Pieni, myönteinen ele

Voi ilostuttaa vielä tuntien päästäkin.

Aamulla kaksvee lauloi kovaan ääneen Bää bää vita lamm -kappaletta bussissa matkalla dagikseen. Moni kanssamatkustajista oli uppoutunut kuuntelemaan musiikkia kuulokkeilla tai lueskelemaan kirjaa, mutta eräs lähellämme istunut rouva kommentoi, että mahtavaa laulua, onpa kaunista. Tuli hyvä mieli! Kaksivuotiaskin oli kovin tyytyväinen, kun hänen laulutaitojaan kehuttiin. Lapset ne vain ovat niin luonnollisia ja tekevät juuri niin kuin haluavat ilman pelkoa tai häpeää. Mietinpä tässä, että jos joku aikuinen laulaisi samaa kipaletta bussissa yhtä heleällä äänellä, voisi moni luulla olevansa piilokamerassa tai arvella laulajan olevan hieman yksinkertainen. Aikuiset kun ovat niin jäykkiä toisinaan, minä mukaan lukien.

Mutta halusin vain tulla sanomaan, että puhukaa toisillenne! Tulee hyvä mieli, kun ventovieras alkaa jutella. Minua hihityttää vieläkin tuo aamuinen bussimatkamme. Ja sille bussikuskille todellakin voi sanoa huomenta.

Kun autamme tai jollain tapaa huomioimme toisia ihmisiä, teemme näkymättömiä voimatekoja, jotka jättävät meihin kaikkiin lähtemättömiä jälkiä. Kyllä vain! Ja itse kun saa apua, on paljon hanakampi auttamaan muita, kun muistaa sen oman tilanteen, kun on ollut pulassa. Ja jos ei uskalla tai kehtaa aloittaa auttamista tai “maailman parantamista” ventovieraista, sen voi aloittaa omasta lähipiiristä. Ihmisistä, joita näkee päivän mittaan: perhettä, ystäviä, työkavereita, bussikuskeja, naapureita, kaupan kassaa, päiväkodin tätiä. Aina löytyy syy hymyyn tai ystävällisiin sanoihin. Aina löytyy syy kannustukseen, aikaa kuuntelemiseen ja sen kysymiseen, mitä sulle kuuluu. Ikinä ei ole myöskään turhaa kiittää tai kehua toista. Jos sinulla on jotain hyvää sanottavaa, se ei varmastikaan ole toisesta turhaa tai vähäpätöistä. Lisää ystävällisyyttä ja valoa maailmaan! Ikinä ei voi tietää, mikä toisen tilanne on, ja silloin pienikin huomaavainen ele saattaa tuntua mukavalta. Kyllä sen aistii, jos toinen ei ole innostunut keskustelemaan.

Vajaa pari viikkoa sitten laitoin taloyhtiömme huoltoyhtiöön meiliä siitä, että kylppärin lavuaarimme oli tukossa. Iltapäivällä palatessani kotiin ovessa oli lappu, jossa ilmoitettiin, että homma on hoidettu. Tajuttoman nopeaa toimintaa ja minun piti jo silloin lähettää huoltoon kiitosmeili, mutta sitten se jäi. Näin se menee, kiitos ja kiitollisuuden ilmaiseminen usein unohtuu, vaikka yhdellä pienellä meilillä ja muutamalla lauseella tekee jonkun ehkä iloiseksi.

Siksipä kirjoitin tuon meilin nyt ja laitoin sen menemään. Ja haastan kaikki lukijat tekemään samoin! Mieti, missä asiassa sinä sait viimeksi apua tai erinomaista palvelua ja lähetä tyypille meili, tekstari tai ota puhelin käteen ja soita.

Pienellä teolla voi olla uskomaton vaikutus. Sen varmasti tietää jokainen, niin hyvässä kuin pahassakin.

Iloista torstaita!

P.s. Ja entä ne tyypit, jotka ovat aina naama mutrussa, satoi tai paistoi? He tarvitsevat ystävällisiä sanoja ja pieniä eleitä luultavasti todella kipeästi!

Juurikin näin! (Kuva: Pinterest)