti motivaatiota. Pienikin huomiointi ja myönteisen palautteen saaminen kun tekevät ihmiselle valtavasti hyvää. Useinhan se on niin, että jos mitään ei kuulu perästä, homma on ookoo. Ja sitten jos kuuluu perästä, niin usein kuuluu jotain negatiivista eikä aina välttämättä kovin rakentavaakaan. Pyrkikäämme siis kauniisiin sanoihin aina kun on aihetta!
Siitä tuli mieleeni se, kun joitain viikkoja sitten matkasin raitiovaunussa viisivuotiaani kanssa ja näin keski-iän ylittäneen rouvan, jolla oli mielestäni tosi hyvä farkkutyyli ja jalassa maailman ihanimmat tennarit! En saanut silmiäni irti noista tossuista, koska ne olivat niin nätit ja pirteät. Kun sitten huomasin, että rouva jää samalla pysäkillä pois kuin mekin, niin en voinut olla kehaisematta kyseisiä jalkineita. Hän kiitti iloisena ja kertoi saaneensa tossut lapsiltaan äitienpäivälahjaksi, kertoi merkinkin, jotta voisin etsiä samanlaisia.
Tästä sitten Facebookissa kirjoittaessani sain vastausvyöryn, jossa moni kertoi tekevänsä tuota päivittäin, kehuvansa toisia, ihan vieraita ihmisiä. Pyrin kyllä huomioimaan kanssaihmisia ja välillä jään suustani kiinni jonkun tyypin kanssa, mutta pakko myöntää, että se kehuminen ja hyvien asioiden huomiointi välillä unohtuu arjen kiireessä ja eteenpäin porskuttaessa. Tai aina ei kehtaakaan, vaikka haluaisi, enkä oikein tiedä edes, että miksei kehtaa? Olen kuitenkin alkanut opetella tuota tapaa, että rohkenisi ja uskaltaisi sanoa ventovieraillekin positiivisia asioita, sillä useimmiten niistä tulee hyvä mieli useammalle. Ja kun monilla on hyvä mieli, se lähtee leviämään joka suuntaan. Maailmasta tulee aika vähällä jo hieman parempi paikka olla.
Sinut on haastettu: Puhu ventovieraalle
No sitten keksin kehittää seitsemän päivän haasteen, jossa viikon ajan muistutetaan itseä jostain hyvästä asiasta kaikkien maailman epäkohtien, negatiivisuuksien ja mässäilevien lööppien sijaan. Tällainen haaste voisi alkaa maanantaina, mutta nytpä aloitan sen tänään keskiviikkona, koska voin!
Tämän päivän haasteena onkin sanoa ventovieraalle ihmiselle jokin positiivinen asia liittyen ihan mihin tahansa. Se voi olla kehu hänen vaatteestaan, kauniista hymystään, myönteisyydestään, säästä tai vaikkapa joukkoliikenteen sujuvuudesta. Puhu sille tyypille, joka matkustaa kanssasi päivittäin samalla hissillä. Kerro kohteliaisuus hänelle, joka tulee joka aamu samalla bussilla kanssasi. Yllätä hänet ja itsesikin!
Ne muut eivät tee maailmasta parempaa paikkaa elää, vaan sinä teet. Ole sitä, mitä haluat maailmassa kohdata ja saada takaisin. Uskalla loistaa ja rohkene olla valo, silloinkin kun ympärillä olevien aurinko ei paista niin kirkkaasti kuin omasi.
Jotta voisi tehdä hyvää, ei tarvita retriittejä Balilla tai meditoimista jalat ristissä! Toki hyviä keinoja nekin, mutta kaikista tärkeintä on löytää maailmaa ja ihmisten fiilistä parantavia keinoja, jotka voit poimia arkeen tältä istumalta. Jos asiat ovat liian vaikeita, ne jäävät helposti kiireen jalkoihin ja toteuttamatta.
Haaste yksi tulee siis tässä: Sano jollekulle ventovieraalle jokin myönteinen asia. Ja haasta mukaan myös kaverisi ja perheesi! Laitetaan hyvää jakoon oikein reilussa mittakaavassa!
En malta kuulla, mitä kaikkea saatte aikaan, te arjen ihmisenkelit. Toivon, että palaatte tänne blogiini kertomaan ja jakamaan kokemuksianne!
Kepeää keskiviikkoa!
Comments are closed.