Hyvä elämä

Sano kyllä

Kolmas haasteeni sinulle tulee tässä: Sano kyllä! Olen jo haastanut sinut puhumaan ventovieraille ja tekemään asioita eri tavalla kuin ennen. Kaikkeen ei toki voi eikä edes kannata sanoa kyllä, mutta itse ainakin huomaan, että useammin voisin myöntyä johonkin kuin olla sanomatta kyllä. Tiedän hyvin sen, miten helppoa on sanoa asioihin ei, koska ei jaksa, ei huvita, pelkää, ettei osaa tai ei kumminkaan onnistu tai ehkei mitään kunnollista (teko)syytä edes löydykään. Ei:n sanominen on toki välillä myös paikallaan, mutta jos se on lähes vakiovastaus, uskon, että se varastaa meiltä upeita tilaisuuksia, estää tekemästä uusia asioita ja tapaamasta uusia ihmisiä.

Tänä kesänä aion sanoa kyllä laiturijumpalle.
Tänä kesänä aion sanoa kyllä laiturijumpalle.

Taannoin lentokoneessa katsoin Jim Carreyn tähdittämän elokuvan Yes Man. En ole Carreysta niin kovin paljon piitannut, mutta leffa oli niin hauska, että nauroin sen aikana monta kertaa ääneen, kovaa. Elokuva kertoi eronneesta tyypistä, joka oli epäsosiaalinen, valehteli kavereilleen, ettei ehdi tavata, vaikkei ollut yhtään kiireinen, vaan valitsi tylsistyneenä leffaa vuokraamossa. Mies ei oikein viihtynyt töissäkään tai pomonsa seurassa, makasi illat kotona telkkarin ääressä. Sattuman seurauksena hän sitten päätti alkaa sanoa kyllä kaikkeen, mikä vei miestä uusiin tilanteisiin eikä aina vain ihan hyviinkään keisseihin, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Anna itsellesi lupa sanoa kyllä

Vaikka kohtuus kaikessa, uskon siihen, että joskus me annamme itsellemme luvan sanoa ei ennen kuin edes aloitamme saati yritämme, koska pelkäämme niin paljon epäonnistumista tai ehkä sitä, että hukkaamme aikaamme. Jos emme usko itseemme, emme edes ryhdy tekemään asioita. Se, mihin uskomme, vahvistuu ja se, mihin uskomme, antaa meille kuin luvan olla sellainen. Jos ajattelemme, että emme pääse opiskelemaan, koska emme kuitenkaan ehdi valmistautua riittävästi pääsykokeisiin tai emme pääse sisään, koska ne kaikki muut pääsevät, kas, ei tarvitse edes alkaa lukea tai valmistautua. Jos työpaikkaa hakiessa jo kelaa, että äh, tätä mun ei kannata ainakaan hakea, koska en saa sitä kuitenkaan, mutta toki joku muu saa, annamme itsellemme luvan olla hakematta uutta duunia. Melko paljon hukattuja mahdollisuuksia ja vääriä uskomuksia, sillä emme lopulta voi tietää kuitenkaan, miten missäkin hommassa käy.

Tänä kesänä aion sanoa kyllä joutilaisuudelle ja kukkien haistelulle.
Tänä kesänä aion sanoa kyllä joutilaisuudelle ja kukkien haistelulle.

Mutta mitä tapahtuisikaan, jos alkaisi yhä useammin ajatella asioista toisin? Rohkenisi sanoa kyllä ja katsoisi, miten pitkälle rahkeet riittävät. Aina elämä ei toki pidä sisällään pelkkiä onnistumisia, mutta uskon, että monista kokemuksista oppii paljon myönteisiä asioita, joista sitten taas on hyötyä myöhemmin. Sitä paitsi mokasta oppii usein enemmän kuin onnistumisesta!

Irti rooleista

Turhan usein ne kuvitelmat itsestämme ovat negatiivisia ja liittyvät siihen, mitä emme osaa tai mitä emme voi tehdä. Entä jos sitä aamuna heräisikin ihan uutena ihmisenä? Ravistelisi kaikki ne roolit harteilta ja olisi vain se ihminen, joka sisimmässään on. Juuri tänään sitä voisi olla utelias, avoin, vastaanottavainen ja uusi. Juuri tänään päästäisi irti niistä päälle liimatuista rooleista kuin muidenkin meille lahjoittamista mielikuvitusta, olisi vain ja sanoisi kyllä, aina kun sydämessä vähänkin siltä tuntuisi.

Tänään, kuten huomennakin, voimme lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä ilman rajoituksia siitä, mitä voimme tehdä tai millaisia voimme olla. Meistä on vaikka mihin, vaikkemme aina siihen jaksa uskoakaan.

Sanotaan useammin kyllä! Kokeillaan edes, mitä se tuo mukanaan.

Upeaa alkanutta viikkoa.

Tänä kesänä aion sanoa kyllä spontaaneille retkille, ystäville, uusille kohtaamisille.
Tänä kesänä aion sanoa kyllä spontaaneille retkille, ystäville, uusille kohtaamisille.

4 thoughts on “Sano kyllä

  1. Eksyinpä tänne muiden blogien kautta ja pysähdyin tämän postauksen otsikon vuoksi lukemaan. En ole useinkaan törmännyt myöntävää vastausta kannustaviin juttuihin, siksi kiinnostuin. Tämä oli jotain uutta ja avartavaa.

    Ehkä lähipiirissäni ja niissä blogeissa ja muissa medioissa, joita luen, puhutaan paljon enemmän ”ein” sanomisen vaikeudesta kuin ”kyllän” sanomisen tarpeellisuudesta, koska niin monia tuntuu vaivaavan sama ongelma: aina halutaan suostua kaikkeen, tehdä kaikkea, olla kaikkialla, olla kaikkea, eikä ikinä osata sanoa ”ei”, ja sen vuoksi on aina niin kovasti kiirettä, liikaa tekemistä, eikä tarpeeksi aikaa olla vain.

    Niinpä tuntui suorastaan hämmentävältä lukea tällaista, aivan toisesta suunnasta asiaa lähestyvää tekstiä. Se sai minut miettimään, miten erilaista elämä todella voisi olla, jos tavanmukaisesti sanoisikin ”ei” – minkälaista olisi, jos ”kyllä” olisikin se sana, jonka sanomista pitäisi opetella. (Olen opetellut ”ein” sanomista jo muutaman vuoden, mutta edelleenkin ”kyllä” lipsahtaa turhan usein ja väärissä paikoissa.)

    Kuitenkin tykkäsin lukea tämän. Uskon, että sellaisille ihmisille, joille ”ei” on automaattivastaus ja ”kyllä” harvinaisempi ajatus, olisi paljon iloa tästä, kunhan vain sattuisivat osumaan paikalle ja pysähtyisivät lukemaan. Asenteesi on mukava ja kannustava.

    Lämpimin terkuin,

    Varpuslintu
    viikarivartti.blogspot.fi

    1. Hei Varpuslintu!
      Suuri kiitos pitkästä kommentistasi! Olen kanssasi samoilla linjoilla, useimmiten puhutaan ei:n sanomisen opettelusta, mikä monille on vaikeaa, mutta harjoituksen kautta se terve itsekkyyskin sieltä alkaa nousta.
      Kiva kuulla, että toisesta kulmasta asiaa lähestyvä teksti kuitenkin antoi ajattelemisen aihetta! Itse olen nyt harjoitellut tuon kyllän sanomista ennen kaikkea tilanteissa, joissa helposti tulee sanottua ei… Katsotaan, millaisia ovia se avaa! :)
      Iloista viikonloppua, tulenpas vastavierailulle blogiisi!

    2. Hihi, kiitos! Jätän yllättävän usein pitkiä kommentteja ihan huomaamattani, jos lukemani juttu on herättänyt ajatuksia. :)

      Aloin pohtia, jospa kokeilisin sanoa ”ei” useammin niissä tilanteissa, joissa aiemmin olen aina sanonut ”kyllä”, ja vastaavasti ”kyllä” niissä tilanteissa, joissa aiemmin on ollut tapana sanoa ”ei”.

    3. On ihanaa saada pitkiä kommentteja ja kuulla toisen ajatuksia lukemastaan :) Mukavaa sunnuntaita sinulle Varpuslintu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *