Oi mikset sä nuku
Siis apua, nyt kaikki vanhemmat linjoille ja vinkkejä jakamaan, miten pienen yksivuotiaan saa nukkumaan kunnolla.
Viime yönä meillä valvottiin taas neljästä aamukuuteen asti. Alkaa loppua toivo tämän pienen heräilijän kanssa. Nyt uusin juttu on siis se, ettei heräämisen jälkeen aletakaan nukkua heti, vaan valvotaan. Viimeisen 13,5 kuukauden aikana nukutut kokonaiset yöt, siis esimerkiksi sellaiset, että yhtäjaksoista unta on saatu seitsemän tuntia, ovat laskettavissa yhden ihmisen käsillä ja varpailla. Ei kovin lohduttavaa, kannustavaa tai ainakaan kovin iloinen juttu. Ei 34-vuotiaana jaksa valvoa! 34-vuotiaana tahtoo nukkua!
Viime yönä kyllä mietin ankarasti sitä, miksi lähdin uudestaan tähän rumbaan. Olivathan asiat itselläni jo vallan hyvin mitä tulee jälkikasvuun. Mutta sitten päätinkin laittaa elämäni kokonaan uusiksi jonka seurauksena perheeseemme saapui pikkutyranni ihana pieni vauveli, joka pärjää ilmeisen vähillä unilla.
Mutta, kun samainen pikkutyyppi vihdoin aamulla nukahti (viereeni varpaat välillä naamallani ja muutenkin päälläni kierien) ja aamulla heräsi hyväntuulisena ja (lattialla nukkunut) puolisokin toi kahvia sänkyyn, tuntui taas siltä, että elämä alkaa voittaa.
Mutta kyllä se vain se jatkuva herääminen ja vielä pahemmalta tuntuva tuntien yövalvominen voivat viedä ihmisestä sen terävimmän vedon pois. Ihmettelen, miten sitä vain jaksaa porskuttaa puoliteholla ja huonoilla unilla. Kun saan vihdoin nukkua ja olen täysissä voimissani, teen varmaan jotain suurta ja ihmeellistä.
Mutta eihän tällaiselle voi olla äkäinen:
Onnenlähteet
Olispa mulla antaa sulle vinkkejä. Vinkkien sijaan tarjoan vertaistukea. Meillä 1,5 -vuotias tytön tylleröinen valvottaa yhä edelleen vanhempiaan öisin ja juuri tuolla tavalla valvoen pitkiäkin pätkiä kerrallaan keskellä yötä. Muutama viikko sitten valvoimme 00-04. Sitten nukuimme klo 7 asti ja nousimme ylös. huhheijaa. Puoliteholla mennään siis täälläkin. Kaipa se käänne parempaan jossain kohtaa tulee. Siihen asti ihmetellään, miten kummassa sitä ainakin vielä toistaiseksi jaksaa ja miten sitä ei totta tosiaan voi olla ärtynyt pienille, rakkaille, kullanmuruille. Ei varsinkaan, kun ensimmäisenä aamulla toinen tulee silmät kirkkaina, hymy kasvoillaan antamaan pusuja ja huutelee äitiä <3
emmi
Mä niin tiedän tuon tunteen. Meidän poika oli 1,5v ikään mennessä nukkunut kolme kertaa elämässään vähintään 6h putkeen! Meille syntyi sitten toinen lapsi (esikoisen ollessa siis 1,5v), nyt 10-viikkoinen tyttö. Ja nyt meillä nukkuu molemmat lapset. Tai siis vauva toki herää kahdesti syömään, mutta esikoinen nukkuu n. 5 yötä viikossa heräämättä ja silloin kun herää niin yleensä nukahtaa pian uudestaan kun menen istumaan hetkeksi hänen huoneeseensa. Ennen saattoi useinkin olla joka yö 2-3h hereillä tai vaihtoehtoisesti heräillä vähän väliä. Meillä auttoi päiväunien lyhentäminen ja öisten palveluiden lopettaminen (vesipullo ja meidän sänkyyn ottaminen). Poika nukkuu nyt 1,5h päiväunia entisen 2h sijaan.
Jenny B-H
Onnenlähteet: Kiitos, vertaistukikin on jo hyvä! Toivottavasti teilläkin pian aletaan nukkua täysiä öitä.
Emmi: Kiitos kommentistasi! Hienoa, että teillä nukutaan, se antaa toivoa minullekin 🙂 Mekin olemme harkinneet, että jättäisi toiset päikkärit pois. Lopetin imettämisen kun kuopus oli 11 kk ja sen jälkeen meni viikkoja, ettei hän edes kaivannut yöruokaa, mutta nyt ollaan taas lipsuttu tuohon mainitsemaasi palveluun. Täytynee jättää tuttipullon kiikuttaminen yöaikaan kokonaan pois ja myös toi omaan sänkyyn ottaminen tuntuu saavan tytön vain enemmän hereille. Yöllä sitä väsyneenä välillä yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin, vaikka se voi kostautua sitten myöhemmin kuitenkin.