Chillaa vähän

Tulipa piipahdettua iki-ihanassa Tukholmassa. Joillekin kanssamatkustajille olisi tehnyt mieli sanoa muutama sananen, kuten Chillaa vähän. Onneksi useimmilta chillaus sujui, mutta oli niitäkin, joilta ei sitten ollenkaan. Jotkut puhuivat lapsilleen ja puolisolleen tosi rumasti: Älä sitä, älä tätä, älä nyhjää siinä, varo sen laukkus kanssa prkele, lopeta toi, älä nyt ole tollanen ääliö ja tätä rataa.

Uskon, että joillekin tuo tuohon tapaan nimen omaan perheenjäsenille puhuminen on automaatio, vähän kuin jatkuva valittaminenkin. Sitä ei ehkä edes huomaa, että puhuu jotenkin rumasti. Siksi onkin hyvä välillä pysähtyä miettimään, että mitä ja miten puhuu. Tiukastikin voi sanoa ilman, että sanoo toiselle ilkeästi.

Japp!

Kun reissaa lasten kanssa tai on paikassa, kuten laivaterminaalissa, jossa on paljon väkeä kapsäkkeineen, niin mitä pidemmät lehmänhermot, sitä rennommin kaikki sujuu. Mitä lyhempi pinna, sitä huonompi reissu pätee yhtä lailla myös. Mutta miksi antaa kenenkään pompotella itseä tunteesta toiseen? Kyynärpäätkin kannattaa pitää visusti hipomassa omaa puseroa. Aikuiset ihmiset ryysimässä buffapöytään tai matkalippuja hakemaan ei ole kovin rakkaudellinen näky.

Iki-ihana Gamla Stan.

Toki joskus hermo menee, sellaista se elämä on. Mutta jos nyt vaikka se oma lapsi huutaa ja makaa ravintolan lattialla, siinä vaiheessa ei auta itsen alkaa huutaa. Joillain oli tunteet vain ihan tosi pinnassa. On hyvä muistaa se, että mikä itsestä tuntuu tavalliselta, voi tarhaikäiselle tai isommallekin mukulalle olla seikkailuista suurin. Silloin myös jännityskierrokset saattavat nousta tappiin. Ja jos matkaa alle parivuotiaiden kanssa, se nyt useimmiten on niin, että esimerkiksi ruokarauhaa ei ole samalla tavalla kuin romanttisella illallisella tinder-deitin tai puolison kanssa. Empiiristä tutkimustietoa löytyy, jo viisivuotias jaksaa paljon paremmin ruokapöydässä, puhumattakaan 14-vuotiaasta.

Kuninkaanlinnassa vietimme 1,5 tuntia. Suosittelen!

Meillä sujui reissu erinomaisissa tunnelmissa, ehkä juuri kaikkien kolmen matkustajan lehmänhermojen takia. Mutta tuli mieleen hetki, kun viisivuotiaani pari viikkoa sitten oli matkalla puheterapiaan ja oli villihköllä tuulella. Kun sitten kysyin, miksi hän on hieman villi, vastasi hän, että no siks ku mua jännittää. Niinpä. Samassa muuten mietin, osasinko itse tuossa iässä sanottaa tunteitani yhtä hyvin, tuskin, taisin oppia sen vasta joskus 30+.

Ihastuttava kukkakauppa Christoffers Blommor Gamla Stanissa.

Moni varmasti lähti hakemaan Tukholmasta kivaa reissua ja mukavaa yhteistä kokemusta, joka ehkä oli lastattu liiallisin odotuksin, liian lyhyin hermoin ja liiallisen talvilomastressin kera. Erityisesti jos niin, niin kannattaa muistaa yksi lause: Relax. Nothing is under control. Rentoudu. Mikään ei ole kontrollissa.

Tässä alla paras matkavinkkini niin itselleni kuin muillekin matkustajille kaikille tuleville ja ikimuistoisille reissuille. Oli kohde sitten Tukholma tai mikä tahansa.

Chillaa vähän. Mäkin chillaan.

Toimii!

Leppoisaa loppuviikkoa.