Jatkan vielä hieman taannoista kateuspostaustani, joka nousi yllättävän suosituksi. Selkeästi asia on ollut pinnalla monella muullakin. Huomasin lipsauttavani eilen (näin se on ihmisen muisti lyhyt ja epätoivotuista käytös- ja ajatusmalleista pääseminen vie aikaa, kärsivällisyyttä ja vaatii harjoitusta!) suustani lauseen, että Buu, kaikki ovat Barcelonassa, Italiassa tai ainakin missä tahansa uima-altaalla lämpimässä! Itsehän kävelin semijäässä puoliaurinkoisen teollisuusalueen
Kuohahduksia ihmissuhteissa
Välillä ihmissuhteissa kuohuu ja rytisee, vaikka sitten niiden rakkaimpien kanssa. Johtuukohan se usein siitä, että toinen tekee asian eri tavalla kuin itse tahtoisi. Erityisesti kolmen eri-ikäisen lapsosen vanhempana ja vieläpä uusperheessä elellessä sitä saa tasapainotella, mutta välillä tulee yhteentörmäyksiä puolin ja toisin. Loppuviikosta onnistuin ärsyttämään täysi-ikäistä tytärtä (kylläkin minunminunminun mielestäni tahtomattani) niin, että lopulta hän
Elämä voi olla helppoa
Elämästä tulee välillä tehtyä vaikeampaa kuin se on. Eikä ihme, jos pääkopassa kerran vilistää 60 000 ajatusta joka vuorokausi. Suurin osa noista ajatuksista lienee toistoa päivästä toiseen, muutenhan luultavasti vähintäänkin siirtäisimme vuoria ja tekisimme mielettömiä keksintöjä koko ajan. Hyvä onkin välillä pysähtyä kuuntelemaan niitä omia ajatuksia ja muistaa, ettei kaikkea kannata uskoa. Ja ajatuksiahan voi myös
Fyysisen ja henkisen treenin paketti…
..on lyömätön yhdistelmä. Jäin itselleni kiinni hiljattain siitä, että olen alkanut ilmeisesti voida niin hyvin, että olen alkanut lipsua henkisestä treenistä! Heti perään tosin mietin, että oikeampi vastaus lienee se, että asioiden pähkäily ja vaikka sitten tunteiden tunnistaminen ovat itsessäni jo niin syvällä, että kaikki tämä tapahtuu automaattisesti ilman suurempaa miettimistä. Olen nimittäin viimeisten parin
Rakastu omaan arkeesi
Itse yritän muistaa tuon lauseen joka päivä. Toisina aamuina sitä vain herää niin, että automaattisesti osaa arvostaa tätä kaikkea, arkea, elämää. Toisina päivinä arki tuntuu helpolta, vaikka epäkohtia on ja vastoinkäymisiäkin tupsahtelee polulle milloin yllätyksenä, milloin omien odotusten ja pirun maalaustenkin buustaamina. Jos keskiviikkona vielä lievästi harmitti loman loppuminen, niin jo torstaina työmoodiin päästyäni pystyin
Uusi alku…
…Loman jälkeen! Puolitoista viikkoa ilman suorittamista tuntui ikuisuudelta. Täällä sitä ollaan taas. Miten hyvää pysähtyminen tekikään! Oleminen ja vain arjen kokeminen ja sen oman elämän suoraan lähetykseen kaikin aistein kiinnittyminen auttoi minua tekemään itsestäni (ja maailmasta) monenlaisia havaintoja, niin mieluisia kuin epämieluisiakin. Kas, kun en ole täydellinen eikä ehkä kukaan muukaan ole. Huomasin myös, miten tärkeää
Laiturinnokassa
Kirjoituspuuhissa. Ehkä. Ehkä ei. Mutta somevieroitusta kokeilen. Tätä on odotettu! Minulla on 11 päivää aikaa elää tässä hetkessä ilman suurempia velvoitteita. Enempää ei ehtinyt lomaa kertyä, mutta lupasin itselleni olla stressaamatta loman lyhyydestä. Parempi lyhyt loma kuin ei lomaa ollenkaan! Ja mitäpä aion lomalla tehdä? No tällaista mietin: Hyvistä aikomuksista huolimatta sinusta tuntuu joskus siltä,
Uudistuminen tekee hyvää
Kaikin puolin, uskon niin. Tänäänpä mietin sellaista, että jos aina tekee, kuten aina on tehnyt, niin miksi sitä silti odottaa uusia lopputuloksia? Koska tuskinpa mitään uutta tapahtuu, jos vain toistaa samaa. Joskus tosin se sama vanha toimii niin hyvin, ettei kannata hätiköidä ja ainakaan heti muuttaa toiminta- tai ajatusmalleja. Useimmiten kuitenkin se sama vanha tapa