Kirje itselle (postaus sisältää kirja-arvonnan)
Eilen ajellessani ohjaamaan mietin sitä, miksi moni meistä on niin ankara itselleen. Toki tiedän, miten sille ankaruuden tielle lipsuu helposti ja sieltä on vaikea nousta. On niin helppoa olla itseen tyytymätön, vaikka voisi arvostaa kaikkea sitä, millainen on tai mitä on saanut aikaan. Olen itsekin ollut itseeni joskus todella tyytymätön, ruoskinut itseäni aina vain parempiin suorituksiin, vaatinut itseltäni hirveästi, olen nähnyt itseni tekemisen, en olemisen kautta. Olen myös seissyt peilin edessä, en suinkaan hymyilemässä itselleni niin kuin nykyään, vaan enemmänkin ahdistelemassa ja tarkistelemassa vaikka sitten kehollisia epäkohtiani ja puhumassa itselleni rumasti. Tuolla on liikaa, tuolla liian vähän, miksen vain voi olla toisenlainen, miksi en pysty enempään, lenkille siitä läski, olen joskus miettinyt. Jälkeenpäin tämä kaikki tuntuu naurettavalta, epärealistiselta ja itse asiassa aika surulliselta. Kuinka paljon sitä onkaan itseään erilaisista asioista syyllistänyt, syytellyt, moittinut, ennen kuin on oppinut arvostamaan itseään, rakastamaan itseään, pitämään itseään hyvänä tyyppinä. Ja se, kun ei ole omissa nahoissa kotonaan, näkyy valitettavasti myös ulkopuolelle. Niin moni purkaa pahaa oloaan kanssaihmisiin, joilla ei ole osaa eikä arpaa mihinkään, he vain sattuvat paikalle jonain tiettynä hetkenä. Ja kuinka moni patoaa sen pahan olon sisälleen, kun ei osaa käsitellä tunteitaan. Patoaa, patoaa, patoaa ja räjähtää. Silti muutokseen ei aina ryhdytä, vaikka sitä haluttaisiinkin. Epäkohtia märehtimällä ei kuitenkaan päästä mihinkään uusiin tuloksiin. Tyytyväisyys ja rakkaus itseen ei lisäänny itseä mollaamalla tai vihaamalla.
Kiitoskirje itselleni. Minulta.
Mitään yhtäkkistä muutosta ei ole itsellenikään tapahtunut, vaan tämä itsen hyväksyminen ja itseen tyytyväisenä oleminen on varmasti vain luonnollinen jatke kaikelle itsetutkiskelulle ja työlle, mitä olen henkisesti viime vuosina tehnyt. Miksi vihata itseään, kun itseä voi myös rakastaa. Kaikki on niin paljon helpompaa, kun pitää itsestään ja arvostaa itseään.
Aamulla sitten käydessäni läpi kalenterini to do -listaa kalenterin välistä tipahti kirje, jonka olin päivännyt 27.5.14 ja kirjoittanut, kyllä vain, omalle itselleni:
Moi Jenny! Ylpeänä olen seurannut vierestä henkistä kasvuasi ja vastuunottoa omasta elämästäsi. Tosi hyvin olet osannut löytää voimaa omasta itsestäsi ja olet osannut upeasti irrottautua stressaamisesta, kontrollista ja muiden ihmisten elämän ottamisesta henkilökohtaisesti. Olet myös panostanut omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi ja osaat nykyään nähdä oman tärkeytesi. Olet itsellesi armollisempi ja rakastat itseäsi kuin pientä lasta – ehdoitta ja ilman vaatimuksia, hyväksyvästi, lempeästi ja ilolla. Jatka samaan malliin, hyvä sinä! Voi hyvin, rakkaudella, Jennysesi
Niin on nättiä! Kirje itselleni.
Kirjoitin kirjeen viime toukokuussa, kun minulla oli ilo osallistua Jenni Emilia Kauppilan rakkauskurssille. Olin jo talvella hankkinut itselleni neljä henkilökohtaista valmennuskertaa Jennin luona, ja sain niistä hyvin paljon irti ja osa oivalluksistani siirtyi ihan käytännön arkeenkin. Esimerkiksi valmennuksessa tekemästäni oivalluksesta läsnäoloon liittyen kirjoitin täällä jo aemmin. Toukokuinen Jenni Emilian ohjaama rakkauskurssi tosin tuli itselläni hieman huonoon saumaan. Kun takana oli neljän kerran henkilökohtainen valmennus ja omat vasta alkaneet life coach -opinnot, kärsin kai jonkinlaisesta ähkystä, mitä tuli kurssittautumiseen ja itsetutkiskeluun. Olin esimerkiksi hieman laiska kurssilla saamiemme kotitehtävien suhteen ja Jennin Rakastan siis olen -esikoiskirjankin lueskelin vasta myöhemmin kesällä. Kirja on ihan mainio ja pitää sisällään 30 askelta, jotka johdattavat lukijaa kohti parempaa itsetuntemusta. Kirja on suunniteltu niin, että sen harjoitukset ja tekstit voi halutessaan läpikäydä viidessä viikossa. Kun palautat yhteyden omaan sisimpääsi, avaat maailman, jossa kaikki on mahdollista juuri nyt, Jenni Emilia kirjoittaa.
Tuon itselleni kirjoittaman kirjeen tarkoituksena oli kirkastaa minulle sitä, mihin tähtään kirjan avaaman prosessin avulla. Millaisista asioista voisin itseäni kurssin päätyttyä, kirjan luettuani tai ihan muuten vain kasvettuani kiittää? Kun kirjeen kirjoitin, suunnittelin sen avattavaksi noin kuukauden päähän, eli siihen hetkeen, kun kurssi oli ohi. Minä sen sitten onnellisena unohdin ja avasin vasta tänä aamuna. Mutta kirjeen sanoma kyllä kolahti, oikeastaan noiden mainitsemieni asioiden kanssa olen juuri nyt oikein hyvällä tolalla. Tuollaisen kirjeen voi kirjoittaa koska tahansa. Se kannattaa muotoilla niin, että ne asiat, joita kirjeessä käsittelee, ovat ikään kuin jo tapahtuneet.
Muistan, kun Jenni Emilia totesi jossain vaiheessa, että monesti emme tee itsemme kanssa töitä, ennen kuin vasta sitten, kun olemme todella pulassa. Juuri näinhän kävi itsellenikin aikanaan. Kun kaikki oli ”hyvin”, arki joten kuten rullasi, en juuri miettinyt, miltä minusta tuntuu tai enhän edes osannut olla kiitollinen monesta, pidin asioita aika itsestäänselvyyksinä. Kun sitten elämä kiepsahti päälaelleen, riittävän kauan vellottua oli aika alkaa pohtia, miten voisin voida paremmin. Muutoksen ja kasvun ei tarvite kuitenkaan alkaa kriisien kautta, vaan se voi alkaa ihan vaikka tällä sekunnilla ja tältä istumalta. Jos halua muutokseen tai syvempään itsetuntemukseen on, Rakastan siis olen -kirja voi olla siinä oiva apu. Se riittää, että itse haluaa muutosta ja haluaa oppia tuntemaan itseään paremmin.
Ja iloiset uutiset tulevat tässä: Arvon kaksi Jenni Emilian Rakastan siis olen kirjaa (Wsoy 2014) kaikille tämän postauksen alle keskiviikkoon 8.10. klo 21 mennessä vastanneille. Kysymys kuuluu, että mitä sinä kirjoittaisit tulevaisuuden kiitoskirjeeseen itsellesi? Mistä asioista ja muutoksista haluat itseäsi kehua? Osallistua voit vapaamuotoisesti nimimerkillä. Voittajille ilmoitan henkilökohtaisesti, ja julkistan heidät myös blogissa ja blogin Facebook-sivuilla.
Suosittelen lämpimästi.
Iloista alkanutta viikkoa!
P.s. Jenni Emilian seuraava rakkauskurssi järjestetään tammikuussa. Ilmoittautuminen on jo käynnissä, lisätietoa saat hänen Facebook-sivultaan.
Minun kirjeeni. Minulle.
Kirsi
Kiitos rohkeudestasi lähtiessäsi tutkimaan sitä hienoa naista joka on sisälläsi ollut piilossa. Kiitos siitä, että ilahduit kuullessasi pienen äänen sisältäsi, oman äänesi. Kiitos että olet antanut äänelle voimaa. Pientä sisäistä ääntä väsytti alkuun usein ja ääni olisi halunnut luovuttaa ja hypätä takaisin tuttuun oravanpyörään. Silloin otit pienen äänen syliin, silitit ja kerroit että se pienikin ääni on tärkeä. Nyt se sisäinen ääni on jo aika voimakas ja on kiva laulaa duettoa, yhdessä. Kiitos!
milli
Kirjoittaisin:
Olet ollut ahkera opinnoissasi, ja löytänyt hienosti motivaation tehdä kaksi lopputyötä hyvin arvosanoin – loistavaa! Kai muistit oikeasti nauttia valmistumisestasi ja olla itsestäsi ylpeä? Jos et muistanut, voit nauttia onnistumisen tunteesta nyt! Olen kiitollinen siitä, että olet liikkunut, ravinnut kehoasi ja levännyt. Ota tänään hemmotteluhetki itsellesi, jätä vaikka yksi kuntosalikerta välistä ja nauti olostasi, olemassaolostasi.
Sanna
Kiitos, että uskalsit päästää irti toimimattomasta ihmisuhteesta, vaikka päätöksen hetkellä horjuitkin. kiitos, että luotit, että elämä palkitsee rohkeat hyvästit jättäneet aina uudella tervehdyksellä ja että ajan kanssa, kun asia lipuu kauemmaksi, sen hyöty vasta näkyy uutena virtaavana energiana, joka on ollut epätietoisuuden tukossa vuosia. En nosta syyttävää sormea sille, että vuosia tähän meni, vaan nostan peukun sille, että vihdoin uskalsit. Eteenpäin!
maijam
kiitos rohkeista päätöksistä ja valinnoista, kiitos sinnikkyydestä ja luottamuksesta siihen, että oma paikka löytyy. kiitos, että otat aikaa itsellesi rauhoittumiseen ja meditoimiseen. hienosti menee!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Tässä NEPAN kommentti, jonka vahingossa poistin, koska oli mennyt spam-kansioon ja joka sitten katosi. Älä huoli, tietosi ovat minulla tallessa, vaikka en viestiä saanutkaan sellaisena enää blogiin!
Hei. Tulevaisuuden kiitoskirjeeseen kirjoittaisin kiitokseni itselleni hyvästä olosta, jota urheilu, terveellinen ruokavalio ja välillä tekemättömyys aiheuttaa. Kiitän itseäni siitä, että en ole enää kateellinen muiden menestymisestä, vaan iloitsen niistä ja mietin – että eihän se minulta ole pois. Olen myös askeleen lähempänä itseni hyväksymisestä ja se mistä olen kaikkein ylpein, on oman minäni tarkistelu juurikin sisältä päin. Kirjalle olisi todellakin käyttöä, toivon mulle siis arpaonnea! 🙂
Memmu
Ihana tuo sinun kirjeesi itsellesi! …mutta mitähän sitä osaisi omaansa kirjoittaa? Itsellä kaikki on vielä niin alkutekijöissään, ja usein tuntuukin että se meinaa loppua jo ennen kuin on kunnolla alkanutkaan. Jotenkin se oma ääni ja tahto on niin syvällä, että välillä usko loppuu sen etsimisessä. Mutta kiitos Jenny jälleen blogista, kyllä täältä aina vahvistusta löytyy heikkoina hetkinä!
Joten ehkäpä kirjeessäni lukisi, että kiitos kun uskalsit aloittaa tämän matkan. Vaikka epäilyksen hetkiäkin on ollut, niin siitä kaikesta olet selvinnyt ja uskaltanut muuttaa niin elämääsi kuin itseäsikin. Ja vaikka matka on vielä kesken, niin suunta on oikea. Hyvä minä!
Tanja
Kiitos että uskoit ittees opiskelu-unelman suhteen etkä luovuttanut vaikka ovet eivät heti meinanneetkaan aueta. Kiitos että jatkoit sinnikkäästi itsesihyväksymisprosessiasi, vaikka se vaatikin välillä kipua ja kyyneliä. Kiitos että uskalsit alkaa kulkemaan omaa, henkistä polkuasi ja löysit itsesi. Kiitos että päästit irti suorittamisesta ja löysit rauhan.
Moniq
Hei M! Mahtavaa, teit sen! Työnsit ennakkoluulot rohkeasti sivuun ja uskalsit avata sydämesi tuntemattomalle. Tiedän, että matka ei ole ollut helppo. On ollut vaikeita hetkiä, olet tuntenut syyllisyyttä, voimattomuutta jopa kiukkua ja vihaa kun olet pyristellyt eroon vanhoista kaavoistasi ja tuntenut kasvavasi ihmisenä. Nyt näet että kaikki oli se arvoista! Joka päivä kun muistit toistaa itsellesi, että tämä on parasta mitä minulle voi tapahtua, tunsit voimien kasvavan ja näit päivä päivältä asiat selkeämmin ja miten niiden kuuluukin mennä. Olit rohkeampi ja vahvempi kuin aluksi uskoitkaan – ja kuinka nyt ihanasti pääset elämään onnekkaana, niinkuin aina olitkin haaveillut. Nauti täysillä – elämä on tässä ja nyt! ♥
Suvi
Kiittäisin itseäni siitä, että olen päästänyt irti menneestä, sekä asioista ja ihmisistä, jotka eivät edistä henkistä kasvuani. Ylistäisin oivallusta, että onni ja mielenrauha löytyvät elämän pienistä asioista. Kiittäisin itseäni armollisuudesta itseäni kohtaan, jonka pieni lapseni on minulle kauttaan näyttänyt – kaunein ja täydellisin peilikuvani!
olen kultaa
Kirjoittaisin:
Hei, mahtavaa että olet päättänyt rohkaistua ja elää vihdoinkin sitä elämää mitä haluat. Olet tehnyt monia suuria ja uskallusta vaativia muutoksia viime aikoina elämässäsi, ja uskon vahvasti, että suuntasi on aivan oikea. Tuskin tulet katumaan tiettyjä valintoja myöhemmin 😉 Olet myös astunut epämukavuusalueellesi, ja tiedän, että ne ovat olleet sinulle jättiläisen harppauksia. Toisten korvissa kuulostavat ehkä pikkujutuilta, mutta itsellesi niillä on suuren suuri merkitys ja saat niistä paljon voimaa. Olet myös osannut tarpeen mukaan pysähtyä ja kuunnella sisäistä ääntäsi. Rakastan sinua!
Kirsi
Olet oppinut hienosti olemaan rauhassa itsesi ja ympäröivän maailman kanssa. Hienosti olet myös osannut jättää huomioimatta muiden asettamia vaatimuksia ja jos sinua on kiukuttanut ja kaikki on tuntunut epäoikeudenmukaiselta niin olet havahtunut koittamaan auttaisiko se, että menet nukkumaan pois väsymyksesi ja virkeämpänä maailma ei enää tunnukaan kaatuvan päällesi. Parasta on kuitenkin se, että arvostat tavallista arkea, pysähdyt nautiskelemaan pienistä ilon hetkistä ja huomaat kauneuden ympärilläsi.
Anu
Kiitos rohkeudesta tarttua pelkojen painavaan verhoon yhä uudestaan ja uudestaan, raottaa sitä vähän kerrallaan enemmän ja enemmän vapauttaen elämääsi lisää valoa. Lisää valoa. Lisää valoa. Uutta valoa, mutta valoa, joka on aina ollut sinussa, odottanut sinua. Ja tuo valo on saanut sinut VIHDOIN näkemään itsesi. Pysähdy, katso, ihaile ja kiitä! Kiitos päättäväisyydestä ja rohkeudesta astua valoon silmät auki. Kiitos uskalluksesta hellittää ja päästää irti sydän auki. Kiitos viisaudesta antaa muutoksen lipua ja virran viedä.
Ja nyt varmasti jo tiedät, että yhä parempaa on luvassa…
Pina
Mä kehuisin itseäni siitä, etten ole jäänyt sairauksiini vellomaan, vaan hetkittäisistä aallonpohjista huolimatta surffaan aikakin harjalla ja nautin elämästä! Kiittäisin myös siitä suurimmasta oivalluksesta ja sen hyväksymisestä, että mikään ei ole pysyvää. Kiittäisin siitä, että olen oppinut luopumaan, paljostakin. (Tuolta fesen puolelta ei taidakaan osallistua arvontaan, joten siirsin kommenttini tänne.)
// visuaalisestivaativa //
Kiittäisin itseäni siitä, että olen luovinut kunnialla läpi tämän elämäni raskaimman vuoden. Siitä, että vaikka on tehnyt mieli monta kertaa luovuttaa, olen raahautunut eteenpäin askel kerrallaan. Siitä, että vaikka maailma on tuntunut romahtavan, olen kyennyt löytämään voimavaroja olla aikuinen, kohdata raadollisetkin keskustelunaiheet aamupalapöydässä ja antaa turvaa öisin. Muistuttaisin itseäni niistä kaikista asioista, joiden läpi ryömin tänä vuonna sillä vaikka unohdus välillä onkin armollinen niin usein tuppaa unohtumaan myös se miten jaksoi, uskalsi, teki, osasi, innostui ja onnistui.
Hanzu
Olet ollut äärimmäisen rohkea ja periksiantamaton vihdoinkin vuosi sitten lähtiessäsi tutkimaan itseäsi ja syvintä olemustasi. Monen monta kirjaa, analyysiä, hiljaista hetkeä, kyyneltä, oivallusta, hämmennystä, kirjettä ja totuutta myöhemmin sinusta on kuoriutunut todellinen, tunteva, inhimillinen, vahva, heikko, ja elämän salaisuuden oivaltanut ihminen. Siihen ei moni pysty, onneksi olkoon!
Katriina
Hei ihana! Kun katsot elämääsi taakse.. niin kivikkoista. Olen selvinnyt niistä. Olet ollut rohkea!
Memento Vivere
Kiitos kun olet ollut itsellesi lempeä ja antanut kaikelle enemmän aikaa.
Onnittelut myös rohkeudesta, jonka löysit sisältäsi. Sen avulla olet saanut
kaiken tämän ihanan elämääsi. Usko jatkossakin unelmiisi ja katsoa itseäsi ja
maailmaa lempein silmin. Ihmeitä ei pidä odottaa, ihmeitä pitää tehdä.
Susanna
Kirjeeseeni tuli:
Hei Ihanainen <3
Kuinka hienoa on nähdä sinun kulkevan pää pystyssä, hymyn kare huulilla, pilke silmäkulmassa eteenpäin. Huolimatta siitä, onko tuuli tällä hetkellä myötäinen vai ei. Monessa liemessä liotettu, oman tavan elää löytänyt. Mahtavaa että uskallat tehdä asiat/päätökset miettimättä sitä mitä muut sinusta ajattelevat! Olen niin ylpeä sinusta että olet oivaltanut sen, että asiat aina järjestyvät, parhain päin. Jostain sisältä syvältä olet löytänyt sen voiman ja viisauden, jolla mennään tätä suurenmoista arkea eteenpäin. Se pakahduttavan kiitollinen tunne rinnassani kun katson puolisoani, lapsiani, elettyä elämääni. Kaikille niille raskaille vastoinkäymisille sanon tänään tyytyväisenä: "Kiitos." Elämä kantaa.
Elina
Hienoa Elina! Olen ylpeä sinusta! Olet antanut itsellesi kaikkein arvokkainta mitä kukaan voi koskaan itselleen antaa, olet antanut ja ottanut aikaa itsellesi. Olet rohkea, sillä matka itseen ei ole aina helppo, kuten sinullakin, kivikkoja ja karikkoja on ollut, mutta siitäkin huolimatta olet uskaltanut kuoria itsesi suorittamisesta,kontrolloimisesta ja kiireestä ja stressistä pois. Nostan hattua sinulle, olet löytänyt sisimpäsi, oman arvokkuutesi ja rakkauden. Elämäsi on nyt täynnä iloa, onnea ja rakkautta! Elät unelmaasi <3.
Kiitos Jenny tekstistäsi, ja iloista viikkoa sinullekin :).
Suvi
Hei! Kiitos siitä, että olit rohkea. Että uskalsit muuttaa elämäsi suuntaa ja luopua asioista, jotka olivat hyvinvointisi esteenä. Se ei todellakaan ollut helppoa, mutta se oli oikea ratkaisu. Nyt olet taas astetta vahvempi ihminen. Rohkeutesi myös palkittiin – elämä on enemmän omannäköistäsi nyt.
Tricky
Kirjoittaisin:
Kiitos, että vaihdoit suuntaa ja lähdit tutustumaan itseesi ja opettelua hyväksymään itsesi. Sinulla ja koko perheelläsi on nyt niin paljon parempi olla! Olet tehnyt ison työn, jota ei voi mitata mittanauhalla, kilometreillä tai prosenteilla, mutta joka tulee vaikuttamaan loppuelämäksi enemmän, kuin mikään muu. Olet huipputyyppi! Hienoa, että tiedät sen nyt itsekin!
Pirjoliisa
Kiittäisin itseäni rohkeudesta suuriin muutoksiin. Hyvästä alusta kovin erilaisessa elämän vaiheessa ja sinnikkyydestä. Avarakatseisuudesta ja siitä, että olen tunnistanut ja rehellisesti myöntänyt ikävän taipumukseni yrittää olla aina oikeassa.
Make
Hyvä Make!
On ollut ihan huikeeta huomata kuinka olet vapautunut nauttimaan elämästä. Eräs sinua viisaampi ihminen ehdotti, että ehkä huonompina hetkinä voi yrittää hyväksyä itsessä asuvan taipumuksen melankolisuuteen. Hyväksyminen on aina hyvä neuvo, mutta onneksi et jäänyt kuitenkaan siihen, koska tunsit sykkivän elämänilon sisälläsi! Olet nyt löytänyt oman iloisen perusolemuksesi ja melankolisuus on hetkellinen poikkeus.
Olet upeasti uskaltanut suunnata kohti unelmiasi ja etsiä omaa polkuasi. Hienoa kuitenkin että ymmärrät myös, että unelman täyttyminen tai mikään ulkoinen seikka ei ole onnellisuutesi ehto vaan tyytyväinen mieli asuu sinussa. Eikä se katoa, vaikka polku joskus muljahtaa eri paikkaan kuin olit toivonut.
Rakkaudella nöyrin ihailijasi Make
Violettitähti
Kiittäisin itseäni siitä, miten olen kärsivällisesti ja minulle sopivaan tahtiin olen pystynyt muuttamaan sitä osaa minusta, joka häärää täällä, ja tuomaan enemmän todeksi sitä osaa minusta, jota oikeasti olen – ikuista ydintäni. Kiittäisin halustani luopua ja päästää irti niin suorittamisesta, huolista ja omasta arvottomuudesta. Kiittäisin siitä, että lähdin henkisen kasvun tielle ja että vaikeuksista huolimatta olen tässä ja elossa enemmän kuin koskaan. Kirjoittaisin otteita menneistä päiväkirjoista. Osoittaisin, että niin valoisina kuin varjoisinakin päivinä kaikki on hyvin. Kiittäisin rohkeudesta kuunnella sydäntäni ja sisintäni, vaikka sen viesti olisi pelottavaa. Kiittäisin siitä, että olen tullut johdetuksi sisäiseen rauhaan. Siitä, miten kaiken melskeen keskellä on jotakin pysyvää, rauhallista – olemisen tila -, joka on aina ja kaikkialla ulottuvillani. Se on ehkä suurin lahja, jonka olen itselleni ikinä antanut. Siitä muistuttaisin ja kiittäisin.
Kiittäisin kyvystä olla läsnä, olla vain, tässä ja nyt. Siinä toinen suuri lahja itselleni. Että mennyt on armollisesti mennyttä ja tuleva on tulossa ja kaikki on juuri nyt ja tässä ja kaikki on hyvin.
Kiittäisin myös siitä, miten saan itseltäni pyyteetöntä rakkautta ja miten hienosti olen kohdannut rikkinäisen sisäisen lapseni ja saanut hänet eheytymään. Kiittäisin, että olen antanut itselleni luvan ottaa elämääni rakkauden myös puolison muodossa. Että koen itse olevani rakas ja minulla on ammentaa rakkauttani toisellekin.
Näistä kirjeeni koostuisi. Oivalluksia, jotka ovat muuttaneet jotakin peruuttamattomasti ja olen niistä kiitollinen jo tässä ja nyt. <3
Katja / Toimistohiirestä leijonaemoksi
Kiittäisin itseäni askeleista, joita olen ottanut itseeni tutustumisen ja itseni hyväksymisen tiellä. Että olen ylpeä itsestäni ja siitä, mihin olen päässyt ja että haluan tehdä itselleni tärkeitä asioita.
Kirsi
Antaisin itselleni kehuja siitä, että olen kulkenut rohkeasti pitkän tien opetellen kuuntelemaan omia tarpeitani, oppinut sanomaan ei ja hyväksymään itseni juuri sellaisena kuin olen.
Kirsti Mikkola
Kiitän pikku Kirstiä siitä siitä että olen päässyt eroon itseäni tuhoavista päihteistä! Olen onnellinen itsestän etten tarvitse elämänilooni enää hetkellistä iloa tuottavaa huumetta! Olen oppinut hyväksymään että elämään kuuluu surua ja iloa! Kiitollinen terveydestä, tunteista, ihanista lapsista ja rakkaudesta itseeni ja lähimmäisiin 🙂 Kiitollinen elämänlahjasta ja uskonlahjasta! Kiitos joka hetkestä joka meille on annettu! <3
Minde
Kiitos rohkeudestasi ja kypsyydestäsi antaa mahdollisuus ihmissuhteelle, joka perustuu hyväksymiseen ja toisen kunnioittamiseen eikä pinnallisille seikoille tai sille, että koet tulevasi rakastetuksi toisen ihmisen ehdoilla. Oma matkasi vuosien aikana, johon olennaisena osana on kuulunut itseesi tutustuminen ja kipeiden asioiden kohtaaminen ja työstäminen, on luonut pohjan tälle uudelle matkalle. Ja se matka niin taaksepäin kuin eteenpäinkin katsottuna tuntuu hyvältä!
Nanna
Hei ihana Sinä! Olen todella ylpeä sinusta! Hienoa että olet ollut itseäsi kohtaan niin ymmärtäväinen ja rento. Ihailen sitä miten kuljet kohti unelmiesi joka päivä ja toisaalta myös sitä miten arkesi on jo nyt juuri sellaista unelmaa ja onnea täynnä. Olet osannut valita elämän polkusi täydellisesti vaikka et ole aina tiennytkään minne se tulee viemään. Kiitos myös siitä että elämäsi inspiroi myös muita. Olen myös iloinen siitä että olet löytänyt aikaa hyvin kaikelle tärkeälle elämässäsi.Ystävänä olet ollut mitä parhain. Olen myös todella ylpeä siitä miten osaat välittää rakkautta ympärillesi. Olet todella kehittynyt ihmisenä ja et epäröi tarttua haasteisiin. Upeaa on myös se miten uskot itseesi ja unelmiesi toteutumiseen. Jatka samalla draivilla eteenpäin!
Hanne
Kiitos, että olet huomannut kuinka terve itsekkyys itseasiassa johtaa epäitsekkyyteen. Olet todennut oman tilan tärkeyden ja oppinut välillä pysähtymään ja ottamaan etäisyyttä nähdäksesi rehellisesti kokonaisuuden. Kiitos, että olet oppinut sanomaan myös Ei. Kiitos, että olet rohkeasti ja päättäväisesti seurannut unelmiasi ja haaveitasi huolimatta siitä, että ne ovat oman mukavuusalueesi ulkopuolella ja muut ovat niitä välillä epäilleet. Tätä kautta itsekkyys on tuonut enemmän onnellisuutta ja onnistumisia elämääsi ja sitä kautta olet onnistunut olemaan myös parempi ystävä, sisko, tytär, työkaveri, mitä vain! 🙂
L.A.
Olet tehnyt sitoutuneesti töitä itsetutkiskelun ja hyvinvointisi eteen. Voit olla todella ylpeä itsestäsi!
Olet opetellut käyttämään hammaslankainta, siivoamaan säännöllisesti ja verryttelemään kipeää jalkaasi. Nämä ovat tulleet osaksi arkea pikku hiljaa tekemällä ja opettelemalla ja mielestäni ovat hyväksi sinulle! 🙂
Olet kokeillut rohkeasti uusia asioita ja toivon että jatkat uteliaisuutesi seuraamista!
Kiitos <3
sari
Kiitos,että sinua rakastetaan juuri sellaisena kuin olet-kaikkine vikoineen ja puutteineen.Että olet alkanut ottamaan opiksesi elämän kolhuista ja naarmuista,ne hiovat sinusta timanttia.Kiitos,että päivittäin yrität opetella armollisuutta itseäsi kohtaan,muita kohtaan olet sitä jo vähän oppinutkin.Eniten kuitenkin kiitä parhaista mahdollisista pojista,jotka sinulle on suotu ja rakkaista ystävistä-kaikki ihmissuhteet,niin hyvät kuin välillä vähän hankalammatkin,ovat sinulle juuri sillä hetkellä ne oikeat ja tarpeelliset.Kiitos elämästä.