Takaisin ruotuun..

..en edes jaksa laskea, kuinka monennen kerran.

Niin se vuosi vaihtui ja itselläni, kuten ilmeisen monella muullakin, alkoivat juhlaputken jälkeen terveellise(mmä)t elämäntavat. Aina välillä olen kirjoitellut tästä (loppumattomasta) elämänmuutosprojektistani ja painonpudotuksesta täällä bloginkin puolella. Asia eteni laskusuhdanteisesti, ainakin jos elopainoani ajatellaan, aina marraskuun puoliväliin saakka. Sitten pimeys, synkeys ja pieni stressinpoikanen kirjan ja muiden hommien teosta (sekä lukemattomat muut tekosyyt) saivat aikaan sen, että suklaata ja rekkamiehen annoksia tuli vedettyä ihan riittävästi jo ennen jouluakin. Nyt taas siis muutaman kilon aikomuksiani tuhdimpana ja hieman täyteläisemmän pelastusrenkaan kera palaan ruotuun, tällä kertaa tipattoman, herkuttoman, sokerittoman ja mahdollisuuksien mukaan vehnättömän tammikuun muodossa. Mikään pakko tai kiire minulla ei ole laihtua, mutta niin se vain kaikki on helpompaa, kun painoa on se 8 tai 10 kiloa vähemmän. Ja koska olen aloittelemassa puoli vuotta jäissä ollutta juoksuharrastusta tavoitteenani kahden tunnin alitus kesäkuisella puolimaratonilla, keveämpi olemus on sitäkin ajatellen hyvä tavoite, sillä jokainen turha kilo tekee juoksemisesta raskaampaa, sen olen huomannut.

Koska olen selkeästi ihminen, joka tarvitsee tässä asiassa tukea ja tsemppausta, lähdin mukaan Monnan ja miehensä Tuukan tammikuun haasteeseen, jonka sattumoisin bongasin instagramissa.  Haaste on nimeltään #kuukaudenkiristely2 eikä minua haasteessa niinkään motivoi palkinnot, vaan vertaistuki ja muilta saatu tsemppi. Tarkoitus ei ole se, että vedän 30 päivää kurinalaisesti ja sitten kuukauden päästä sokka irtoaa, vaan tarkoituksenani on päästä kiinni niihin terveellisempiin elämäntapoihin, jotka olivat hallussani jo taas melko hyvin, mutta joista sitten aloin lipsua ensin vähän ja sitten vähän enemmän. Eikä kyse ole siitäkään, etteikö minulla olisi tietoa, mutta jostain syystä nyt minua on vain huvittanut lipsua hyvistä aikomuksistani. En edes syytä huonoa itsekuria, sillä mitään tahtojen kamppailua en ole kokenut, vaan käsi on ihan rehellisesti sanottuna sattunut suklaarasioille ja muille herkuille, ilman, että olisin mitenkään vastustellut.

Jännityksellä odotan, mitä ryhmäliikuntatuntien jättäminen telakalle ainakin kevään ajaksi tekee keholleni. Aion toki sijaistella, mutta maltillisesti. Ohjaamisen sijaan olen päättänyt suunnata salille bodaamaan ja myös metsään juoksemaan ja kokeilla jotain itselleni täysin uusia lajeja tänä keväänä. Ja vähintäänkin pilatekseen, hotjoogaan ja kollegoideni ohjaamille tunneille olen menossa kovaa kyytiä. Bodypump-lisenssini olen ajatellut kahden jo sovitun BP-tuurauksen jälkeen laittaa hetkeksi kuivumaan. Haluan välillä harrastaa ja liikkua juuri niin, kuten minua huvittaa. Tunneilla olen kuitenkin aina ensisijaisesti asiakkaita varten, en omaa treeniä tekemässä. Elän jännittäviä aikoja liikkumisenkin suhteen!

Kävi niin tai näin, en yhä edelleenkään puhu laihduttamisesta, vaan niiden terveellisempien elämäntapojen saamisesta jälleen rutiiniksi. Superhoikaksi en edes halua, vaan sen sijaan arvosta tervettä, hyvinvoivaa ja vahvaa kehoa. Ja kun ei yritä pakolla, onnistumisia syntyy. Jos yrittää väkisin, syntyy vain tekosyitä eivätkä itselle asetetut tavoitteet tule ikinä saavutetuksi. Sitten voikin syytellä itseään ja ahdistua, että tähänkään en sitten pystynyt ja silloinhan on entistä helpompaa luisua samalle vanhalle tielle ja ajatella, että mitä väliä. (Onneksi en enää tosin aikoihin ole löytänyt itseäni syyllistämästä itseäni, on ollut jopa ihmeellisen helppoa diggailla jopa siitä omasta pikku vararenkaasta.) Kummallisinta tässä kaikessa kuitenkin on se, että ihminenhän valehtelee itselleen. Esimerkiksi terveyteen negatiivisesti vaikuttava ylipaino, huonot elämäntavat tai olematon peruskunto, nehän ovat itseltä pois. Niillä tekee hallaa vain itselleen, ei muille. Se on hyvä oivaltaa ja tärkeää on myös keskittyä omiin hyviin puoliin, eikä niihin huonoihin.

Hyviä treenejä meille kaikille! Minkälaisia kehoon, liikuntaan ja terveyteen liittyviä suunnitelmia sinulla on tänä vuonna?

P.s. Monna ja Tuukka järjestävät 10.1. Mielipäivän Espoossa. Tiedossa on varmasti mukava päivä rentoumisen, liikunnan ja erilaisten kehon ja mielen harjoitusten parissa. Lisää tietoa tapahtumasta saat täältä.

Terve! Seuraavaksi poljetaan sitten pyörää asiakkaiden kanssa samalla puolella, tuskin maltan odottaa!