Minun vuoteni, osa kaksi

Viime vuotinen kertomus saa jatkoa! Idean saa vapaasti kopioida.

TAMMIKUU

Tammikuussa mä osasin jo kävellä ja mä diggailin räpeltää kaikkee, mihin mä vain yletin. Loppiaisena me käytiin landella ja tää vintagehella oli tosi hauska juttu. Mutsi oli ihan kreisi, se pulahti uimaan Korpijärveen. Onneks se ei ollu kovin kauaa siel, ehkä noin kolme sekuntii. Meitsi kyl jäi venailee parempii uimakelejä tai jotain etelän aurinkoo.

HELMIKUU

Helmikuussa mä kyllästyin tsiigailee sitä kalakirjaa, jonka mä olin saanut joulupukilta. Mä päätin alkaa sivistää itseeni ja valitsin vähän korkealentosempaa kirjallisuutta. Oikeesti mä yritin päästä mun mutsin pään sisälle, mut tää teos oli kyl jo vähän liikaa meitsin makuun. Palasin kalakirjan pariin.

MAALISKUU

Maaliskuussa mä olin saanu tsiljoona hammasta, ja mä valvoin koko ajan! Mutsil meinas mennä hermot ja se googletteli koko ajan netis hakusanoilla yksivuotias ei osaa nukkua. Sillä haulla muuten tullaan tähänkin blogiin melkein harva se päivä.

HUHTIKUU

Huhtikuussa mutsin ote siivoomisen suhteen alko selkeesti lipsuu. Se ei enää imuroinu kolmesti viikossa, vaan vain kerran viikossa. Aijjettä mä rakastin niitä päiviä. Mä kuljin imurin perässä ja annoin ilmavirran löyhytellä mun hentoja hiuksia. Se imurifiilistely oli parasta, mitä mä tiesin. Mut täs mä voin tarkentaa, et sillon mä en tienny kovin paljost vielä, ku olin kuitenkin vast 1 v 4 kk.

TOUKOKUU

Toukokuus me oltiin mummolassa  ja siel oli myös mun 6 päivää vanhempi serkku. Mut arvaa ku otettii haalari veks ni mä huomasin, et mutsi oli unohtanu pukee mulle housut jalkaan! Meinasin pyörtyy häpeästä ku yritän aina olla tosi cooli itteeni vanhempien seuras, mut onneks mul oli sentää systerin helmet kaulassa ja Kenzon sukkahousut, ne snadisti kompensoi tätä kreisii tilannetta.

KESÄKUU

Kesäkuus mä kävin taas mummolassa ja kelatkaa, mä jouduin pihatalkoisiin. Koska noi haravointihommat ei oikeen napannu, mut nakitettiin vahtii naapurin koiraa. Siel me sit mentiin pitkin pihamaata. Koirat on tosi kivoja, niin kauan kun ne ei oo omia, se on mun mielipide.

HEINÄKUU

Mun yks snadisti vanhempi frendi asuu Idäs ja me lähettiin hengaa sinne. Meil oli rantsukamat messis ja tarkotus oli ottaa brunaa, mut siel tuuli ihan pirusti vähän ku Islannissa. Mua nauratti kun mä katsoin mun systereit jotka makas bikineissä iho kananlihalla, ihan höperöitä.

ELOKUU

Elokuus must tuli osa yhteiskuntaa ku mä alotin dagiksessa. Se oli tosi outoo, et sen ekan viikon mutsi luuli, et sekin käy tarhaa!! Se vain aina jäi sinne, vaik se mesta on vaa skideille. Mä olin tosi helpottunu kun se vihdoin tajus alkaa lähtee sielt aamusin ja meni duuniin, kyl työ on aikuisten leikkiä ja rahaa pitää tienata. 

SYYSKUU

Syyskuussa me lähettiin Berliiniin, joka on tosi siisti mesta. Mun reissusta voitte muuten lukee enemmän tammikuun Vauva-lehdestä, mä annoin sen jutun niille yksinoikeudella. Makee kaupunki, mut voi olla, et ens kerralla mä jätän noi vanhukset himaan ja lähen reissuun kaiffareiden kaa. Voitteks kuvitella, mutsi ja faija halus joka ilta hotelliin viimeistään seiskalta. Booring.

LOKAKUU

Lokakuus oli meitsin ekat isot kuvaukset dagiksessa ja mutsi ja faija hiffas onneks viedä mut parturiin. Se täti oli tosi kiva, mut meitsi alko tsiigaa et nyt lähtee snadisti liikaa, joten kyl se veti hiljaseks. En kuitenkaa saanu mitää ihan pikkuvauvojen kampausta, vaan tyylikkään ranskalaishenkisen potan.

MARRASKUU

Marraskuus must alko tuntuu, että mä oon valvonu tarpeeks ja mä aloin vihdoin nukkua. Mä olin saanu oikeen sängyn ja sinne mahtu mun kaveritki goisimaan. No hei kelaa ite millast on nukkuu 1960-luvun pinnasängys melkein pari vuotta, se oli mun faijan vanha ja se oli liimannu siihen jotai tarroja! Iltaisinkin mä aloin ite haluu tutaamaan ja ku mä näin miten iloseks mutsi siitä tuli, niin se oli ihan hauskaa itestki. Kyl mä oon sitä mieltä, et se valvominen ja yöheräily on kyl skidisti pikkuvauvojen hommaa. Nyt mä pystyn vetää jo 12 tuntii unta kuulaan ja helposti. 

JOULUKUU

Synttärikuukaus! Vuos sit ei ollu tota valkost juttuu maassa. Mä tykkäsin buussata kauheesti, ja famuki sano, et mä oon vähän villimmän puoleinen. Buussaaminen on sitä, mitä mun lempityyppi, Eemeli tekee. Mutsi ja faija aina kysyy, et oonks mä snäll. Mä vastaan niille, et ei, Ida är snäll, men Emil är buusse ja mäki oon buusse. Tää vuos oli tosi hyvä ja ens vuonna aion olla snadisti villimpi!