Sanoilla on voimaa..

..joten mitä sattuu ei kannata laukoa.

Aamulla tuli koettua, miten vähän jotkut ihmiset välittävät millaisia tunteita he toisissa herättävät, ja miten omassa egossaan ja vain omia oikeuksiaan ajavat ihmiset voivat käyttäytyä tosi törkeästi. Ilman, että he ehkä edes ymmärtävät tekevänsä jotain väärin.

Bussi saapui tänäkin aamuna aivan ajallaan, mutta yhdeltä pysäkiltä bussiin noussut 50+ mieshenkilö oli eri mieltä ja kävi ihan kuumana kuljettajalle heti astuttuaan linjuriin sisään. Ensin hän tivasi vihaiseen ääneen, että MILLON TÄÄ BUSSI ON LÄHTENYT ja MIKSI TÄÄ ON MYÖHÄSSÄ eikä edes suostunut kuuntelemaan, kun kuljettaja kertoi olevansa aivan aikataulussa. Ja niin hän olikin, olemme nyt useana aamuna ottaneet saman bussin. No, mies sitten tunki linjuriin sisään, hikoili, elehti agressiivisesti ja kasvojen väri alkoi olla vihasta niin punakka, että mies tosiaan kävi aivan kierroksilla. Hän istahti 50+ rouvansa viereen jatkaen yhä kuljettajan KOVAÄÄNISTÄ haukkumista rouvan kompatessa miehensä sanoja. Avautuminen ei koskenut enää mahdollista bussin myöhässä olemista vaan siinä mentiin jo syvälle henkilökohtaisuuksiin ja puututtiin esimerkiksi kuljettajan kansallisuuteen: kun nää saatanan XXXXX ei osaa mitään, eivät edes Suomen kieltä. Siinä vaiheessa olimme jäämässä pois enkä ehtinyt muuta tehdä kuin huikata kiitokset kuljettajalle astuessani ulos kadulle, mutta kylläpä minuakin harmitti hänen puolestaan.

Aika varmasti kuljettajakin pahoitti mielensä ja kun asiakkaat ovat jo noin agressiivisia heti aamutuimaan, ei voi muuta toivoa kuin parempaa loppupäivää. En voi myöskään uskoa, että kyseisellä raivoajalla olisi ollut kovin hyvä mieli tuon episodin jälkeen, mutta ilmiselvästi mies ei osannut lopettaa. Häneltä puuttui sisäinen harmonia ja käytös kieli ahdistuksesta.

Aamuisin on monilla kiire, mutta sitten pitää järjestää omat aikataulut niin, että ehtii ajoissa paikalle. Toisekseen avautuminen työtään tekevälle tyypille tai kelle tahansa kanssamatkustajalle ei auta ketään ehtimään ajoissa perille. Tuollaisella kohtauksella tekee ennen kaikkea vain itsestään typerän, se ei ole mitenkään coolia vaan yhdellä sanalla sanottuna ainoastaan säälittävää. Jos itsellä on paha olla, sitä ei helpota se, että raivoaa, vaan vihaa, kiukkua ja omaa pahaa mieltä voi ja tulee käsitellä muilla keinoin. Padota sisälle niitä negatiivisia tunteita ei kannata, mutta aina voi miettiä, millä tapaa turhautumista tai muita ikäviä tunteita puramme ja miten se mahdollisesti vaikuttaa muihin. Kaikella, mitä teemme tässä maailmassa, on jonkin sortin vaikutus muihin ihmisiin. Kun reagoimme johonkin, joskus voi olla hyvä miettiä, onko se oma reagointityyli joku opittu malli vai oikeasti tapa, jolla me haluamme ilmaista itseämme. Haluammeko levittää huonoa, raskasta energiaa vai hyvää, kepeää ja positiivista energiaa?

Itse uskon kyllä ehdottomasti jälkimmäiseen. Uskon myös jonkin verran karmaan. Koen olevani todella voimissani nykyään enkä loukkaannu helposti tai ainakin ärtymys laskee samantien kuin on noussutkin, vaikka toisen kommentti olisi kuinka älytön. Aamulla metrossa tosin tunsin oloni kyllä kuin lehmäksi maatalousnäyttelyssä. Olin pukeutunut lyhythihaiseen paitaan (joo, kyllä oli housutkin jalassa), ja taisin olla vaununi ainoa näin runsaasti tatuoitu nainen. Mutta kun tietää, kuka on ja uskoo omaan voimaansa, eteen ei tule tilanteita, että ainakaan alkaisi aukoa päätä kelle tahansa tai pahoittaisi mielensä kovasti toisen käyttäytymisestä. Jokainen meistä katsoo maailmaa omalla tavallaan ja muodostaa omat mielikuvansa. Oikeus mielipiteisiin on, mutta niiden ilmaisua kannattaa miettiä. Tekevätkö nämä sanani tai tekoni tuolle toiselle ihmiselle hyvää, antavatko ne hänelle onnellisuutta? Raivoaminen ei ole tarpeellista. Onneksi ainakin suurimmaksi osaksi tiedostavassa ihmisessä vallitsee tasapaino, ilo ja rentous, jotka löytyvät hänestä itsestään. Ne ovat asioita, joita kukaan ei voi viedä meiltä, no ehkä hetkellisesti, mutta lopulta palaamme aina omaan tasapainoomme.

Anyways, tehdään toisemme mieluummin iloisiksi ja puretaan ne omat ahdistukset vaikka lenkkipolulle! Me voimme ajatella toisista ihmisistä ystävällisesti ja rakkaudella. Me voimme tehdä ystävällisiä tekoja ja olla toisillemme reiluja. Se on paljon hauskempaa, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Ja huomen kans! (Kuva: Pinterest)