En pysty siihen!
Onko näin, siis ihan oikeasti? Taidatpa pystyä sittenkin.
Meitä rajoittavat valinnat ja vaihtoehdot, joita pidämme itsellemme mahdollisina.
Yllä olevan lauseen olen kirjoittanut blogiini ja varmasti silloin ajattelin niin, vaikka en näköjään kyseistä lausetta loppuun asti täysin oivaltanutkaan. Merkitys kirkastui minulle vasta maanantaisen myötä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Aloin myös miettiä sitä, että mistä lie tuokin uskomus esiintymiskammosta on jäänyt. Useimmiten kuitenkin uskon itseeni ja siihen, että asiat järjestyvät ja menevät, kuten tarkoitus on. Jos en esimerkiksi olisi uskonut meidän saavan kustannussopimusta kirjalle, mitä järkeä olisi ollut edes alkaa tehdä koko teosta.
Fakta kuitenkin on, että olen vältellyt tilanteita, joissa joutuisin puhumaan suurelle joukolle, sillä olen pitänyt itseäni jännittävänä ja esiintymiskammoisena. Minulla oli siis sellainen käsitys itsestäni, että kun kerran olen pelännyt julkista esiintymistä ja puheen pitämistä yläasteella, josta on vau, lähes kunnioitettavat 20 vuotta, asian tulee yhä olla niin. En ollut edes hankkiutunut vastaavaan tilanteeseen, koska en pitänyt sitä itselleni mahdollisena.
Sitten mieleeni tuli eräs ystäväni, joka on jo kauan valitellut parisuhdettaan. Kun sitten lopulta kysyin häneltä, mikä häntä pitää kiinni vanhassa, hän totesi, että no eihän hän nyt voi erota, herramunjee sentään! Että sitten pitää hankkia uusi koti, sopia lasten asioista, elämä muuttuisi todella hankalaksi eikä hän kuitenkaan pärjäisi yksin.
Hän ei pärjäisi yksin. Hänellä oli siis uskomus, ettei hän pärjäisi. Muut hänen luettelemansa asiathan olivat vain käytännön asioita ja järjesteltävissä. Ystäväni siis pysyttelee mieluummin tutussa ja turvallisessa, vaikka sitten onnettomana. Ja voin kertoa, että vaikka erotilanteessa joutuisi luopumaan kodistaan, osasta ystäväpiiriä ja parisuhteesta, johon on tottunut, niin kyllä sitä vain pärjää.
Innostuin sitten miettimään, mitä kaikkia rajoittavia ajatuksia omassa elämässäni onkaan esiintymiskammon lisäksi. Ja löytyihän niitä. Toki olosuhteetkin ovat erilaisia ja jokaisessa elämäntilanteessa kaikki nyt vain ei ole mahdollista, mutta silti väitän, että moni asia voi tapahtua, kun vain uskoo, tahtoo ja haluaa.
Onkin virkistävää välillä pohtia, miksi joku asia ei olisi mahdollinen. Mikä/kuka estää? Entä mitä tekisimme, jos voisimme tehdä mitä vain? Mikä meistä estää tekemästä asioita juuri nyt?
Päätinkin, että yritän itse tästä lähtien miettiä asioita toiselta kannalta, enkä niiden omien rajoittavien uskomusteni kautta, jotka ehkä saattavat estää hienoja asioita tapahtumasta. Jos en olisi uskaltanut hypätä maanantaina uskomukseni yli, olisin nyt yhtä hienoa kokemusta köyhempi. Kun luopuu omaa arkea rajoittavista ennakkoluuloista, elämä voi muuttua aika erilaiseksi. Ja sitä paitsi, myös ihmeitä tapahtuu.
Hienoa keskiviikkoa! Tulkaa tänne!
Juurikin näin!
Anki
Omassakin elämässä omien pelkojen ja ennakkoluulojen voittaminen on nyt ajankohtaista. Juuri kun toissapäivänä luin juttusi julkisesta esiintymisestä, eilen minulle ehdotettiin, että lukisin aforismeja lukion itsenäisyysjuhlassa. 😀 Melkoinen yhteensattuma. Ensi ajatus oli, että ei, en ikinä selviä siitä, minullahan on esiintymiskammokin, kunnes mietin järjellä ja tajusin, ettei se ole este. En minä nykyään ylipäänsä ole niin paha jännittäjä. Esitelmät menevät sujuvasti ja muukin puhuminen, tosin esitelmissä ei ollakaan ikinä yksin. Keväällä vetäisin myös puheen puheviestinnän kurssilla ja se meni hienosti. En olisi myöskään juhlassa yksin.
Niin sitä vain tuo pääkoppa taikoo kauhukuvia ja esteitä.
Toinen kehittymisen ja rohkeuden paikka on autolla ajaminen, nyt kun tiistaina sen kortin sain. Jännittää aivan pirusti ajaa varsinkin hankalista paikoista, mutta niin vain olen itseäni puskenut eteenpäin. Eikä mitään kauheaa ole tapahtunut. 😀
Jenny B-H
Hauska yhteensattuma tosiaan!
Näinhän se menee, että suurimmat esteet taitavat olla useimmiten omaa aikaansaannostamme.
Onnea ajokortista! Ajamisen oppii ajamalla. Muistan, miten itsekin hermoilin ajamista alkuvaiheessa. Tartu rohkeasti rattiin vain, mitä enemmän kokemusta karttuu, sitä miellyttävämmäksi ajaminen muuttuu.
Hienoa päivää!