Vapautta on valita kukkakaalikeitto

Tänään ajelin työhuoneelle ja ajattelin sitä, että onpa ihanaa, kun ei tavallaan ole pakko tehdä mitään, mitä en halua. Okei, on ”pakko” tehdä tiettyjä asioita, kuten töitä, syödä ja nukkua, mutta niihinkin asioihin voin suhtautua kuin ne olisivat maailman ihanimpia ihmeitä, joihin minulla on oikeus ja vapaus vaikuttaa.

Tosin yksi haastavampi työhomma minua aamusella mietitytti. Sitten aloin ajatella, johtuisiko kaikki sittenkin vain minusta ja omista mielikuvistani? Oliko minulla ollut tästäkin työtehtävästä ajatus, että se sujuu vaivatta ja sitten kun todellisuus on toinen, alkaa lannistuttaa. Olenhan päättänyt, että en ota tehtäväkseni mitään, mikä aiheuttaa stressiä, mutta näköjään yksi haastavampi homma pääsi jälleen luikertelemaan tehtävälistalleni. Onneksi kaikki asiat ovat aina ratkenneet tavalla tai toisella, joten ei hätää tässäkään. Hengitellen ja askel kerrallaan eteenpäin, se toimii. Nyt on näin ja kohta taas toisin! Aikaa on vielä.

Olen ollut harva se päivä sijaistamassa ryhmäliikuntatunteja ja täytyy sanoa, että tämä jumppien tuuraileminen sopii minulle ihan parhaiten. Ei tule sellaista oloa, että on pakko mennä ohjaamaan, vaan voin ohjata, koska haluan, jaksan ja ehdin. Virtaa on riittänyt ja mukava on ollut saada uusilta asiakkailta myös palautetta.

Vaikka teen mielelläni paljon ja montaa asiaa kerrallaan, nykyään ahdistun helposti, jos minulla on takaraivossa tunne, että minun on pakko tehdä jotain. Pakkopakkopakko. Joskus pakko toimii motivaattorina, mutta useimmiten se on huono keino saada asioita tapahtumaan. Pakkoon liittyy niin vahva negatiivinen kaiku ja pakkotilanne on kaukana vapaudesta, jota arvostan nykyään äärimmäisen paljon. Ja vapaus tarkoittaa minulle ensisijaisesti mahdollisuutta tehdä omia itselleni mieleisä valintoja, kuten Facebookissakin kirjoitin. Ei tarvitse lähteä hiihtopummiksi Alpeille, jättää perhettä ja ystäviä ja muuttaa Berliiniin, irtisanoutua duunista. Arjessa voi hyvinkin tehdä pieniä valintoja, jotka saavat olon tuntumaan vapaammalta. Voi tunnustella vaihtoehtoja ja miettiä, mikä sopii itselle parhaiten.

Aika ajoin kannattaa myös miettiä omia arvojaan ja listata niitä paperille. Itse tein näin viimeksi marraskuussa, kirjoitin viisi tärkeintä arvoa ylös. Uskon vakaasti siihen, että niin arvot kuin elämäntilanteetkin muuttuvat. Tulee hetkiä, jolloin jokin arvo menee toisen ohi. Kun itselle tärkeitä ja mieleisiäkin asioita kirjaa ylös, esimerkiksi vuoden päästä on helppo tarkistaa, ovatko ne vielä itselle tärkeitä vai onko jotain muuta tullut tilalle. Ja sitten ei muuta kuin toimimaan niiden omien arvojen mukaisesti. Jos omat arvot ja oma toiminta ovat jatkuvassa ristiriidassa keskenään, en usko, että silloin voi olla kovin tyytyväinen omaan arkeen.

Toki minulle ovat todella tärkeitä asioita perhe, se, että tulee taloudellisesti jotenkin toimeen, olen terve, tykkään työstäni ja voin auttaa kanssaihmisiäni, mutta kyllä minulle vapaus tehdä asioita ja vapaus tehdä valintoja merkitsee myös paljon. Vapaus valita joka ikinen päivä oma asenteeni ja suhtautumiseni eri asioihin, ihmisiin ja tilanteisiin. Vapaus valita myönteisyys, ilo tai vaikkapa se, syönkö nyt lounaalla salaattia vai kukkakaalikeittoa. Vapaus valita se, millainen haluan olla juuri tässä hetkessä ja tästä eteenpäin.

Tove Janssonin sanoja lainatakseni: Vapaus on tärkeintä.

Vapaus valita ja päättää, parasta! (Kuva: Pinterest)

Vapaus valita ja päättää, parasta! (Kuva: Pinterest)