Vatsa pisti lomasyömisille stopin – aika siistiä ruokavaliota
Eilen, kun ties kuinka monennen kerran tässä kuussa kärsin vatsakivuista ja olin käynyt ensin spreijaamassa yhden yleisen vessan ja sitten toisen pöntön kotona, tajusin, että herranjestas, nyt tämän on loputtava ja minun on palattava siihen semiterveelliseen itseään toistavaan ruokavalioon, joka sopii myös vatsalleni. Vatsa pisti lomasyömisille stopin – aika siistiä ruokavaliota. Ikäviin vatsavaivoihin nimittäin lienee omalla kohdallani aika helppo lääke, ruokavalion siistiminen ja ylettömän sokerin ja vehnän syömisen lopettaminen. Ainakin näin on ollut ennen, miksei siis nyt.
Dieetit eivät sovi itselleni
En ole dieetti-ihminen, en usko, jaksa enkä halua rajoittaa ruokavaliotani yhtään enempää kuin on pakko, mutta haluan, että vatsani voi hyvin. Kun pudotin muutama vuosi sitten sen 20 kiloa painoa, enhän silloinkaan tehnyt sitä rajoittamalla ruokavaliotani tai kieltämällä itseäni syömästä jotain ruoka-aineita, vaan opettelin syömään säännöllisesti ja aiempaa paremmin ja terveellisemmin enkä kokenut koko aikana edes laihduttavani. Kun nyt tarkastelen tässä viimeisen kuukauden jatkuneita syömisiäni ja mietin, mikä on eri tavalla kuin tavallisesti elämässäni nykyään, niin jostain juhannuksesta lähtien sokerin ja vehnän syönti lisääntyi räjähdysmäisesti. Se on tyypillistä itselleni ja lomasyömisilleni.
Siitä olen onnellinen, että olen herkutellut hyvällä omatunnolla! Olen syönyt herkkuja, koska olen halunnut ja olen myös nauttinut siitä.
Kehoitus lisätä hiilareita
Kesäkuun alussa kävin laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolla, koska erinomaisesta hemoglobiinista (144) huolimatta varastorauta-arvoni olivat matalat (18.6). Paitsi että sain häneltä raudan imeytymiseen liittyviä ruokavinkkejä, katsastimme silloista ruokavaliotani ja hän kehotti minua lisäämään hiilarien määrää ruokavaliossani runsaan liikunnan takia. Tuolloin tosin olin ollut juoksematta ja telakalla pari kuukautta ja ehkä siksi söin vähemmän kuin tavallisesti silloin, kun urheilen tavallisesti. No tavallaan lisäsinkin hiilareita, mutta en siinä muodossa, missä ravitsemusterapeutti ohjeisti minua toimimaan, hupsan! Mutta kirjoitan noista rautajutuista ja hiilareista lisää muuten pian. Sitä ennen tämä oodi lomasyömisille.
Miksi sitten aloin syödä tavallista enemmän sokeria ja vehnäpullaa, -leipää, -pastaa ja pizzoja? Entä nämä jos nyt eivät joka päiväiset niin joka viikkoiset kakkupalat? No, ennen Tour du Mont Blanc -ultramatkaa ajattelin, että ihan sama miten syön, sen kulutan kuitenkin. Loma lähestyi ja tuntui hauskalta laittaa ruokatavat ranttaliksi ja poiketa tavallisesta. Juoksureissulla oli syötävä sitä, mikä meni alas ja mistä sai nopeasti energiaa: tuli juotua todella paljon kokista, syötyä pastaa, pizzaa, hamppareita, karkkia, suklaata, sipsejä ja energiageelejä.
Omat banskut reissuun
No miksen ottanut ”omia banaaneja” juoksureissuun? Kun kaikki tavarat ovat 10 litran juoksurepussa, ei mukaan vain mahdu esimerkiksi banaaneja, jotka painavatkin huomattavasti enemmän kuin suklaapatukat. Kolmantena aamuna reissussa näin jo naamastani, ettei muuten aina näpytön kasvojeni iho kestä tuota sokerin määrää (yhdistettynä hikoiluun ja huonoon ihonhoitoon matkalla): naamassa oli 17 pientä puristettavaa finniä. Tismalleen sama tilanne itselläni oli Nuuksion treeniviikonlopun jälkeen keväällä, jolloin tuli syötyä viikonloppu hurjasti kaikkea epäterveellistä. Paitsi ettei sokerin yltiömääräinen syönti sovi vatsalleni, se ei sovi myöskään naamalleni. Lisäksi voi vain hiljaa mielessään miettiä, mitä se tekee hampaille.
Reissun jälkeen herkuttelu jäi sitten vähän niin kuin päälle, tosin omasta tahdostani, koska loma. En ottanut herkuttelusta yhtään stressiä enkä olisi ottanut nytkään, ellei vatsani olisi alkanut kiukutella ruokatavoistani. En nytkään ajattele noiden ruokien sisältämiä kilokaloreita, vaan enemmän niitä ruoka-aineksia, jotka eivät sovi itselleni ja saavat minut voimaan huonosti. Mutta lomalla olemme olleet lähes joka päivä reissussa tai päiväretkellä, ja silloin itselleni hyväksi havaittuja säännöllisiä ruoka-aikatauluja ja ruoka-aineita on vain vaikea noudattaa vai onko se vain minun oma tunteeni tai tekosyyni? Tulee syötyä sitä, mitä on tarjolla ja ostettua myös ei niitä kovin hyviä vaihtoehtoja. Ei siksi, että ne olisivat jotenkin parempia, vaan usein siksi, että ne ovat jotenkin helpompia ja nopeampia syötäviä.
Miten aion saada vatsani entiselleen?
- Jatkan hyväksi havaitsemallani linjalla, eli jos haluan syödä sokeria ja vehnää, syön niitä 1-2 kertaa viikossa, kuten tavallisesti. En joka päivä tai monta kertaa päivässä, kuten nyt. Nyt olen syönyt sokeria myös nälkään, koska ruokarytmini lomalla ei ole ollut säännöllinen. Huolehdin siis nälästäni syömällä tavallista kotiruokaa, en esimerkiksi Brunbergin suukkoja ja marmelaadia (!).
- Vaihdan leivän mahdollisuuksien mukaan 100 % kauraleipään, koska se sopii omalle vatsalleni parhaiten.
- Sen ainaisen kokiksen sijaan voisin varmaan juoda mehuja, jos on pakko, eikä vesi riitä. IG:ssä ehdotettiinkin selleri- ja inkiväärimehuja. Ainakin ne kuulostavat terveellisimmiltä vaihtoehdoilta kuin limut. Tavallisesti juon mehua vain viikonloppuna, muuten vettä.
- Paluu töihin tarkoittaa myös stoppia lomasyömisille sekä paluuta tavalliseen ruokarytmiin: aamupala, lounas, välipala, välipala ja viimeiseksi iltaruoka. Usein syön tosiaan iltaruoan viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ja sitä ennen kunnollisen välipalan, erityisesti, jos treenaan illalla.
- Katson taas, että joka aterialla on jotain ruoka-aineita, joista saan tarpeeksi proteiinia (oma proteiinintarpeeni on reilu 100 grammaa päivä). Sokeri- ja vehnämättö ei omalla kohdallani kauaa nälkää pidä, proteiini sen sijaan kyllä. Aika harvoin syön välipaloja, joihin on lisätty proteiinia, sitä koen saavani riittävästi perusruoasta. Tosin ravitsemusterapeutti käski kiinnittää riittävään proteiinin saantiin huomiota.
- Lisään erityisesti kasvisten ja marjojen syöntiä, ja nythän ne ovat meillä Suomessakin parhaimmillaan.
- Olen miettinyt, voisiko gluteeniton ruokavalio auttaa vatsavaivoissani. Toisaalta sokerin ja vehnän vähentäminen on aina ennen auttanut itseäni, joten jää nähtäväksi, tutkitutanko joskus tämän asian lääkärillä. Tähystys toimenpiteenä ei kyllä houkuttele ollenkaan, vaan pelottaa sikana.
Eilinen iltapala. Oikein fressi. Toki maustettuna oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla.
Irti arjesta
No, tämä on ollut tällainen loma ja on tullut irrottauduttua arjesta niin syömisten kuin nukkumistenkin kanssa. Lomalla olen toisinaan jopa valvonut klo 23:n saakka, mikä on itselleni arjessa liian myöhäinen nukkumaanmenoaika, heh. En siksi mene aikaisin nukkumaan tai syö niin, että voin hyvin, että pingottaisin tai en osaisi nauttia elämästä, vaan aikainen nukkumaanmeno ja itselleni sopiva semiterveellinen syöminen tarkoittavat itselleni juuri sitä elämästä nauttimista. On ihanaa voida hyvin ja olla pirteä ja energinen ja tuntea itsensä terveeksi! Siksi stoppi lomasyömisille.
Instagramissa sain hurjan paljon vertaistukea lomasyömisille, ja vaikka on ikävä kuulla, että muillakin tämä rennompi syöminen aiheuttaa vatsavaivoja, vertaistukihan on ihan bäst! Saa mielellään kommentoida!
Jenny
P.s. Sydän tuohon alas on tullut jäädäkseen. Saa painaa, kiitos <3
Ajatukseni eivät vieneet kohti sitä arkea, jota halusin elää
Valitse innostua – arki muuttuu iloisemmaksi
Sullahan ei oo mikään juoksijan kroppa
Huonoin valmistautuminen maratonille – rennoin juoksu ikinä
Nuuksiossa juoksemassa alppijengin kanssa
Elina/Lenkillä-blogi
Kiva, kun otit asian esille, sillä täällä myös yksi, joka kärsii heti lepsusta syömisestä. Mä saan ylävatsaoireita, jotka ovat joskus äityneet aika pahoiksi.
Tulin juuri perheen kanssa risteilyltä, jossa söin kahtena päivänä buffetissa ja toisena päivänä tuli myös juotua viiniä ruoan kanssa. Heti tuntee vatsassa, että liian suuret ruokamäärät alkoholilla alas huuhdeltuna eivät vain sovi.
Jos lähdemme pidempään reissuun, kieltäydyn liiasta syömisestä, herkuttelusta ja alkoholista. Näin tein taas 11 päivän Espanjan matkalla tänä kesänä: vain pari ravintolaillallista, ei tippaakaan alkoholia eikä yhtään karkkia. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta tiedän oloni olevan NIIN paljon parempi, kun en mässäile.
Olen myös yli viisi vuotta vältellyt gluteenia ja maitotuotteita. Se on ollut paras yksittäinen tekijä, jolla olen parantanut vatsani hyvinvointia. Koepala on otettu ja keliakiaa ei ole. Tosin sain taas tänä kesänä rakkuloita sormiini, kun käsittelin tuoretta vehnäleipää. Mistä lie johtuu.
Joskus täytyy herkutella ja nauttia elämästä. Sitten vaan täytyy ”kärsiä” seuraamukset. Elämän ei tarvitse olla tylsää, mutta mielummin otan hyvinvoivan olon ja kieltäydyn enimmäkseen houkutuksista.
Kiva kuulla lisää noista mainitsemistasi rauta-arvoista!
KIRSI
Kyllä se on vaan kuunneltava omaa kehoa. Neljä vuotta jo takana, ei karkkeja missään muodossa ei valkoisia viljoja, eikä lisättyä sokeria👌. Keho kiittää💚. Harha-askeleista ei tule kun vatsanväänteitä😝.
Ihanaa viikonloppua❤️
Marjariitta
En tahdo olla ehdoton syömisissäni, sillä se ei johda kun mässäämiseen ja ylilyönteihin. Siispä sallin itselleni satunnaisen herkkuhetken ja viinilipittelyn. Mutta itselleni myös ei siis tunnu sopivan vehnä, ruis, sokeri, tavallinen maito ja liika rasva. Näitä koetan pääsääntöisesti vältellä. Lisäksi kun liikkuu kroppaansa kuulostellen ja lepää tarpeeksi, niin vatsa voi kohtalaisen kivasti, suoli toimii normaalisti ja kokonaisolo on hyvä.
Ihanaa loppukesää 🤗!
Susanna
Hei Jenny, pitkästä aikaa <3
Ihana jäädäkseen tullut sydän 🙂
Jäin miettimään tuota aikaisin nukkumaan menemistä ja terveellisempää ruokavaliota.
Hyvin usein törmää siihen, että ympärillä olevat pitävät sitä niuhottamisena. Vaikkei itse koe sitä mitenkään rajoittavana ja nauttii hyvästä olostaan. Hassua!
Vihdoin ja viimein on kehoni kääntänyt toimintansa ja painoni on lähtenyt alaspäin! Lähinnä nautin siitä, kun kunto nousee ja olo on hyvä. Nyt olen alkanut pyöräillä uudelle ihanalle työpaikalle! Eipä tarvitse illalla välttämättä treenailla, kun päivässä polkasee 29km 😀
Elämä tuntuu mukavalle, kun tietää tekevänsä keholleen hyvää: ravinto, liikunta ja lepo.
Hansu
Itse olen kärsinyt epämääräisistä vatsaoireista jo muutaman vuoden. Usein varsinkin arkena lounaan jälkeen maha turpoaa ja aloittaa älyttömän pulputuksen eikä kannata suunnata kovin kauas vessasta 😀 Lääkärit on tulkinneet vaivan ärtyneen suolen oireyhtymäksi, mutta tänä keväänä asiaa päätettiin tutkia paremmin. Paksusuolen tähystys tehtiin eikä siinä löytynyt syytä oireille. Suolessa oli kuitenkin sen verran tiukkaa mutkaa, että kokonaan sitä ei saatu tähystettyä. Viime viikolla tehtiin suolen tietokonetomografiatutkimus, jonka tuloksia odottelen. Mikäli siitäkään ei löydy syytä oireille, on edessä ruokavalion muutokset. Joka tapauksessa menen parin viikon päästä ravitsemusterapeutille juttelemaan oireista ja mahdollisista ruokavaliomuutoksista.
Vatsavaivat on tylsiä, kun ne vaikuttaa niin voimakkaasti oloon ja kaikkeen tekemiseen. Mikäli vähänkään mietityttää vaivojen syyt, kannattaa tutkituttaa kunnolla ja mennä tähystykseen. Yläkautta tehtävästä mulla ei ole kokemusta, mutta itselle tehty meni tosi hyvin ja jännitin sitä ihan turhaa 🙂
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Hansu kommentistasi! Mahtavaa, että asiaa on tutkittu ja toivottavasti saat jotain tuloksia ja ohjeita, millä pääset vaivoistasi.
Itsellä vaivat ovat sen verran pieniä (vaikka just sillä hetkellä ne eivät aina pieniltä tunnu), että nyt 5 päivän paremman syömisen jälkeen olo on huomattavasti parempi.
Mutta oikeassa oot, vatsavaivat on tylsiä ja sitten kun niitä alkaa vielä stressata, niin niitä varmasti tulee :O
Ihanaa heinäkuun jatkoa sulle, toivottavasti saat pian hyviä uutisia!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Susanna kommentista, kiva ”nähdä” sinua pitkästä aikaa täällä blogissani!
Oot niin oikeassa, moni pitää omaakin arkeani tylsänä ja erityisesti ennen kuulin jatkuvasti ihmettelyä siitä, että mitä, meet monelta nukkumaan, eihän sulle jää yhtään omaa aikaa! Mutta tämä sopii itselleni oikein hyvin ja saa minut voimaan hyvin, joten näin haluan toimia 🙂
Sulla kertyykin hyvin kilsoja päivittäin, mahtava kuulla, että kunto nousee ja olo on hyvä! Just noi on hyvät motivaattorit ja kyllä ne ylimääräiset kilotkin siitä sitten huomaamatta häipyvät, jos sellaisia on, kun keskittyy noihin kivempiin motivaation lähteisiin.
Hyvin sanottu tuo vika lause, kiitos siitä. Ihanaa kesän jatkoa sulle!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Marjariitta kommentista! Olen niin samaa mieltä, ehdottomuus ei taida sopia kellekään, vaan kohtuu kaikessa.
Ja tuo liikunta on kyllä tärkeä osa myös suoliston hyvinvointia, kiva, että nostit sen esille.
Ihanaa kesän jatkoa sinulle 🙂
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos KIRSI kommentista! Niin se on, että omaa kehoa kannattaa kuunnella ja syödä niitä asioita, jotka itselle sopii. Tärkeää on löytää just se itselle sopiva ruokavalio, josta vieläpä nauttii. Ihanaa kesää ja tiistaita!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Kiitos Elina kommentista!
Ah, tää olis voinut olla kuin omasta kynästä, koska ajattelen just noin, että mieluummin voin hyvin ja kieltäydyn enimmäkseen houkutuksista, kun syön ja juon mitä sattuu ja voin huonosti, se vain ei ole sen arvoista, taas tuli nähtyä ja koettua.
Nautin elämästä paljon enemmän, kun voin hyvin, ja silloin on tehtövä niitä asioita, jotka itselle kokee sopivaksi ja hyväksi.
Mullakin toi alkoholinkäyttö on jäänyt oikeastaan kokonaan, ei vain maistu enää. Lisäksi se vaikuttaa uniin negatiivisesti ja mieluummin nukun hyvin kuin ees otan sitä paria lasia. Mitä kauemmin on ilman alkoholia, sitä korkeammaksi kynnys juoda nousee 🙂 En ole mitään absolutistilupausta tehnyt, mutta näin vaikuttaa nyt olevan pitkälti.
Ihanaa kesää sulle!
MiuMiu
Mistä tai minkä merkin kauraleip on 100 prosenttista kauraleipää? Kuulisin nimen mielelläni 🙂
Jenny/Vastaisku ankeudelle
Moikka MiuMiu! Lidlin kaurasydämet ovat sellaisia ja sitten kaupasta riippuen katson paketista, mitä ostan. Eri valmistajien leivissä on merkitty hyvin tuo kaura 100 %. Nyt meillä taitaa olla Vaasan-leivän leipä, jossa lukee nimenä vain kaura 100 %.