Irti odotuksista

Tänään törmäsin kaverini ihan mahtavaan statukseen Facebookissa, jossa hän totesi, että henkinen varmuus jostain tulevasta on fiktiota ja suloinen valhe. Hän pohti myös jotenkin näin, että mitä vikaa epävarmuudessa ja sen hyväksymisessä on. Että mieluummin kannattaisi olla avoin kaikelle mahdolliselle eikä antaa pääkoppansa rajoittuneille käsityksille valtaa.

Oi, miten viisas kaverini olikaan!

Sitten luin muistivihkoani, jonne olin kirjannut seuraavan lauseen:

Jätä turhat odotukset ja keskity elämiseen. 

Elämä antaa, elämä ottaa. Se palkitsee ja koettelee. Siksi se ehkä onkin välillä niin haastavaa, toisinaan taas helppoa. Välillä elämä on raivostuttavan ihanaa, toisinaan ihanan raivostuttavaa.

Itsellänikin on aina vain liikaa odotuksia, mielikuvia, käsityksiä ja tottumuksia. Yhä edelleen tunnen olevani toisinaan jumiutunut vanhoihin tottumuksiini. Aina vain olen liian malttamaton ja kärsimätön ja tahtoisin saavuttaa asioita nyt heti. Joskus epävarmuus tulevasta todella koettelee. Toisinaan tahtoisin kristallipallon!

Kun oikeasti mistään ei ole varmuutta, niin mitä väliä odotuksilla käytännössä on. Kannattaisi vain lakata odottamasta asioita, ne tapahtuvat sitten, kun on oikea aika.

Jätänpä siis turhat odotukset ja keskityn elämiseen!

Tänään (ja tulevaisuudessa) yritän muistaa, että elämä paljastaa salaisuutensa vähitellen, ei meidän aikataulujemme mukaan. 

Päästän irti vanhasta ja otan ilolla vastaan sen, mitä tuleman pitää. Ah. Helpottava ajatus.

Reipasta torstaita! (Meinasin kirjoittaa tiistaita, olen siis todella lomalla!!)

Näin!