Pikavinkki parempaan tuuleen

Naura. Se toimii.

Lapsi on nukkunut vähän huonosti ja samalla omatkin unet ovat olleet mitä sattuu. Nuhaa pukkaa, vaikka viime sairastamisesta ei ole kauaa. En todellakaan aio tulla kipeäksi, mutta jatkuva katkonainen nukkuminen luultavasti vaikuttaa vastustuskykyynkin. Rehellisesti sanottuna en muista, milloin olisin nukkunut yhtäjaksoisesti esimerkiksi 7 tuntia. Se taisi olla joskus viime kesänä! Jostain syystä minulle on suotu heräilevä lapsi. Mutta onneksi minulla on empiiristä tietoa, viimeistään teini-iässä sellainenkin mukula nukkuu vaikka kellon ympäri.

Eilen aamulla sitten erityisen hankalan yön jälkeen istahdin umpiväsyneenä keittiönpöydän ääreen ja tunsin, että sieltä se on pitkästä aikaa nousemassa: vitutus ja huono tuuli. Tiesin, että voisin päättää toimia toisin eli lakata olemasta huonolla tuulella. Minua ei kuitenkaan huvittanut ollenkaan, vaan annoin itseni upota ärsytyksen mustaan aukkoon muutamassa minuutissa. En pystynyt edes vain olemaan tunteen kanssa, kuten useimmiten ja antamaan sen olla yksinään, jolloin se menisi ohi. Sen sijaan minun teki mieli polkea jalkaa ja kiukutella.

Nyt sitä on etelässäkin, lunta nimittäin.

Mutta mitä tekee puolisoni? Sen sijaan, että hän lähtee ärhentelyyni mukaan, hän totesi vain, että ai, olet tolla tuulella. Nyt kuules sieltä positiivisuuden pussista vähän hyvää mieltä! Tiistai on toivoa täynnä!

Repesin nauramaan. On mahdotonta olla ärtynyt tai kiukkuinen, kun naurattaa. On mahdotonta kärttyillä, kun toinen osaa olla niin huvittava. Ihailen hänen kykyään saada ihmiset hyvälle tuulelle.

Ja tilanne oli ohi sillä istumalla. Toki sen jälkeen vahvistin itseäni vielä lukemalla muutaman säkeen kirjastani!

Toista metriä!

Samassa tunnistin oman heikon kohtani, joka kaipaa vahvistusta. Itse nimittäin lähden aina välillä mukaan, en ventovieraan, mutta jonkun läheisen huonoon tuuleen ja kiukkuun. Esimerkiksi kun isommat tyttäreni riitelivät tovi sitten keskenään ja myös viestittivät asiasta minulle, alkoi minullakin pinna kiristyä, vaikka olin aivan muualla. Aionkin harjoitella olemaan viilipyttynä, vaikka lapset tai kuka tahansa nahistelisivat. Aina ei elo ole yhtä päivänpaistetta, mutta sitä voi sulkeutua omaan kuplaansa ja olla osallistumatta draamaan. Sillä tavalla tilanne laukeaa nopeiten.

Valoa.

Ja ensi kerralla, kun törmään kehen tahansa huonotuuliseen ihmiseen, taidan lainata puolisoni sanoja: nyt kuules sieltä positiivisuuden pussista hyvää mieltä! Päivä on toivoa täynnä!

Pirskotellaan ympärillemme iloa ja hyvää tuulta ympärillemme.