Kohti uutta (vuotta)!
Oi! Täällä on nukuttu 12 tuntisia öitä (ei sentään ihan katkeamattomia) ja aamulla huomasin, että alan olla täynnä virtaa ja on taas helppo elää ilon kautta heti kun silmänsä aukaisee. Kun kiikutin pyykit kymmenen pintaan pyykkitupaan, oli pakko jäädä pihalle hetkeksi seisomaan. Aurinko oli nousemassa puiden takaa, läheisen kirkon kellot soivat ja pikkulinnut hyppelivät pihapuissa. Siinä hetkessä ymmärsin, että kaikki on tässä ja nyt, mitään ei puutu. Olin niin läsnä, ettei enemmän olisi ollut mahdollista!
Sain kivoja ja hyödyllisiä lahjoja aina sukista laukkuun, jollaisia itsekin tykkään antaa. En vain kestä sitä turhaa krääsää, jota maailma on täynnä enkä myöskään kaipaa sitä kotiini. Tosin päätin myös, että ensi jouluna en osta enkä saa yhtäkään lahjaa, vaan saatan viettää joulupyhät Thaimaassa, jossa en ole ikinä käynyt. Okei, Kanasaaretkin kävisivät, ihan sama, mutta aurinkoon voisi olla muikeaa päästä, vaikka ilmat ja maisemat mielettömän kauniit ovat nyt olleetkin. Olisi kuitenkin hauskaa viettää ihan erilainen, täysin aiemmista poikkeava joulu.
Joulu on monelle rankka juhla siksi, koska se nostaa monenlaisia muistoja pintaan. Itsekin ehdin surra hetken kahden vanhimman tyttäreni puolesta, mutta ymmärsin sitten sen, että kun ketään toista en voi muuttaa enkä kenenkään toisen puolesta valintoja voi tehdä, on tehtävä itse niin hyvin kuin vain mahdollista. Ja tällä linjalla pysyn, oli mikä oli. Välillä on vain niin vaikea revetä niin isäksi kuin äidiksi ja sitä tuntee myös toisinaan riittämättömyyttä siitä, etten pysty tarjoamaan kaikkea niin aineellista kuin aineetonta, mihin kaksi ihmistä yhdessä paremmin pystyisi, mutta kiitollinen olen kaikista apujoukoistani, enhän tosiaan ole tässä maailmassa yksin, en ollenkaan. Ja itse asiassa juuri nyt olen kovin kiitollinen ihan kaikesta, ettei tosikaan. Kaikkea on tarvittu, myös niitä elämän kurjimpia hetkiä, jotta olen nyt tässä.
Ja paitsi kiitollinen, myös hieman malttamaton olen, kun ajattelen ensi vuotta. Silloin niin moni asia menee uusiksi aina kotia ja työtä myöten. Sisäinen voima – 365 ajatusta parempaan arkeen -kirjani on tulossa ulos jo ensi kuussa ja sen tiimoilta riittää varmasti tekemistä. Paitsi että olen tekemässä kirjalle Facebook-sivuja, olen jo sopinut ensimmäisen radiohaastattelun kirjaan liittyen. En malttaisi odottaa, mutta se, joka on varma lopputuloksesta, sillä on aikaa odottaa, hih.
Tässä voimasanat sinulle: Omaan hyvinvointiisi keskittyminen kantaa hedelmää. Salli itsellesi myös fiilis, että jotain ihanaa tapahtuu, vaikka et vielä oikein edes tiedä, mitä se ihana voisi olla. Vaikka kaikki olisi ihan ookoo juuri nytkin, arjessasi on alamäkeä, ylämäkeä ja välillä vedät kurvit suoriksi, että pääset balanssiin, ihan normiarkea siis. Mutta onpa arkesi vain niin paljon hauskempaa, kun odotat hyviä asioita tapahtuvaksi, etkä huonoja. Elämäsi on niin paljon vaivattomampaa, kun pysyttelet hyvän fiiliksen virrassa, olet innostunut, iloinen ja hymyileväinen. Se olo tarttuu ihmisiin myös ympärilläsi, ja kun huomaat, mikä vaikutus käytökselläsi ja energiallasi on muihin tyyppeihin, antaa se itsellesi vielä enemmän voimaa olla sitä, mitä haluatkin olla.
Vaikka tilanteesi vaihtelevat, pyri ajattelemaan asioita, joita haluat tehdä, etkä asioita, joita tarvitset niiden haluamiesi asioiden tekemiseen, kuten rahaa, aikaa tai hellettä. Asiat kyllä järjestyvät ja tulevat eteesi, kuten on tarkoitus.
Joskus sinun on hyvä miettiä sitäkin, kuinka moni hetki viimeisen vuorokauden aikana on ollut todellakin sellainen, että osasit arvostaa sitä, mitä sinulla on ja olit myös tyytyväinen kaikkeen. Kun kaikki toimii, kiitollisuus saattaa joskus unohtua.
On ihan mahtavaa, että elämä on yksi iso mahdollisuuksien ikkuna minulle ja myös kaikille muille. Oma sisäinen voimani toimii, kun uskon, että se on minussa. Oikeastaan sellaisia asioita ei juuri ole, joita en voisi kokea, jos niitä sydämestäni tahdon arkeeni.
Upeaa Tapania sinulle!
Comments are closed.