Parhaat juhannusvinkit sinulle, jonka keskittymiskyky on kuin kultakalalla

Pikku juhannusloma on edessä! Viime juhannuksena tein tärkeän havainnon asiasta arjessani, jota halusin tuolloin muuttaa. Kun useampi ihminen oli saman katon alla ja vettä satoi kaatamalla, ihan liian usein tuli tartuttua kännykkään ja mentyä nettiin, koska ei ollut muka mitään tekemistä. Nyt listasin top 5 -vinkit, joita kaltaiseni ihminen, jonka keskittymiskyky on kuin kultakalalla, voi tehdä.

Väritän ja kirjoitan kaunoa.

Toki tein viime vuonna luurillani hyödyllisiäkin asioita, kuten katselin säätiedotuksia ja otin valokuvia, mutta ihan liikaa tuli roikuttua somessa, kun kerrankin olisi ollut tilaisuus olla rakkaille täysin läsnä. Tiedän, ettei pelon kautta kannata elää, mutta pakko tunnustaa, että viime vuonna minuun iski yhtäkkiä pelko siitä, että oikea elämä vain purjehtii ohitseni kun olen jatkuvasti nenä kiinni ruudussa. En halua, että yhtäkkiä huomaan, että lapseni ovat kasvaneet isoksi sillä välin kun äiti on ollut netissä!

No, ihan oikeasti yritin myös olla tekemättä mitään (lue: räpeltämättä kännykkää), mutta kun en ollut aikoihin meditoinut eli käytännössä harjoitellut istumista paikallani ajatusteni kanssa ilman, että jatkuvasti tein jotain, oli se tekemättömyys hurjan vaikeaa.

Istun laiturilla (ilman kännykkää) ja kuuntelen merta.

Keskittymiskyky kuin kultakalalla

Jostain silmiini osuikin lausahdus, että nykyihmisen keskittymiskyky on samaa luokkaa kuin kultakalalla eli vain joitain sekunteja! Kuitenkin tiesin ja tiedän yhä, että itseltäni tuo tekemättä oleminen ja paikallaan hiljaa istuminen onnistuvat kyllä, olenhan sitä aiemmin paljon harjoitellut. Taitaa olla aika alkaa taas, sen verran stressaavat pari viikkoa vietin juuri juhannuksen alla. Mutta oikeasti, olen useasti aiemmin nimittäin istunut vartin tai jopa kaksi päivässä ilman, että olisin tehnyt mitään. En takerru ajatuksiinikaan, vaan annan niiden tulla ja mennä. Suosittelen kokeilemaan! Ja aloittaa voi vaikka viidestä minuutista, jos vartti tuntuu ensi hätään liian pitkältä ajalta.

Kaunokirjoitusharjoituksia ja värityshommia

Kun tekee jotain yksinkertaista puuhaa, on helppo keskittyä olennaiseen ja olla toisellekin läsnä. Tänä juhannuksena aionkin pakata mukaan paitsi saamani Villiinny, väritä ja voimaannu – sekä Hemliga trädgården -värityskirjat, myös muistivihon ja kirjoittaa kaunokirjoituksella! Kuulin nimittäin eräältä haastattelemaltani lääkäriltä, että kaunokirjoituksen kirjoittaminen on erittäin hyvää stressinpoistoa. Jos siis paikallaan hiljaa istuminen on liian haastava tapa aloittaa keskittymisharjoitukset, suosittelen värityskirjaa tai kaunokirjoitusta lämpimästi.

Lopulta ajattelen tuosta läsnä olemisen vaikeudesta niin, ettei sekään ihan täysin omaa syytämme ole. Nykymaailmassa vain on niin paljon informaatiota tarjolla, ettei ole ihme, että keskittymiskykymme herpaantuu. Sen sijaan, että alkaisi pelätä tai olisi itselle vihainen, asia on hyvä huomioida ja sitten omalla kohdalla miettiä, miten toivoisi asian olevan ja mitä sille voisi tehdä, jotta itse eläisi tyytyväisempänä.

Netti ja some ovat huikeita kapistuksia! Niin kauan, kun ne eivät jatkuvasti varasta läsnäoloamme. Lopulta jokainen meistä on elämänsä arkkitehti ja voi tehdä arjesta enemmän sellaista kuin haluaa. Nytkään en aio takertua enempää siihen, että roikun liikaa netissä. Mieluummin keskityn hyvään ja siihen, mitä sen netissä roikkumisen sijaan voin tehdä.

Menen metsään.

Mutta pientä sometaukoa siis suunnitteilla, nettiin ehkä vain pari kertaa päivässä! Aurinkoista ja rauhallista juhannusta sinulle.

P.s. Uusimmassa Kotivinkissä on kirjoittamani juttu siitä, miten päästä irti syyllisyydestä.

Aion lukea lehtiä.