Eroon kaaoksesta

Tuttavani, pienen lapsen äiti, pyysi facebookissaan muiden vanhempien vinkkejä siihen, miten hallita arjen kaaosta kotona. Että missä välissä siivota, pyykätä ja hoitaa asioita, jos lapsen nukkuessa pitäisi itsekin levätä. Hyviä kysymyksiä, joihin hän sai hyviä vastauksia. Yksi kehotti sulkemaan silmänsä kaaokselta, toinen kertoi, että oli tehnyt kotitöitä vain lasten ollessa hereillä, kolmas ehdotti täsmäiskuja kaaokseen pari kertaa päivässä ja joku sanoi, että sotkua vain on opittava sietämään.

Itse olen ollut melko siivousfriikki aina. Ja etenkin nyt, kun vauvan kanssa on tullut oltua enemmän kotona, en vain ole sietänyt epäjärjestystä lainkaan. Tämä ei tosin tarkoita sitä, että meillä olisi aina siistiä. Ei ole, mutta pyrin kuitenkin sillä hetkellä siisteimpään mahdolliseen lopputulokseen. Enkä myöskään ole sitä tyyppiä, joka nauttisi kotitöiden tekemisestä. Mutta kun ympärillä on puhdasta, elämä on helppoa. Tähän lopputulokseen olen tullut kokemuksen kautta.

1. Hanki sinulle sopivan kokoinen asunto. On ihanaa, kun on tilaa, mutta olen aina tottunut asumaan tiiviisti ja kompaktisti. Olen asunut 4 ihmisen kanssa 52 m2:ssä kaksiossa, 68 m2:ssä kaksiossa ja 67 m2:ssä kolmiossa. Nyt meitä on viisi henkilöä 80 m2:ssä. Toki välillä tuntuu, että lisätila olisi kiva, mutta hyvin mahdumme. Tämän kokoisen kämpän jaksaa siivota.

2. Karsi turha krääsä. Itse mietin tovi sitten, tarvitsenko todella niitä satoja, valtavasti pölyä kerääviä Arabian vanhoja kahvikuppeja, puutarhatonttuja, seinälle kehystettyjä kuvia ja vanhoja 1960-luvun lelusotilasfiguureja. Voin kertoa, että olen pärjännyt hienosti ilman niitä kaikkia. Ja kun tavaran karsimisen makuun pääsee, se voi mennä vähän överiksi. Kaikesta ei tarvitse luopua.

3. Liikaa vaatteita? Vielä kaksi vuotta sitten minulla oli kaksi valtavaa Kirenan liukuovellista vaatekaappia täynnä vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Nyt asuni mahtuvat paljon pienempään tilaan, vaikka turhaa minulla on luultavasti vieläkin. Tyylinikin hieman muuttui tuolloin rockabillystä adult surferiksi, mutta pääpointti on, että otin jokaisen asun käsittelyyni. Milloin käytin tätä viimeksi? Kuinka usein olen tätä käyttänyt? Sopiiko se minulle? Onko koko oikea? Onko se rikki? Itselleni tekemän ristikuulustelun jälkeen oli helppoa raijata vaatteet Valtterin kirpputorille, missä kävin monta kertaa myymässä, tein hyviä tilejä ja sain ihmisiä onnelliseksi pöydästäni löytyneillä aarteilla.

4. Entäs ne kirjat? Kaikkia kirjoja ei ole mahdollista lukea, eikä myöskään säilyttää. Annan kirjoja (ja aikakauslehtiä) eteenpäin ystäville, kierrätyskeskukseen, olen myynyt niitä kirpparilla pilkkahintaan. Ne kirjat saavat olla, jotka hyllyyn mahtuvat. Kun ylitarjontaa alkaa löytyä, alan karsia. Ekoputiikki Nudge järjestää kirjanvaihtopäivän 21.5.

Porvoonkadulla asuessani vein lehtiä säännöllisesti rappukäytävään, josta naapurit nappasivat ajankohtaista lukemista mielellään mukaansa. Aion toteuttaa saman myös nykyisessä taloyhtiössä.

5. Hillitse lelumäärää. Vanhemmat tyttäreni osaavat jo pitää tavaramääränsä kurissa, mutta Piksulle on nuoresta iästä huolimatta kertynyt jo monenlaista kilisevää lohikäärmettä ja Ikean helistintä. Suurin osa on saatu lahjaksi. On ihanaa, että ihmiset muistavat, mutta olen alkanut informoida, että leluja emme tarvitse. Jos jotain tahtoo välttämättä tuoda, mieluummin sitten shoppaa vaikka kirpputorilta vauvalle vaatteita. Ja ne Mäkkärin lelut, niitä emme ottaneet ennen, emme nyt emmekä jatkossakaan. Pahinta krääsää ikinä.

6. Säilytä esineet, joita ilman et tule toimeen. Keittiössä on oltava tietyt ruoanlaittovälineet, jokaiselle on oltava riittävästi astioita, kylppärissä nyt vain ne pyyhkeet riippuvat naulakossa, eteisen kenkämeri saattaa olla ehdottoman tarpeellinen. Mutta: Viime muutossa laitoimme valtavasti astioita ja ruoanlaittovälineitä kierrätyskeskukseen. Puisia paistinlastoja ei tarvitse olla viittä, kahdellakin pärjää. Entäs sitten salaatinottimia, niitäkin yhdet riittävät mainiosti.

7. Pidä ne esineet, jotka ovat sinulle rakkaita. Tunnearvoa sisältäviä esineitä ei kannata antaa pois, vaan voit laittaa ne vaikka kellariin odottamaan parempia aikoja.

8. Säilytä tietty siisteysaste. Kun et päästä kaaosta räjähtämään kodissasi, on se helpompi ja nopeampi pitää suurinpiirtein siistinä koko ajan. Tiskaa astiat heti ruokailun jälkeen, pese pyykit säännöllisesti, älä säilö pestyjä pyykkejä muualla kuin vaatekaapeissa, imuroi kahdesti viikossa.

9. Hukutko paperiin? Tee stoppi postiluukusta tulevalle paperiroskalle. Kiinnitä oveen ei mainoksia -kyltti, tilaa laskut suoraan nettipankkiisi, kirjoita tieto lasten koulusta/tarhasta tuomista papereista heti kalenteriisi ja hävitä paperit, älä ota kadulla mainospostia vastaan, tilaa vain ne lehdet, joita haluat lukea. Kun saat kutsun jonnekin, ilmoittaudu heti. Kahden viikon päästä kutsu voi olla jo hukassa.

10. Kaikella on paikkansa. Kun jokaisella tavaralla on oma paikkansa, oli kyse sitten vessapaperista, passista tai kukkamaljakoista, ne löytyvät sieltä mistä pitääkin ilman etsimistä. Palauta esine omalle paikalleen heti, kun olet sitä käyttänyt (nyt en puhunut vessapaperista). Älä jätä mitään ajelehtimaan ja odottamaan kohta-hetkeä, sillä aina tulee jotain muuta eteen ja kas, missäs se passi olikaan.

11. Delegoi. Jotta et väsähtäisi lopullisesti, delegoi tehtäviä, jos vain mahdollista. Minussa tosin on hieman sitä vikaa, että mielestäni vain oma kädenjälkeni esimerkiksi imuroinnissa on riittävän hyvää. Siksipä olenkin jakanut vuoroja: minä imuroin kerran viikossa perusteellisemmin ja puoliso kerran viikossa sitten omalla tyylillään. Lisäksi hän kokkaa, teini tiskaa, 10-vuotias vie roskat ja on apuna pyykkituvassa. Jokaisella on oma hommansa, eikä kenenkään tarvitse tuntea itseään orjaksi omassa kodissaan.

12. Älä kerrytä krääsää muillekaan. Lahjat ovat kivoja, mutta kysy ensin, mitä ystävä/sukulainen tarvitsee. Älä anna lahjaksi mitään turhaa, mitä et itsekään tahtoisi saada. Lahjoita mieluummin aikaasi ja seuraasi, vie kaveria leffaan, syömään, tee ruokaa, hoida hänen lastaan. Ole läsnä, auta tarvittaessa ja kuuntele.

Aloin vasta päästä vauhtiin, mutta nyt lienee aika lopettaa. Huomasin, että voisin kirjoittaa aiheesta vaikka bestsellerin.

Voi ei, taas se äiti pistää mut imuroimaan ja lankkaamaan listoja. Mä vain tahtoisin chillata!