Piksu ja tuhat kuvaa

Piksun myötä olen innostunut jälleen valokuvauksesta. Canonin runkoon olenkin hankkimassa muutamaa uutta objektiivia heti, kun kukkaron nyörit antavat periksi. Olen oppinut kuvaamaan kuvaamalla. Siis en väitä, että osaisin hyvin, vaan väitän, etten ota ihan paskoja kuvia. Olen kuvannut Kotivinkki-lehteen muutamia matkajuttujakin, silloin kun siellä työskentelin.

Vielä hetki sitten Piksu oli loistava malli, sillä hän pysyi juuri siinä asennossa, mihin hänet laitoin. Nyt täytyy olla nopea, sillä vaikka malli ei vielä ryömi, hän onnistuu liikuttamaan itseään jo useita kymmeniä senttejä.

Kun lastenlääkäri tarkisti kolmen päivän ikäistä Piksua Kätilöopiston sairaalassa ennen kotiin lähtöä, hän totesi Piksun olevan ilmeikäs vauva. Silloin ajattelin hänen sanovan niin jokaiselle onnelliselle tuoreelle vanhemmalle, mutta kyllä, Piksu o n ilmeikäs vauva.

Nyt on maha täynnä perunaa, melko bueno olo, sanoisin.

On ihanaa olla huomion keskipisteenä.

Mä tykkään myös poseerata vakavana.

Tässä mä oon, koko komeudessani.