Irti odotuksista
Tänään törmäsin kaverini ihan mahtavaan statukseen Facebookissa, jossa hän totesi, että henkinen varmuus jostain tulevasta on fiktiota ja suloinen valhe. Hän pohti myös jotenkin näin, että mitä vikaa epävarmuudessa ja sen hyväksymisessä on. Että mieluummin kannattaisi olla avoin kaikelle mahdolliselle eikä antaa pääkoppansa rajoittuneille käsityksille valtaa.
Oi, miten viisas kaverini olikaan!
Sitten luin muistivihkoani, jonne olin kirjannut seuraavan lauseen:
Jätä turhat odotukset ja keskity elämiseen.
Elämä antaa, elämä ottaa. Se palkitsee ja koettelee. Siksi se ehkä onkin välillä niin haastavaa, toisinaan taas helppoa. Välillä elämä on raivostuttavan ihanaa, toisinaan ihanan raivostuttavaa.
Itsellänikin on aina vain liikaa odotuksia, mielikuvia, käsityksiä ja tottumuksia. Yhä edelleen tunnen olevani toisinaan jumiutunut vanhoihin tottumuksiini. Aina vain olen liian malttamaton ja kärsimätön ja tahtoisin saavuttaa asioita nyt heti. Joskus epävarmuus tulevasta todella koettelee. Toisinaan tahtoisin kristallipallon!
Kun oikeasti mistään ei ole varmuutta, niin mitä väliä odotuksilla käytännössä on. Kannattaisi vain lakata odottamasta asioita, ne tapahtuvat sitten, kun on oikea aika.
Jätänpä siis turhat odotukset ja keskityn elämiseen!
Tänään (ja tulevaisuudessa) yritän muistaa, että elämä paljastaa salaisuutensa vähitellen, ei meidän aikataulujemme mukaan.
Päästän irti vanhasta ja otan ilolla vastaan sen, mitä tuleman pitää. Ah. Helpottava ajatus.
Reipasta torstaita! (Meinasin kirjoittaa tiistaita, olen siis todella lomalla!!)
Jukka
”Kun oikeasti mistään ei ole varmuutta, niin mitä väliä millään käytännössä on.”
Ei muulla, kuin että asenteensa voi valita. Valitseeko välinpitämättömyyden vai elämästä nauttimisen. Tai jotain muuta… Klishee, mutta mukava sellainen. 😉
Ilon vuosi
Juurikin näin 🙂 Silloin, kun päästää irti, niin yhtäkkiä huomaa että alkaakin tapahtua… vaikkakin joskus eri tavalla kuin oli suunnitellut, eli paremmin 🙂 Otetaan me siis vaan vastaan mitä annetaan <3 Ihania lomapäiviä sinulle, ja kiitos kun jaksat postailla lomallakin <3
Jenny B-H
Ilmaisin itseäni hieman huonosti ja muutinkin tuon millään-sanan odotuksiksi 🙂
Mutta siis toki monellakin asialla on väliä ja erityisesti juuri sillä omalla asenteella, minkä sinäkin mainitsit! Juuri noin!
Lähinnä kai mietiskelin just niitä odotuksia ja erityisesti tulevaisuuden odottamista. Ja onhan haaveet ja unelmatkin hyviä, mutta liikaa ei kannata odottaa, ettei unohda elämistä 🙂
Vaikea teema, hih!
Jenny B-H
Minä päätin päästää irti muutamastakin jutusta, ja olo on keveä 🙂 Nyt vain jännityksellä odotan, mitä elämä tuo tullessaan.
Ihania loma- ja työpäiviä sinullekin ja kiitos, että luet 🙂
Elämänlanka
”henkinen varmuus jostain tulevasta on fiktiota ja suloinen valhe. Hän pohti myös jotenkin näin, että mitä vikaa epävarmuudessa ja sen hyväksymisessä on”
Tartuin nyt noihin pariin sanaan, mitkä jäivät vaivaamaan. Onko kirjoittajan uskomus siis se, että ”henkinen varmuus” tarkoittaa kiveenhakattuja suunnitelmia, joista ei jousteta missään tapauksessa? Epärealistisia prinsessalinnoja?
tämä jätti kyllä minut nyt aikalailla ymmälleni ja jokainen meistä tulkitsee lukemaansa omalla tavallaan… Minulle ”henkinen varmuus” tulevaisuutta kohtaan on itsetuntemusta, -luottamusta ja -varmuutta sekä luottamusta elämään (realistiset unelmat, tavoitteet). Sen vastakohta voisi olla vaikkapa näköalattomuus: ei tiedä mitä haluaa, ei usko saavuttavansa unelmiaan, joten oikeastaan luovuttaa jo ennenkuin on ehtinyt kokeillakaan, jne. (henkinen epävarmuus?) Kun ihminen on tasapainossa ja em.palikat kunnossa, eivät muutokset ja epävarmuus hetkauta koko paattia kumoon – silloin on myös tarvittaessa valmius muuttaa suuntaa.
Epävarmuuden sietokyvystä tai valmiudesta muutostilanteissa olen kylläkin täysin samaa mieltä;) epävarmuus ja muutostilanteet usein paljastavat meistä ihmisistä uusia puolia mutta myös voimavaroja. Tilanteen tunnistaminen & hyväksyminen ovat avainstepit, joiden jälkeen ratkaisujenkin löytyminen on mahdollista.
Jenny B-H
Mahtavaa, miten tämä herättää keskustelua!
Minä jotenkin ajattelin henkisen varmuuden tarkoittavan (tässä) esimerkiksi omassa päässä luotuja mielikuvia joistain asioista. Että on ajatellut jonkin asian jo valmiiksi olevan jonkinlainen, on jotenkin urautunut kaavoihinsa eikä uskalla ajatella muita vaihtoehtoja. Ja sitten pitää sitä ainoaa tietä, jonka kykenee kuvittelemaan, täysin varmana ja turvallisena. Että sitä kun noudattaa, mikään ei mene pieleen.
En tiedä, voin olla aivan hakoteillä, mutta itselleni tulivat nämä asiat siitä mieleen. Ja että henkisestä varmuudesta irti päästäminen voisi tarkoittaa sitten heittäytymistä ja asioiden tekemistä uudella tapaa, itsensäkin löytämistä uusin keinoin.
Mutta tosiaan, jokainen tulkitsee lukemaansa(kin) omalla tavallaan 🙂
Totta tuokin, mitä sanoit voimavarojen löytymisestä muutostilanteessa. Jostain juuri luin (ja kirjasin ylös), että pikku asioilla on kyky painaa mielemme maahan, mutta isojen ongelmien ratkaisemiseen löytyy valtavia voimavaroja. Itsessäni tunnistan tuota helpostikin.
Ja sekin vielä, että mitä enemmän näitä asioita pohtii, sitä ristiriitaisemmaksi myös omat ajatukset tuntuvat muuttuvan. Että välillä jokin asia on helppo omaksua, välillä taas ei. Väsymykselläkin voi olla osansa 🙂
Kivaa viikonloppua!