Hyvä elämä, Treeni

Rajojen rikkomista…

ja omien uskomusten tarkistelua on luvassa tänään.

Millaisia uskomuksia sinulla on itsestäsi? Ah, minullakin niitä on itsestäni roppakaupalla, vaikka osasta olen päästänyt kevein ottein jo irtikin. Nykyään esimerkiksi pystyn hyvin esiintymään ja puhumaan ihmisten edessä, vaikka se oli yksi suuri mörköni vuosikymmenet. Ja totta hemmetissä sitä jännitin, kun raahasin mukanani vuosikaudet yläasteikäistä uskomusta siitä, että olen jännittäjä. Ja että kun joudun (nykyään ajattelen, että saan) puhumaan isolle porukalle, punastelen, tärisen ja käteni vapisevat kuin haavanlehdet. Hah! Tarvittiin itseni altistamista kyseisille tilanteille, omien uskomusten tarkastelua ovatko ne totta (eivät ole) ja sieltä se varmuus on alkanut tulla. Nykyään jopa nautin esiintymisestä ja puhumisesta, vaikka toki tilanteeseen liittyy sellainen pieni, hyvä jännitys ennen homman alkamista.

Mutta millaisia uskomuksia sitten on jäänyt jäljelle? No sellaisia, että en osaa piirtää, joten eihän minun edes tarvitse yrittää. Kas, noin helposti sitä on jo antanut luvan itselleen olla edes kokeilematta, koska eihän se kuitenkaan onnistu. Yksi vahva liikuntaan liittyvä uskomus taas lapsuuden ja nuoruuden hiihtoharrastelusta huolimatta on se, että en osaa hiihtää, joten kas, eihän minun tarvitse edes kokeilla, ja sitä paitsi minähän haluan hikoilla sisätiloissa! Tuolla keinoin olen välttänyt kevyesti kaikki hiihtämiseen ja myös talviseen ulkoliikuntaan liittyvät ajatukset, tähän päivään asti.

Omia uskomuksia kannattaa ottaa aika ajoin tarkasteltavaksi ja katsoa niitä jokaisesta suunnasta. Kannattaa tutkia, ovatko uskomukset totta (eivät usein ole) ja miten se niiden totuus käy ilmi (niin, miten?). Me muutumme jatkuvasti, joten jos olet ollut jotain teini-iässä, tuskin olet sitä enää nyt. Enhän minäkään ollut enää se yläasteikäinen jännittäjä, jolle elämän kovin paikka oli lukea oma äidinkielen aine luokan edessä.

Meistä on niin moneksi ja pystymme niin paljon enempään, kun itse luulemme. Käytämme vain murto-osan kyvyistämme, taidoistamme ja voimavaroistamme, kun oikeasti meillä riittäisi rahkeita vaikka mihin, kun vain alamme hommiin.

Siksipä minäkin suuntaan nyt ladulle, heippa!

Tänään pääsen sekä tunneliin että maastoon hiihtämään, aikamoista!
Tänään pääsen sekä tunneliin että maastoon hiihtämään, aikamoista!

 

4 thoughts on “Rajojen rikkomista…

    1. Kiitos JAANA! Aika huikeeta oli! Ja vielä huikeempaa oli katsoa, kun Venäjän ja Ukrainan paralympia-tiimit veteli ohi, osa ilman käsiä ja luonnollisesti ilman sauvoja. Aivan tajuttoman vauhdikasta menoa, ei voi muuta sanoa kuin respect!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *