Energiaa joka päivään loman jälkeen – 3+6 vinkkiä
Loppuiko loma, ottaako päähän? Vaikka työ olisi kuinka mielekästä, niin muutos on aina muutos ja hitaille aamuille sanominen toisinaan haikeaa. Ei kuitenkaan ole mitään hätää, omasta viime viikon kokemuksestani tiedän, että se tunne varmasti useimmilla helpottaa parissa päivässä. Tärkeää on se, miten asiaan itse suhtautuu. Ja jos on ollut ihana ja leppoisa loma, on ihan ymmärrettävää, että sen toivoisi jatkuvan. Mutta ethän jatka eloasi sillä ajatuksella, että kohtahan se on joulu!
Vietä aikaa rakkaidesi kanssa.
Siis uusi kuukausi, uudet kujeet! Vaikka toivon kesän jatkuvan, tunsin pientä helpotusta aamulla herätessäni siitä, että on elokuu, seuraava suosikkikuukauteni heinäkuun jälkeen. Ihmiset alkavat pikku hiljaa palata töihin, haastateltavia löytyy helpommin, aikatauluja on vaivattomampaa sovitella yhteen ja toivottavasti saan rutkasti uusia juttutilauksia. Tämä viikko mennään vielä kesän vanhoilla höyryillä, mutta sitten kalenteri ammottaa tyhjyyttään. Työt ovat siis erittäin tervetulleita. Silti olen superkiitollinen siitä, että edes pystyin lomailemaan lähes täyden kuukauden pieniä työkeskeytyksiä lukuun ottamatta.
Katsele ihania asioita.
Hyvät ja huonot rutiinit
On myös mukava palata rutiineihin, sillä kesällä tuli elettyä aika pellossa niin ruokailujen kuin liikunnankin suhteen. Vaikka sitä aina kuvittelee, että ehtii reissata, mökkeillä ja silti treenata kuten ennenkin tai jopa enemmän, niin pakko sanoa, etteivät asiat tälläkään kertaa menneet ihan niin kuin kesän alussa kuten kuvittelin. Mutta pääasia on se, että keho sai lepoa ja tauko jumppaohjauksistakin teki hyvää henkisesti ja fyysisesti. Ja vaikka rutiinit ovat hyvästä, hyvästä on myös niiden rikkominen, kuten itse kesällä tein. Silloin kun poistuu sieltä kuuluisalta mukavuusalueelta ja tekee asioita uudella tapaa, silloin tapahtuu uusia asioita.
Avaa silmät pienille yksityiskohdille.
Tee retkiä.
Kolme vinkkiä jaksamiseen
Eräs kaverini kysäisi, mitkä ovat omat kolme vinkkiäni jaksamiseen ja energisempään minään silloin, kun sohvannurkka houkuttelee liikaa. Nämä tulivat samantien mieleeni ensimmäisinä:
1 Liikunta! Ihan sama mikä liikunta. Välillä pitää juosta niin kovaa kuin jaksaa tai paukuttaa raivokkaasti nyrkkeilysäkkiä. Tai venytellä hitaasti ja antaumuksella tai joogata itsensä tainnoksiin. Tai nostaa rautaa niin, ettei yhtäkään toistoa enää jaksaisi tai sittenkin pyöritellä niveliä, heilutella itseään ja rullailla ja ojentaa. Keho kaipaa tuota kaikkea ja on taito oppia kuuntelemaan, mitä se tänään toivoo.
2 Tämän hetken hyväksyminen sellaisena kuin se on, näin on nyt -asenne. Aina siihen ei to-del-la-kaan pysty, mutta harjoitteleminen tekee mestarin. Useinkaan vastaan paneminen ja barrikadeille nouseminen ei tilannetta paranna, vaan se, että hyväksyy hetken ja sitten alkaa miettiä keinoja, jolla tilanteen ratkaisee, jos kyse on jostain pulmallisesta.
3 Minitaukojen ottaminen ja kivojen asioiden tekeminen joka päivä, viisi minuuttia kerrallaan riittää jo piristämään ja innostamaan. Tätä aion vaalia joka päivä monta kertaa, koska tämä on ehdottomasti yksi suurimpia energianlähteitäni.
Toivotan sinulle ihanaa elokuuta! Olisi ihanaa, jos paljastat omat vinkkisi siihen tilanteeseen, kun sohva vetää puoleensa ja olo tuntuu vetämättömältä!
Pysähdy todella näkemään.
Käy paikoissa, joissa et ole koskaan käynyt (kuten porvoolaisella sisäpihalla).
Nanne
Itse ainakin tunnustan että olen liikaa elänyt sellaista ”sitkun sitkun & pitäisjapitäis” -elämää. Nyt olen yrittänyt opetella elämään niin, että jos kotona on joku ”pitäistehdä” juttu, niin joko se tehdään heti, tai sille suunnitellaan aikataulu milloin se tehdään tai sit se unohdetaan. Ja noi ”sitkun” jutut koskivat yleensä paikkoja joissa haluaisimme käydä. Mutta kun lomat ja viikonloput menevät niin kovin nopeasti. No miksei niissä voi käydä arkena, töiden jälkeen…?! Niinpä, kas siinäpä kysymys. Nyt ollaankin otettu noita hengähdystaukoja myös keskelle arkea. Ja taas jaksaa! ♥
Kirsi
Näinhän se menee … Asenteestahan se kaikki lähtee! Komppaan täysin sua Jenny ”näin on nyt asennetta”. Sairauslomani viides kuukausi pyörähti käyntiin, eikä loppua näy…Paljon mahtuu viiteen kuukauteen, mutta ”luulen” olevani vielä, ihan täysijärkinen! Ei se negistely vaan johda mihinkään…Otetaan elokuusta kaikki irti ja nautitaan♡ Ei ne elokuun leppeät kuutamoillat oo yhtään pöllömpiä♡
Orvokki
Pienikin tauko, vaikka erilainen päivä, katkaisee rutiinin. Ja saattaa olla, että niitä keskenään erilaisia päiviä tuleekin ketjussa. Hienoa.
Valokuvat tässä kirjoituksessa ovat huippua, kamera on löytänyt ajatuksia herättävät kohteet!
Jenny B-H
Kiitos paljon Orvokki viestistäsi. Näinhän se on, ettei päivät välttämättä ole samanlaisia. Mahtavaa uuden viikon alkua 🙂
Jenny B-H
Tsemppiä sinne Kirsi ja kiitos kommentistasi! Vaikka tuntuu, ettei mikään meinaa muuttua, niin kyllä se silti muuttuu. Tilanteet ovat erilaisia ja se lienee vain hyväksyttävä sekin! Elokuussa on vielä kesää jäljellä. Nautitaan lempeän hämäristä illoista <3 Kaikkea hyvää sinulle.
Jenny B-H
Kiitos Nanne kommentistasi! Juuri tuota samaa puhuttiin kotona, että ehtiihän sitä vielä elokuussa ja nimenomaan työpäivänkin jälkeen on elämää 😉 Tämäkin lienee pitkälti juuri itsestä kiinni, alkaa tehdä vain 🙂 Ihania kesäpäiviä sinulle!
maiju
Voi Porvoo on aina yhtä kaunis. Ihanaa elokuuta 😉
Jenny B-H
Kiitos samoin Maiju! Minulla on salainen ihastus kaikkiin vanhoihin kaupunkeihin. Siitä huolimatta, että haluan asua uudessa kerrostalossa 🙂