Vielä pari liikuntavinkkiä

Eilen keskustelin kampaajani Nooran kanssa juoksemisesta. Hän oli ilmoittautunut maratonkouluun tavoitteenaan tietenkin maraton. Koulu kuulosti hyvältä idealta, mutta itselläni on nyt tulevana syksynä sen verran ryhmäliikunnan ohjauksia töideni ohella, etten voi sitoutua vastaavaan.

Olen nyt kuitenkin vatvonut maratonasiaa niin kauan, että pakko minunkin on jossain vaiheessa käydä se juoksemassa. Tai hei, eihän mikään hauska saa tuntua pakolta. Aion juosta maratonin, koska tahdon. Jotta ei tule stressiä, jätän sen kuitenkin tältä vuodelta ja asetan sen tavoitteeksi vuodelle 2012.

Vinkki 1 Ota kalenteri käteen ja merkitse tavoitteesi ylös. Jos sinusta tuntuu siltä, että aika loppuu, et ehdi tai muuten vain stressaannut asiasta, siirrä tavoitetta. Oi sitä helpotuksen tunnetta, kun uskallat höllentää itsellesi asettamista tavoitteista. Ketä oikeasti kiinnostaa, milloin aiot tehdä ja mitä? Toimenpide ei pienennä motivaatiota, vaan pikemminkin lisää sitä.

Tässä välissä lueskelen Kirsin blogia ja fiilistelen hänen juoksuansioidensa kustannuksella.

Muuten liikunta on lähtenyt käyntiin erinomaisesti. Olen nyt siinä hurmoksessa, jossa en malttaisi pitää välipäiviä. Liikunnan ammattilaisena tiedän sen, että ei ole hyvä juosta a) liian kovaa b) liian usein c) väsyneillä jaloilla. Mutta Personal trainerina tiedän senkin, millaisen innostuksen pyörteeseen ihminen joutuu, kun Sporter’s Block on selätetty. Kaikki on niin upeeta, mahtavaa, uutta ja kreisiä, että sitä vain tahtoisi urheilla koko ajan.

Vinkki 2  Kroppa kehittyy levossa. Välipäiviä on pidettävä. Emmehän tahdo kärsiä rasitusvammoista tai muista ongelmista. Sitä paitsi tukkoisilla jaloilla ei pitkälle pötki, sen huomasin itse eilisellä lenkillä. Hyydyin lopussa totaalisesti ja lenkin jälkeen etureiteni tuntuivat olevan aivan liekeissä. Välipäivä pitää innostuksen yllä. Miten makea onkaan tunne, kun yhden lepopäivän jälkeen jo aamulla alkaa kaivata illan treenihetkeä. Und Achtung! Välipäivästä ei saa missään nimessä potea morkkista.

Ystäväni Pin vinkkasi mainiosta pikku motivaattorista, nimittäin Runmeter-applikaatiosta, jonka pystyi hankkimaan iPhoneen hintaan 3,99 e. Eilen testasimme vakiolenkkiämme sen kanssa.

Vinkki 3 Hanki oma pikku tsemppari. Juoksulenkki saa uusia ulottuvuuksia, kun saa faktaa lenkin pituudesta, juoksuvauhdista sekä piirretyn kartan. Aina ei ole pakko juosta, Runmeter mittaa myös kävelylenkit. Myös Heiaheiaa käytän ahkerasti. Se motivoi, kun lukee kavereiden liikuntasuorituksista ja palkitsee, kun näkee listan omista treeneistään. Ooooh, hyvä minä!

Aikaisemmin kärsin suunnattomasti malttamattomuudesta. Entinen minäni tahtoi kaiken nyt ja heti. Loin järkyttävän suuria odotuksia itselleni ja muille, oli asia mikä tahansa. Kerta toisensa jälkeen jouduin pettymään, kun odotukseni eivät täyttyneetkään. Enkä edes malttanut nauttia odottamastani hetkestä, vaan silloinkin elin jo tulevaisuudessa. Esimerkiksi liikunnan suhteen tämä näkyi niin, että tahdoin tuloksia heti. Tahdoin lihaksikkaamman, hoikemman ja kauniimman kropan heti. Tahdoin olla teräskunnossa heti. Jokainen tietää, että se on mahdotonta.

Vinkki 4 Hyväksy se, että tuloksia ei synny heti. Älä masennu siitä, vaan jatka sinnikkäästi. Parin kolmen viikon treenin jälkeen et välttämättä huomaa kropassasi mitään muutoksia. Anna keholle aikaa. Anna itsellesi aikaa. Nauti tunteesta, että liikut ja olet saanut itsesi käyntiin. Se on jo saavutus. Tulokset alkavat kyllä näkyä ajan kanssa. Ensin ne motivoivat hurjasti ja tuntuvat palkinnolta. Sitten asiaa ei enää ajattele, sillä liikunnasta on tullut elämäntapa, jonka vuoksi voit kokonaisvaltaisesti hyvin.

Miten erilaista onkaan juosta ja muutenkin treenata nykyään. Juoksulenkillä ihailen perhosia, auringonlaskua ja valtoimenaan rehottavaa, eri värisiä kukkasia puskevaa niittyä. Sisäpyöräilyä ohjatessani saan kiinni flow-fiilareista. Jalat polkevat, minä ohjaan ja nautin. Olen paikalla juuri siinä, juuri kyseisessä hetkessä. Liikunta tempaa mukaansa ja tyhjentää mielen.

Vinkki 5 Pyri keskittymään treeniin totaalisesti. Unohda kaikki muu, kauppalistat ja hankalat työasiat. Ajatusten totaalinen nollaus on nykyarjessa hyvin tervetullutta. Sen jälkeen jaksaa taas kohdata huonosti nukkuvan vauvan, rahahuolet, erimielisyydet läheisten kanssa, työstressin, minkä tahansa sinua vaivaavan asian. Kestät kaiken, sillä olethan liikkunut mielesi ja kehosi vahvaksi.

Sain testiin Eccon Biom-tossut. Näistä ei vissiin paljoo oo hyötyä tälleen työpöydällä. Illalla lähden ulkoiluttamaan niitä, I promise!

Piksulla vasta päheet menopelit onkin. Kiitos Laura! Kuvan on ottanut tytär, 10.